UTSJOEN KUNTA
PL 41
99981 UTSJOKI
Puhelin 040-188 6111
Fax 016-677 339
Kunnanvirasto ja puhelinvaihde avoinna 9.00 - 15.00
Utsjoen kunta
 

Duogáš

Ohcejotnjálmmi skuvla ja Sirpmá skuvla bargagohte ovttas 90-logu álggus. Jagiid 2004 – 2007 oassálaste skuvllat INTERREG-prošeavttas “OVTTAS! Sámi kulturoahpahus mánáide ja nuoraide” , ja dalle ovdánii ovttasbargu bures iešguđetgelágan kulturoahpahusaid bokte. Oahppomátkkiid bokte leat skuvllat oahpásmuvvan Pello giella- ja kulturskuvllain, mas leat oahppit Duortnosjoga Suoma ja Ruoŧa bealde.

 

Ođđajagimánu jagi 2005 rájes lea Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllaid nuoramus ohppiin leamaš oktasaš sámegielat oahpahus guktii vahkus. Čavčča 2008 rájes lea dát oahpahus viiddiduvvon, nu ahte olles mánáidskuvla/ vuolledássi váldá oasi oktasaš, dábálaš oahpahusas juohke maŋŋebárgga ja gaskavahkku.

 

Jagi 2006 loahpageahčen vuolláičálle Deanu ja Ohcejoga gielddat oktasaš mánáidgárdesoahpamuša. Sámegielat Njuorggán-mánáin lea fásta sadji mánáidgárddis Deanušalddis, ja Sirbmá-mánát leat Ohcejotnjálmmi sámi beaiveruovttus. Ovttasbargguid vásáhusat dán rádjái čájehit ahte mađe árat mánát álget leat ovttas, dađe álkit lea gávnnadit skuvllas maiddái. Ohcejoga gielda bargá ovttas maiddái Kárášjoga gielddain sámegiel mánáidgárdefálaldaga ektui.

 

Mánát, nuorat ja sin váhnematge galggašedje deaivvadit maiddái skuvla- ja mánáidgárdeáiggi olggobealde. Sámi oahppoplánabuktosis daddjo ahte jos “skuvla galgá doaibmat bures, de mielddisbuktá dat dan ahte eai dušše oahppit dovdda guhtet guimmiideaset, muhto maiddái dan ahte váhnemat dovddadit gaskaneaset ja dovdet guhtet guimmiideaset mánáid (Sámi oahppoplánabuvttus, 2008, s. 30). Deanu gieldda ja Ohcejoga gieldda ássit barget ovttas valáštallan- ja kulturdoaimmaid ektui.

 

 

 

 

Ovttasbarggu bokte rájá rastá nannejuvvo sámegiel máhttu, daningo sámegiella doaibmá lunddolaš gulahallangiellan. Skuvla- ja mánáidgárdeovttasbarggu bokte ovddiduvvojit maiddái sámi oahpponeavvut. Sámis lea stuorra dárbu ođđa oahppomateriálaide (geahča “Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami strategalaš plána áigodahkii 2009-2012”).

 

Lea politihkalaš ovttamielalašvuohta das ahte dárbbašuvvo eambbo sámi skuvlaovttasbarggu riikkarájáid rastá. Dat boahtá ovdan raporttas ”Rájáhis Davvin” (2004, s. 12), maid stáhtaministarat Vanhanen ja Bondevik leaba vuolláičállán, ja maiddái protokollas maid Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámeáššiid ovddasvástideaddji ministarat ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat vuolláičálle Oslos 12.11.2003. Norgga stuorradiggedieđáhusa sámepolitihka birra boahtá liikká ovdan ahte áidna fásta sámi ovttasbargu vuođđoskuvllaid gaskkas, lea dat mii lea Sirpmá ja Ohcejotnjálmmi skuvllaid gaskkas (St.dieđ. nr. 28, 2007-2008, s.135). Davviriikkaid sámekonvenšuvnna 26.10.2005 evttohus buktá ovdan Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllaid ovttasbarggu ovdamearkan lihkostuvvan ovttasbarggus (s. 213).

 

Eurohpa vehádat ja guovllogielaid vuođđogirji (geahča kap. 19.3.1) art. 14 mii guoská rájiidrasttildeaddji ovttasbarggu geatnegahttet stáhtaid láhčit dili ja ovddidit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu, earret eará oahpahussuorggis.

 

Eamiálbmogiid ja čearddalašálbmogiid iešmearrideaddji riikkain guoski ILO-soahpamuš nr. 169 deattuha álgoálbmogiid vuoigatvuođa seailluhit ja ovddidit kultuvrraset ja eiseválddiid geatnegasvuođa doarjut dán barggu. Soahpamuš nanne earet eará álgoálbmogiid vuoigatvuođa beassat leat mielde váikkuheamen oahpahusprográmmaid hábmemii. Dát celkojuvvo erenomážit skuvlejupmái guoski 22., 27. ja 28. artihkkaliin.

 

ILO-soahpamuša 27. artihkkala vuosttas čuoggás daddjo, ahte eamiálbmogiid ovddasteaddjit galget beassat leat mielde plánemin ja ollašuhttimin skuvlenprográmmaid ja -bálvalusaid, mat leat oaivvilduvvon sin várás. Dát skuvlenprográmmat ja -bálvalusat galget ovddidit sin sierranasdárbbuid, mat gusket sin álbmoga historjái, dihtui, teknologiijai, árvosystemii ja maiddái sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš viggamušaide. Seamma artihkkala nuppi čuoggás daddjo ahte virgeoapmahaččat galget atnit vára álbmoga lahtuid skuvlejumis sihke oassálastimis skuvlenprográmmaid plánemii ja ollašuhttimii, dainna ulbmiliin ahte álbmogat ožžot gululdaga eambbo válddi dáid prográmmaid jođiheamis. Seamma artihkkala goalmmát čuoggás celko, ahte “ráđđehusat galget dovddastit dáid álbmogiid vuoigatvuođa vuođđudit iežaset oahppoásahusaid ja -bálvalusaid”.

 

Ovttastuvvon Našuvnnaid ollesčoahkkin dohkkehii čakčamánu 13. beaivvi 2007 stuorra eanetloguin ON julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Julggaštusa 14. artihkal gieđahallá oahppo- ja skuvlensuorggi iešmearrideami. Dan vuosttas paragráfas (§1) daddjo, ahte álgoálbmogiin lea riekti ásahit ja kontrolleret iežaset oahppo- ja skuvlensuorggi ja ásahit ja kontrolleret oahppo- ja skuvlensuorggi institušuvnnaid. Seamma artihkal deattuha, ahte galgá leat riekti oahppat ja oahpahit álgoálbmogiid iežaset gillii ja sin iežaset oahppan- ja oahpahanvugiid mielde.

 

Dáid soahpamušaid ja julggaštusaid mielde lea lunddolaš, ahte Ohcejoga ja Deanu gielddaid skuvllat ja mánáidgárddit barget ovttas, viiddidit ja nannejit ovttasbarggu, ja ahte sihke Suoma ja Norgga eiseválddit dorjot aktiivvalaččat dán barggu. Dán oktavuođas hálidit mii bidjat johtui INTERREG-prošeavtta.