UTSJOEN KUNTA
PL 41
99981 UTSJOKI
Puhelin 040-188 6111
Fax 016-677 339
Kunnanvirasto ja puhelinvaihde avoinna 9.00 - 15.00
Utsjoen kunta
 

Beaivedivššumávssut ja dikšunáiggit

 

BEAIVEDIVŠŠUMÁVSSUT

Árramánnávuođabajásgeassima ođđa áššehasmáksoláhka 1503/2016 lea boahtán fápmui 1.3.2017. Máksu mearrašuvvá ain bearraša sturrodaga ja bruttoboađuid mielde. Mearridettiin bearraša eará earet nuoramus máná mávssu geavahuvvo mearrašuvvama vuođđun nuoramus máná rehkenastojuvvon máksu.

  1. Alimus mánotbadjemáksu lea 290 euro/mánná.
  2. Ahkeortnegis čuovvovaš mánás, gii lea ollesáigásaččat árramánnávuođabajásgeassimis, sáhttá mearridit mávssu, mii lea eanemustá 261 euro (90% nuoramus máná mávssus).
  3. Máksu, mii mearriduvvo guhtesge čuovvovaš mánás, lea eanemustá 20% nuoramus máná mávssus.
  4. Jos mánná lea árrabajásgeassimis eanemustá 20 diimmu vahkkosaččat, de oažžu mánotbadjemáksu leat eanemustá 60% ollesáigásaš árrabajásgeassima mávssus.
  5. Jos mánná lea árrabajásgeassimis 20-35 diimmu vahkkosaččat, de oažžu mánotbadjemáksu leat eanemustá 80% ollesáigásaš árrabajásgeassima mávssus.
  6. Jos mánná lea árrabajásgeassimis uhcimustá 35 diimmu vahkkosaččat, de sáhttá mánotbadjemáksun bearrat ollesáigge árrabajásgeassima mávssu.
  7. Máksu jorbejuvvo lagamus euromearrái.
  8. Go bearašsturrodat lea 2 dahje 3, de bearraša boahtorádja man rájes mávssut čoggogohtet lea 1915 euro/mánotbadji.

 

Čuvgehuslávdegoddi 24.04.2017

 


BEARAŠDOABA JA BOAĐUT

Mánotbajimáksui, mii beaivedivššus berro váikkuhit fuolaheddjiid boađut ja bearraša sturrodat. Beaivedivššumáksu berro beaivedivššumearrádusas nannejun divššu álggahanbeaivemeari rájes. Juos mánná álggaha beaivedivššus gaskan kaleandarmánotbaji, de fuolaheaddjit mákset vuosttas mánotbajis dušše dain beivviin, goas mánná lea leamaš divššus. Ruoktodikšundoarjja ja gielddabeaivedikšunsadji leat bálvalusat, maid ii sáhte seamma áigge váldit vuostá. Ruoktodikšundoarjja nohká dan beaivvi rájes go gieldda dikšu álgá. Vánhemat almmuhit Kelai (álbmotealáhatlágádus) divššu álgimis.

Mánáid beaivedivššu mávssu mearridettiin boahtun váldojit vuhtii máná ja suinna seamma dállodoalus ássi vánhema dahje eará fuolaheaddji sihke dáinna oktasaš dállodoalus (náitos- dahje rabaslihtus) orru olbmuid vearuvuloš dienas- ja oaiveopmodatsisaboađut sihke vearuhis boađut. Máksui váikkuha maiddái bearraša sturrodat. Gielda bearrá mávssu juohke mánus eanemustá ovttanuppelot kaleandarmánotbajis ovtta jagi áigge. Juos bearaš ii almmut boađuidis, berro mánás /mánáin alimus máksu. Ná boahtán máksu ii dábálaččat divvojuvvo maŋálgihtii almmá erenoamáš lossa ákkaid geažil. Juos bearraša boađut leat hui unni, de ii berro máksu ollege.


ORBINAŠVUOLÁDUS

Juos bearrašis leat máŋga máná beaivedivššus berro nuppi mánás seamma máksu go vuosttas mánás, baicce bajimus máksoluohkás 210€ mánotbajis. Guđege čuovvovaš mánás máksu lea 20% vuosttas máná mávssus. Bearraša vuosttas mánnán rehkenastojuvvo álo bearraša nuoramus mánná , gii dárbbaša beaivedivššubálvalusaid.


DIKŠUNBEAIVVIT

Ohcejoga gielddas fállat ollesbeaidivššu ja oassebeaidivššu. Ollesbeaidikšu bistá badjel 5 diimmu beaivvis ja oassebeaidikšu bistá vuollel 5 diimmu beaivvis. Oassebeaidivššus váhnemat mákset 60% mávssu. Mánotbajis sáhttá várret 1-10 beaivvi, 11-15 beaivvi dahje badjel 15 beaivvi divššu juogo ollesbeaivedikšun dahje oasseáigedikšun. Mánát, geat leat jeavddalaččat vádjit váhkuid divššus berrojuvvo máksu mánotbajis gaskamearálaš dikšunbeivviid mielde rehkenaston máksun mánotbajis čuovvovaččat: 1-10 bv/mb 50%, 11-15 bv/mb 75% ja 16-20 bv/mb 100%.

Váhnemat mákset daid dikšunbeivviid ovddas maid sii várrejit. Fuolaheaddjit almmuhit álo mánu loahpas daid dikšunbeivviid maid várrejit čuovvovaš mánnui. Omd. Juos mánná lea 1-10 beaivvi dikšunsajis, de dikšunbeivviid galgá ovddalgihtii almmuhit ovddit mánu loahpas. Juos fuolaheaddji ii dieđe dikšunbeivviid, de dalle son dego várre olles mánotbaji ja máksá maid das. Ovttaskas dikšundárbbu rievdadusain šihtto beaivedivššubargiiguin ovddalgihtii unnimustá jándora ovdal. Muhtumin lea vejolaš molsut dikšunbeivviid, muhtumin ii. Dat lea gitta bargiid mearis ja das man stuorra mánnájoavku lea. Juos mánná ii boađe šihttojuvvon beaivve dikšui omd. buozalmasa geažil, de das fuolakeahttá beaivi rehkenasto oktan dikšunbeaivin. Juos muhtumin bohtet dikšunbeaivvit eambo go mii lea šihttojuvvon, de mákso lassimáksu beivviid logu mielde.

Gaskaboddasaš beaivedikšu lea bálvalus, mii fállo bearrašii deivvolaš dikšundárbbu várás. Juos beaivedivššus lea sadji, gaskaboddasaš beaivedivššu ordnet daidda geat dan dárbbašit. Gaskaboddasaš beaivedivššu máksu lea dikšunáiggis fuolakeahttá 16,82€ beaivvis.


DIKŠUNÁIGGIT

Dikšunáiggiin soahpat fuolaheddjiiguin bargoáiggiid ja dikšundárbbu mielde ovddalgihtii dmu 07.00-17.00 gaskii árgabeivviid. Dmu 17.00 maŋŋá, ihkku, bassebeivviid dahje vahkuloahpaid Ohcejoga gielddas ordnejuvvo dikšu dušše barggu dahje eará bákkuhahtti siva geažil. Dáid beaivedivššu dábálaš rytmas spiehkkaseaddji divššu várremiid galgá almmuhit čálalaččat unnimustá 2 vahku ovdal divššu dárbbu. Bargovuorrolisttut/ dikšunáiggit doaimmahuvvojit beaivedikšunsadjái dalán, vai dikšunsajis sáhttá plánet maid bargat ja bargiid bargovuoruid heivehit dikšunáiggiid mielde.

Máná dikšunbeivviid guhkkodat oažžu leat gaskamearálaččat eanemustá 10 diimmu beaivvis vihtta beaivvi vahkus. Beaivedivššu doaivva livččii ahte juos nubbi vánhemiin lea ruovttus, de mánná livččii divššus eanemustá moadde beaivvi vahkus. Fuolaheaddjit galget muitit ahte, mánás lea vuoigatvuohta ja dárbu maiddái vánhemiidda, ruktui ja lupmui.


BEAIVEDIVŠŠUMÁVSSU DÁRKKISTEAPMI

Beaivedivššumáksu mearriduvvo bruttoboađuid mielde muhtun áigái. Dikšunmávssu sáhttá dárkkistit, juos bearraša boađut mearkkašahtti láhkai nuppástuvvet, bearraša sturrodat rievdá dahje juos njuolggadusat ja mearrádusat, mat leat fámus nuppástuvvet. Bearaš galgá almmuhit beaivedivššu jođiheaddjái čálalaččat (čuvvosiiguin) mávssu sturrodahkii váikkuheaddji dieđuid rievdamis. Juos mávssu sturrodaga guoski mearrádus lea vuođđuduvvan ássehačča dahje su ovddasteaddji addán boastto dieđuide, sáhttá mávssu vuiget maŋálgihtii. Sosiálafuolahusa bálvalusain mearriduvvon mávssu sáhttá guođđit bearakeahttá dahje dan sáhttá vuoledit, juos dasa lea sivva, go olbmo ealihangeatnegasvuođa, áigáiboađuvejolašvuođaid dahje fuolaheami guoski ášši beliid váldá vuhtii.

Beaivedivššudárbbu bissovaš nuppástusain dahkko ođđa soahpamuš ohcamuša mielde. Beaivedivššumáksui sáhttá ovddalgihtii ohcat hálbbiduvvon mávssu, juos mánná lea unnimustá ovtta kaleandarvahku boatkkaheamit ere divššus .


ERETBÁHCIMIID VÁIKKUHUSAT BEAIVEDIVŠŠUMÁKSUI

Mii bearrat šiehtaduvvon mávssu juohke mánotbajis, váikko mánná livččii eret divššus, earret:

- juos mánná lea buozalmasvuođa dihte eret buot doaibmabeivviid olles mánus. Dalle eat sádde rehkega dan mánus
- juos mánná lea buozalmasvuođa dihte eret unnimusat badjel beali (11 beaivve) mánotbaji doaibmabeivviin. Dalle máksu lea bealli olles mánotbaji mávssus.
- juos mánná lea eret muhtin eará siva go buozalmasvuođa dihte olles mánu, ja das leat álmmuhan unnimusat 2 vahku ovddalgihtii. Dalle eat sádde rehkega dan mánus. Muđui máksu lea bealli olles mánotbaji mávssus
- juos máná gaskaboddosaš eret báhcimis lea almmuhuvvon girjjálaččat “Almmuhus máná gaskaboddosaš eretbáhcimis” –skoviin beaivedikšunsadjái maŋimustá 2 vahku ovdal ja mánná lea eret unnimustá ovtta kaleandar vahku (7bv), de eret báhcin geahpeduvvo dikšunmávssus. Ohcamušaid galgá buktit guokte váhku ovdal eretcealkima, muđui dat eai gieđahallojuvvo.


DIĐOŠTEAMIT

Árramánnávuođabajásgeassinhoavda tel. +358 40 181 0273