UTSJOEN KUNTA
PL 41
99981 UTSJOKI
Puhelin 040-188 6111
Fax 016-677 339
Kunnanvirasto ja puhelinvaihde avoinna 9.00 - 15.00
Utsjoen kunta
 

 

Kuntajohdon terveiset

Tiedote kuuleminen hallintovaliokunnassa 22.5.2013

14.06.2013
Kuntajohdon terveiset >>

 Utsjoen kunta tiedottaa                                                Julkaisuvapaa heti              

 Utsjoen kunnan edustajat; vt. kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ja valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg olivat keskiviikkona 22.5. eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavina kuntarakennelaista ja kuntalain muuttamisesta.

Utsjoen kunta on jo aiemmin keväällä antamassaan lausunnossa kuntarakenneuudistuksesta perustellut kunnan halua säilyä itsenäisenä kuntana. Tärkein perustelu on ollut ennen kaikkea se, että Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Utsjoen liittäminen mihin tahansa toiseen kuntaan loukkaa saamelaisten oikeuksia omaan kieleen ja kulttuuriin.

Tällä käynnillä kunnan edustajat esittelivät kunnan kannanoton hallituksen antamiin lakiesityksiin. Kannanotto tiivistettynä sisälsi kaksi kohtaa:

 Hallituksen esityksestä (HE 31/2013 vp) ilmenevä kuntarakenneuudistus loukkaa saamelaisten perustuslaissa (PeL 17.3 §) ja kansainvälisessä oikeudessa (KP-sopimus, 27 art.) turvattuja oikeuksia omaan kieleen ja kulttuuriin. Tätä ristiriitaa ei voida korjata pelkällä saamen kielilain muutoksella, kuten esityksessä on ilmaistu. Tämä koskee ainakin Utsjoen kunnassa asuvia saamelaisia.

 Valtion tulee järjestää lainsäädännöllä Utsjoen kunnan erillisrahoitus siten, että Utsjoki ainoana saamelaisenemmistöisenä kuntana voi säilyttää itsenäisyytensä myös jatkossa. Utsjoen kunnan liittämisellä naapurikuntaan ei saavuteta kuntarakenneuudistukselle asetettuja tavoitteita. Inarin kunnan alue ei ole utsjokelaisten työssäkäyntialuetta eikä Inari muodosta Utsjoen kunnan kanssa esityksessä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta muuta kuin osittain terveyspalvelujen osalta.

Kunnan edustajien puheenvuoroissa tuotiin lisäksi esille mm. seuraavia seikkoja, jotka puoltavat Utsjoen itsenäisenä säilymistä:

Mikäli Utsjoesta, Inarista ja Sodankylästä muodostettaisiin Lapin suurkunta, miten toteutuisivat kuntalaisten vaikutusmahdollisuus nauhamaisessa kunnassa, jonka pituus on yli 400 km Utsjoen Nuorgam - Sodankylän Vuojärvi.

Mitä, jos liitettäisiin Inari Utsjokeen; mikä olisi valtuuston voimasuhdejakauma asukasmääräsuhteella 1300/6700?

Lisäksi Utsjoella pidetään Inaria hallinnoltaan selkeästi suomalaisena kuntana.

 

Utsjoki 1300 as,                  pinta-ala 5400 km2,             0,24 as /km2

Inari 6700 as,                      pinta-ala 17 300 km2,          0,44 as/km2

- etäisyys Utsjoelta Inarin kunnan hallintokeskukseen Ivaloon 164 km

Sodankylä 8800 as.            pinta-ala 12 500 km2,          0,7 as/km2

- etäisyys Utsjoelta Sodankylän keskustaan 325 km

Asukkaita suurkunnassa yhteensä vieläkin vain 16 800

 

Kuntajaon muuttamisen edellytyksenä on lain 4 §:n mukaan ensinnäkin, että muutos parantaa

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä

 tai muutos parantaa

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita,

 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia taikka

 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. 

 

 Utsjoki rajakuntana asettaa em. edellytykset aivan erilaiseen valoon, eikä Utsjoki ole ainoa Lapin rajakunta, jolla on voimakas yhteistyö rajan yli.  

Kuntajaon muuttaminen ei paranna tilannetta vähääkään, pikemminkin päinvastoin.

Oikein tulkittuna nämä lainkohdat tukevat Utsjoen tavoitetta pysyä itsenäisenä kuntana.

 

…….

 

Ainoa keino alentaa Utsjoen osalta palveluiden yksikkökustannuksia olisi heikentää palveluiden tuottamista, jopa lopettaa ne kokonaan, sillä kauempaa tuotettuina ne tulevat aina vain kalliimmiksi.

Tämä ei kuitenkaan varmaan ole uudistuksen tavoitteena.

 

Kunnan edustajat halusivat kiinnittää huomiota kunnan taloudellisiin resursseihin nimenomaan saamenkielen taitoisten työntekijöiden rekrytoinnissa. Siihen tarvittaisiin kunnollinen kielilisä. Nykyisellään kielilisä kuukaudessa on n. 15 euroa täysin kieltä osaavalle. Sillä ei pystytä kilpailemaan kielitaitoisesta työvoimasta. Saamenkielisille on työmarkkinoita myös Norjan puolella.

 

Utsjoen kunta katsoo, että esitys on valitettavan puutteellinen siltä osin kuin kyse on saamelaisten perusoikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PeL 17.3 §). Esityksessä ei ole selvitetty esitettyjen säädösten vaikutuksia saamelaisten kielellisiin ja kulttuurisiin perusoikeuksiin, mistä seuraa, että saamelaisten oikeuksien huomioon ottaminen tässä yhteydessä on hankalaa ja osin mahdotonta kuntajaon uudistamisen yhteydessä.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja totesi puheenvuorossaan, että Utsjoen itsenäisyyden vieminen olisi viimeinen askel saamelaisten sulauttamisessa valtaväestöön. Se saattaisi tarkoittaa jopa saamenkielen käytön loppumista virallisissa yhteyksissä, sillä palveluiden tarjoaminen saamenkielellä virastoissa ja muissa virallisissa yhteyksissä heikkenisi todellisuudessa lähes olemattomiin. Se olisi vakava takaisku sitä kautta koko kulttuurille, sillä kieli ja kulttuuri ovat sidoksissa toisiinsa, ja ne kehittyvät tai näivettyvät yhdessä. Itsenäisyyden menettäminen tarkoittaisi myös alueiden hallinnoinnin ja luonnonrikkauksien käytön siirtymistä muiden kuin nykyisten kuntalaisten käsiin.

 

Esimerkkinä edustajat kertoivat käydyn oikeustaistelun saamenkielen käytöstä Pohjois-Lapin kuntayhtymän kokouksissa (Inari-Utsjoki-Sodankylä). Utsjoen edustajan oikeudesta käyttää yhtymäkokouksessa saamenkieltä käytiin oikeusriita, johon lopullinen, myönteinen päätös saatiin korkeimmasta hallinto-oikeudesta.  

 

Kokonaisuudessaan edustajat saivat hyvän vastaanoton kuulemistilaisuudessa.  Heille esitettiin kysymyksiä, joista voi päätellä valiokunnan jäsenten selvästi kiinnostuneen kuulemastaan. Myös muiden kuntien edustajat, jotka olivat paikalla samaan aikaan, antoivat edustajille myönteistä palautetta.

Eräs valiokunnan jäsen ilmoitti tilaisuuden jälkeen lähettämässään sähköpostissa kiinnostuksensa tulla Utsjoelle paikan päälle tutustumaan kuntaan ja ennen kaikkea kieliasioihin.

 

 

Viimeksi muokattu: 14.06.2013

Paluu