UTSJOEN KUNTA
PL 41
99981 UTSJOKI
Puhelin 040-188 6111
Fax 016-677 339
Kunnanvirasto ja puhelinvaihde avoinna 9.00 - 15.00
Utsjoen kunta
 

Nuorgamin koulun työsuunnitelma

 

Lukuvuosi 2015 - 2016 Nuorgamin koululla

 Oppilasmäärät luokittain:

Opetus Esiop.
1. lk
2. lk
3. lk
4. lk
5. lk
6. lk
7. lk 8. lk
9. lk 10. lk
Yhteensä

Suomenkielinen

Poikia

Tyttöjä

1

1

0

2

1

1

1

1

0

3

3

0

0

0

0

2

0

2

3

1

2

 

 

   

12

7

5

Saamenkielinen

Poikia

Tyttöjä

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

1

1

0

0

0

0

0

0

0

       

1

1

0

Yhteensä 1 2 1 3 1 2 3
      13

  

Yleis- ja erityisopetuksen tuntikehys

Suomenkielinen yleisopetus yht. 53 vh.

Saamenkielinen yleisopetus yht. 16 vh.

Erityisopetus 5 vh

 

 

  

Lukuvuonna 2015-2016 toteutettavat aihekokonaisuudet ja niiden toteuttamistavat:

 

1. Liikenne ja turvallisuus
Liikenneturvallisuusviikko: teemaan liittyviä tehtäviä ja harjoituksia. Poliisi vierailee koululla teeman liittyen toukokuussa 2016

2. Ihmisenä kasvaminen


 

Merkittävät tapahtumat koulutyössä, koulun ulkopuolella annettava opetus oppisisältöineen ja tavoitteineen

 

Syyslukukausi 2015

* Ijahis Idja 14.8.2015 Inarissa, 1-6 lk

* Uintia Tenojoessa

* Kodin ja koulun päivä pe 2.10.2015 klo 11-13

* Retket (pyöräretki Deanu musea, Gollevárrin peurakuopat ja saamelainen varhaisasutus)

* Teatteri- ja konserttikäynnit Utsjoella

* Uintimatkat Utsjoelle

* Itsenäisyyspäivä 6.12.2015

* Erotuskoulu

 

Kevätlukukausi 2016
 
* Lumi- ja jäätaide
 
* Teatteri- ja konserttikäynnit Utsjoella
 
* Saamelaisten kansallispäivä 6.2.2016
 
* Uintimatkat Utsjoelle
 
* Saamelaislasten taidetapahtuma Inarissa
 
* Pilkki-, hiihto yms. retket
 
* Retki Norjaan
 
* Liikenneturvallisuusviikko
 
* Pyöräretki
 
* Lintu- ja kasviretki Isokivenvaaraan (5-6.lk)
 
* Erotuskoulu

 

Erotuskoulun oppisisällöt ja tavoitteet:
 
     * oppisisällöt: vuosittain vaihtuva erotuksiin liittyvä teema
     * tarjota oppilaalle koulutyön ohessa mahdollisuus olla mukana harjoittelemassa poroelinkeinoa
     * normaalia koulutyötä kevennetään vähentämällä taitoaineita esim. liikuntaa. Tunnit korvautuvat poromiehen työssä, jota oppilas seuraa ja osallistuu vanhempiensa ohjauksella
     * lukuvuonna 2015-16 erotuskouluun osallistuvat 2 oppilasta sekä opettaja. Koulu voi ottaa oppilaita myös kunnan muilta kouluilta sekä lähialueen kunnista.
 

 

Päivittäinen työaika:
Koulu alkaa aamuisin klo 8.55 aamunavauksella Ennen ensimmäistä oppituntia koulu ei järjestä välituntivalvontaa. Maanantaisin klo 9.55 koko koulun yhteinen aamunavaus. 

ma-to                                                                        pe                                                                              
1.      tunti 8.55-9.45                                                        1. tunti 8.55-9.45
2.      tunti 10.00-10.45                                                     2. tunti 10.00-10.45
3.      tunti 11.00-11.45                                                     ruokailu 10.45-11.15
ruokailu 11.45-12.15                                                     3. tunti 11.15-12.00
4.      tunti 12.15-13.00                                                     4. tunti 12.15-13.00
5.   tunti 13.15-14.00                                                    5. tunti 13.15-14.00
6.   tunti 14.15-15.00                                                   

 

 

Kodin ja koulun yhteistyö:
- vanhempainiltoja 2-3 kertaa lukuvuosi
- kirjalliset tiedotteet tarpeen mukaan reppuihin ja Wilmaan
- henkilökohtaiset tapaamiset opettajan ja vanhempien välillä 1-2 kertaa lukuvuodessa (opettaja keskustelee oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista kunkin vanhemman kanssa =vanhempainvartit)
- Puhelinyhteydenotot, tekstiviestit
- Kotimuistutukset

Oppilashuollon suunnitelma:
- kouluterveydenhoitaja tavattavissa erikseen sovittavana aikana. (Kouluterveydenhoitaja Kirsi Pyhäjärvi, Saamenkielinen Elle Aikio)
- koululääkärin ajanvaraus Utsjoen tk:sta

- kuraattori Katja Pasma

- puheterapeutti Seija Haapala käy tarvittaessa
- oppilashuollon työryhmä kokoontuu tarvittaessa, mutta vähintään 2 kertaa lukuvuodessa

- vanhempien edustaja yhteisölliseen OHR:ään

- oppilaiden edustaja yhteisölliseen OHR:ään

Koulukohtaiset kehittämistavoitteet

-koulun hyvinvointiprofiili
- Kiva Koulu -ohjelma
- Koulun fyysisen ympäristön kehittäminen

 

Arviointisuunnitelma

- kehittämistavoitteiden arviointi

-Oppimisympäristön arvioiminen

 

Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista aamen kieli on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. 

Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueesta ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön.

Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä.

Opetuksen tulee tukea oppilaiden samaistumista kansalliseen kultturiperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä - kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaan historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta

Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muualle saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäistönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon.

Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin.

Suomenkielisessä  opetuksessa olevat saamelaissten oppilaiden saamelaista identiteettiä tulee vahvistaa niin, että suomenkielisestä opetuksesta huolimatta oppilas tuntee olevansa myös saamelainen (kaksi identiteettiä). Opetuksessa tulee myös huomioida oppilaan erilainen saamelainen kieli- ja kulttuuritausta.