UTSJOEN KUNTA
PL 41
99981 UTSJOKI
Puhelin 040-188 6111
Fax 016-677 339
Kunnanvirasto ja puhelinvaihde avoinna 9.00 - 15.00
Utsjoen kunta
 

Ajankohtaista

 
SEMINAARI KAKSIKIELISISTÄ KOULUISTA JAKOI MIELIPITEITÄ

Yksi- vai kak­si­kie­li­siä kou­lu­ja pun­ta­roi­tiin suo­men-, ruot­sin- ja saa­men­kie­li­ses­tä nä­kö­kul­mas­ta Magman ja Utsjoen kunnan OVTTAS! hankkeen järjestämässä seminaarissa Helsingissä 13.3.2013.

Tutkija Torkel Rasmussen, joka on tutkinut saamenkielisten lasten valmiutta käyttää saamenkieltä Norjan Tanassa ja Utsjoella, osoitti kuinka erilaiset koulut vaikuttavat saamenkielen käyttöön. Saamenkielistä koulua käyvät oppilaat Tanassa käyttävät saamea paljon aktiivisemmin kuin oppilaat Utsjoella, jotka käyvät kaskikielistä koulua.

Mitä kaksikielinen opetus tarkoittaisi, kysyi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson omassa puheenvuorossaan. Hän muistutti ns. Taxellin paradoksista, jonka mukaan kaksikieliset ratkaisut johtavat yksikielisyyteen ja yksikielinen ratkaisu synnyttää kaksikielisyyttä. Kaksikielisten koulujen sijaan Henriksson päätyi suosittelemaan kielikylpyjä.

Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri Ville Niinistö taas peräänkuulutti kou­lu­ja, jois­sa mo­lem­mat kie­let oli­si­vat ope­tus­kie­li­nä. Hän ei kuitenkaan halua muut­taa ruot­sin­kie­li­siä kou­lu­ja kak­si­kie­li­sik­si, mikä sai RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylanderilta helpottuneen huokauksen. Nylander varoisi muuttamasta niin, että se suosisi kaksikielisten koulujen perustamista.

Seminaari kuvattiin ja videoon pääset tästä. Esimerkiksi Ville Niinistön puheenvuoro löytyy ajassa 2.45.

 


 

YKSI- VAI KAKSIKIELISIÄ KOULUJA?

Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisestä näkökulmasta

Tervetuloa Magman ja Utsjoen kunnan Ovttas-projektin yhteiseen seminaariin

Aika: Keskiviikko 13.3.2013 klo 12.30–16.30
Paikka: Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki

Keskustelu yksi- vai kaksikielisistä kouluista jatkuu. Mutta mitä oikein tarkoitamme kaksikielisellä koululla? Millä tavalla eri koulumallit voivat palvella eri kieliryhmiä Suomessa?

Ohjelma:

  • 12.30 Kahvitarjoilu
  • 13.00 Seminaarin avaus: Björn Sundell, Magman vt. johtaja ja Arja Alaraudanjoki, rehtori-sivistystoimen johtaja, Utsjoen kunta
  • 13.10 Opetusministeriön koulutuspolitiikan osaston johtaja Jari Rajanen: Opetusministeriön avauskommentti
  • 13.20 Professori Leena Huss: Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa?
  • 13.40 Toimintayksikön johtaja Bob Karlsson, Opetushallitus: Suomen peruskoululain tarkoitus ja tavoite
  • 13.55 Tohtoriopiskelija Torkel Rasmussen: What a bilingual education system means for Sámi children and youth in Utsjoki
  • 14.15 Satu-Marjut Nieminen, RKP Sápmi Utsjoki: kommenttipuheenvuoro
  • 14.25 Keskustelu
  • 14.40 Kahvitauko
  • 15.00 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: "Möjligheter och risker med en tvåspråkig skola"
  • 15.15 Vasa Gymnasium:in vararehtori ja Campus Lykeionin yhteistyökoordinaattori Tomas Brännkärr:
    Vasamodellen – samarbete över språkgränser
    Helsingin yliopiston tutkija Fritjof Sahlström:
    Mål och ambitioner viktigare än byggnader
  • 15.35 KESKUSTELU
    Ympäristöministeri Ville Niinistön alustus: "Millä tavalla kaksikieliset koulut voisivat vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä?"
    Paneelissa: Professori Ante Aikio, Oulun yliopisto
    Professori Leena Huss, Uppsalan yliopisto
    Ministeri Ville Niinistö, Ympäristöministeriö
    Kansanedustaja Mikaela Nylander
  • 16.30 Seminaari päättyy

TV-toimittaja Kenneth Stambej toimii seminaarin vetäjänä.

 


 

”HALUAN ETTÄ KIELI VÄLITTYY ETEENPÄIN JA MINUN LAPSENI OPETTAA SITÄ OMILLE LAPSILLEEN.”

Utsjoen saamenkielisten nuorten kielenkäyttö selvitys julkaistaan Giela guovdu-seminaarissa 14. marraskuuta Utsjoen Ailigas-talossa. Selvityksen laati FL Riitta Taipale. Selvityksessä ilmenee osin huolestuttavia ja osin hyvinkin positiivisia tuloksia nuorten saamenkielen käytöstä ja asenteista. Selvityksen voi ladata tästä.

Selvitys käsittelee 13–17 –vuotiaiden saamenkielisten utsjokelaisnuorten kielenkäyttöä perheessä, koulussa, vapaa-aikana, mediankäytössä sekä lukemisessa ja kirjoittamisessa. Suurin osa nuorista käyttää enemmän suomen kuin saamen kieltä suurimmalla osalla domaineilla eli kielenkäyttöalueilla jokapäiväisessä elämässä. He puhuvat suomen kieltä sisarustensa ja ystäviensä kanssa. Koulussakin on ainoastaan saamenkielinen opetustila saamenkielinen kielenkäyttöalue, muutoin nuoret puhuvat vain tai enimmäkseen suomen kieltä koulussa. Vapaa-ajan palvelut ovat suurimmaksi osaksi vain suomen kielellä, joten nuoret puhuvat näissäkin suomen kieltä. Ainoastaan Sámi Siida ry:n järjestämissä nuorisotoiminnoissa ja Norjan puolen tapahtumissa nuoret voivat käyttää saamen kieltä. Nuorille suunnattua saamenkielistä mediatarjontaa puuttuu ja nuoret lukevat pääasiallisesti kirjallisuutta suomen kielellä.

Selvityksestä ilmenee myös miten nuoret haluaisivat parantaa omaa saamen kielitilannettaan ja he ehdottavatkin toimenpiteitä, joihin he ovat mieltyneitä ja joilla vahvistettaisiin saamen kieltä. Kaikki he haluavat saamenkielisiä lapsia ja suurin osa heistä on jo päättänyt puhua omille lapsilleen saamen kieltä.

Riitta Taipale (1945) on suomalainen tutkija, joka on oppinut saamen kielen ja työnsä kautta tutustunut saamelaiskulttuuriin. Hän on työskennellyt opettajana sekä Ruotsissa että Suomessa muun muassa Utsjoella. Lisäksi hän on toiminut kääntäjien ja tulkkien kouluttajana Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa, Norjassa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa.

Selvitystä varten Sámi Siida rs sai Opetusministeriöltä 4000 euroa sekä käytti Suomen kulttuurirahaston paikalliseen Myrsky hankkeeseen saatua avustusta. Ovttas! hanketta rahoittavat Lapin liitto, Pohjoiskalotin neuvosto, INTERREG IVA Pohjoinen Sápmi, Utsjoen kunta, Norjan Saamelaiskäräjät, Fornyings-, administrasjons- og kirkedepartementet, Taanan kunta ja Taanan saamenkielikeskus.

Giela guovdu –seminaarin puheenvuoroja voi seurata täältä.

 



GIELA GUOVDU -seminaari

Hanke järjesti GIELA GUOVDU -seminaarin 14.11.2012 yhdessä Saamen kielikeskus Utsjoelle-esiselvityshankkeen sekä Sámi Siida ry:n kanssa. Seminaaria seurasi 92 henkilöä. Paikan päällä Àilegas-talolla seminaaria kävi seuraamassa 48 henkilöä ja Internetin välityksellä Sápmi stream-lähetyksen kautta tapahtumaa seurasi 44 henkilöä.Seminaarissä käsiteltiin saamen kielen käyttöä Utsjoella. Seminaarissa julkaistiin kaksi selvitystä:

Länsman Anne & Tervaniemi Saara 2012: Saamen kielen käyttö Utsjoella. (Saamen kielikeskus Utsjoelle -esiselvityshanke ja Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto). Selvityksen voi ladata Saamen kielikeskus Utsjoelle-esiselvityshankkeen sivuilta.

Taipale Riitta 2012: Utsjoen saamenkielisten nuorten kielenkäyttö. (Ovttas!-hanke ja Sámi Siida ry).

Lisäksi Torkel Rasmussenin luento liittyi hänen väitöskirjatutkimukseensa, jossa on tutkittu saamenkielen selviytymiskuykyä (elinvoimaa) Utsjoen ja Taanan kunnissa. Katso myös Ramussenin luentomateriaali.

 

Seminaarin lopuksi työryhmissä keskusteltiin saamen kielen käytöstä ja edistämisestä. Giela guovdu on saamea ja tarkoittaa suomeksi kielen keskellä olemista. Tapahtuman järjestivät Saamen kielikeskus Utsjoelle-esiselvityshanke, Ovttas! Saamen kieli, koulu- ja päiväkotitoiminnan kehittäminen Tenonlaaksossa hanke sekä Sámi Siida ry.

Seminaarin puheenvuorot voi katsoa osoitteessa:

GIELA GUOVDU -seminaarin puheenvuorot

 


 

SAAMENKIELINEN KESÄLEIRI 8.-10.8.2012

Ovttas!-hanke järjesti yhdessä Sámi Siida ry:n kanssa saamenkielisen kesäleirin elokuun 8.-10. päivä. Torstaina leirillä vierailivat myös sekä Duottaraskin sekä Sirman päiväkodit. Leirillä harjoittelimme metsätaitoja ja tutustuimme minkälaista oli ennenvanhaan elämä Tenonrannalla. Tässä muutamia kuva leiriltä, enemmän kuvia löydät Sámi Siidan kuvagalleriasta