Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelut tukevat perheitä ja auttavat muutostilanteissa. Tältä sivulta löydät neuvoja lasten huolto -ja tapaamisoikeus asioista, elatusvelvollisuudesta, lastensuojelusta, isyyden selvittämisestä sekä apua kriisitilanteissa.

lasten valvojan palvelut

Lastenvalvoja hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden ja huoltajuuden vahvistamiseen liittyvät asiat. Lastenvalvoja myös avustaa erillään asuvia ja eroavia vanhempia lapsen huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamisiin sekä lapsen elatukseen liittyvien sopimusten tekemisessä ja vahvistaa sopimukset. Lastenvalvojan palvelut ovat maksuttomia.

Lisätietoja:
vt. Perusturvajohtaja

040 574 8499

ISYYDEN SELVITTÄMINEN

Jokaisella lapsella on oikeus isään.

Äidin aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde vahvistetaan isyyden tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Lastenvalvoja saa maistraatilta tiedon lapsen syntymästä. Hän lähettää äidille kutsun isyyden selvittämiseen ja varaa miehelle tilaisuuden isyyden tunnustamiseen. Tunnustamisen jälkeen isyysasiakirjat lähetetään Lapin maistraattiin, joka vahvistaa isyyden. Lastenvalvoja myös ajaa lapsen puolesta isyyden vahvistamista koskevaa kannetta tuomioistuimessa, jos mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään.
Isyyden vahvistamisella avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa isäänsä nähden samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntynyt lapsi. Lapselle voidaan antaa isän sukunimi, hänellä on oikeus tavata ja pitää yhteyttä isäänsä sekä saada elatusta isältä. Vanhemmat voivat myös sopia yhteishuoltajuudesta tai että lapsen huolto tulee isälle. Lapsi saa myös perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen.

LASTENSUOJELU

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsistaan.

Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata nämä oikeudet kunnassa asuville lapsille vaikuttamalla heidän kasvuoloihinsa, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua.
Lasten suojeleminen laajasti ymmärrettynä on koko yhteiskunnan ja yhteisön tehtävä niin, että kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon lasten etu ja tarpeet. Perheiden peruspalveluissa, kuten neuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, koulussa ja nuorisotyössä on huolehdittava siitä, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa erityisen avun ja tuen varhaisessa vaiheessa ja ensisijaisesti normaalipalveluissa.
Lastensuojelulaki antaa mahdollisuuden auttaa lasta silloin, kun lapsen terve kehitys ja hyvinvointi ovat vaarassa vanhempien laiminlyönnin tai kasvatuskyvyttömyyden tai lapsen oman käyttäytymisen vuoksi.

Lastensuojeluilmoitus

Koko lähiyhteisön tulee huolehtia lasten hyvinvoinnista. Lastensuojelulaissa on määritelty ilmoitusoikeus tehdä lastensuojeluilmoitus lapsesta, joka voi huonosti. Lain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat salassapito säännöksistä riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja uskonnollisten yhteisöjen sekä turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa, hätäkeskustoimintaa sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävän yksikön palveluksessa olevat työntekijät sekä näiden toimialueiden luottamustoimessa olevat henkilöt. Ilmoitusvelvollisuus koskee työssä tai luottamustoimessa saatua tietoa ja ilmoitus on tehtävä viipymättä.
Ilmoitus on tehtävä lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä.

Myös kuka tahansa muu työntekijä, henkilö, naapuri tai omainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.
Parhaisiin tuloksiin päästään, kun perhe itse hakee ajoissa apua ja tukea.

Asiaan on syytä puuttua, kun

  • lasta laiminlyödään eikä hän saa ikätasonsa edellyttämää hoitoa
  • lapsi on turvaton, ikätasoonsa nähden liikaa yksin tai myöhään ulkona
  • lasta kiusataan kaveripiirissä tai koulussa
  • joku aikuinen ahdistelee lasta
  • lasta pahoinpidellään, käytetään seksuaalisesti hyväksi tai alistetaan henkisesti
  • lapsi on poikkeavan levoton, ahdistunut tai masentunut
  • lapsi käyttää päihteitä
  • lapsi on itsetuhoinen eikä välitä terveydestään
  • lapsi varastelee tai käyttäytyy muuten rikollisesti
  • lapsi kiusaa toisia tai on väkivaltainen.

Lastensuojelulain mukaan lapsi on alle 18-vuotias ja nuori henkilö 18-20 -vuotias.

Lastensuojeluilmoitus tehdään sosiaalitoimistoon, ensisijaisesti sosiaalityöntekijälle, puh. 040 574 8499. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisessä tapauksessa lastensuojeluilmoitus tehdään hätänumeroon 112.

Lastensuojelutoimenpiteet

Lastensuojeluilmoituksen saatuaan sosiaaliviranomaisen on viivytyksettä aloitettava lastensuojelutarpeen selvittäminen. Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen, perheen ja lasta tuntevien ja hoitavien tahojen kanssa. Kiireellisessä tapauksessa lapsi voidaan sijoittaa välittömästi kodin ulkopuolelle.
Lastensuojelutyötä ovat lastensuojelutarpeen selvittäminen, avohuollon palvelut, huostaanotto ja sijaishuolto. Lastensuojelutyö on luottamuksellista ja työntekijöillä on salassapitovelvollisuus.

Lastensuojelu tukee lasta ja perhettä ensisijaisesti tämän omassa kodissa avohuollon palveluilla ja tukitoimilla. Sosiaalityöntekijän tapaamisissa perheen kanssa pohditaan sopivia keinoja kriisitilanteen ratkaisemiseksi ja lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kun huoli lapsesta on tullut sosiaalityöntekijän tietoon, arvioidaan ensin lastensuojelun tarve ja jatketaan sen jälkeen yhdessä tehtävän asiakassuunnitelman mukaan lapsen ja perheen tukemista. Lastensuojeluasiakkuuden tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja asiakkuus päätetään, kun lapsen tilanne on korjaantunut.

Avohuollon tukitoimia ja palveluja ovat

  • taloudellinen tuki ja asumisen turvaaminen
  • ohjaus ja neuvonta, sosiaalityö
  • tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteiden selvittämiseen
  • lapsen tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
  • tukihenkilö tai -perhe
  • hoitopalvelut ja terapia
  • perhetyö
  • lapsen tai koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon
  • vertaisryhmätoiminta, loma- ja virkistystoiminta
  • lasten päivähoito, lapsiperheiden kotipalvelu
  • muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet.

Perhetyö

Perhetyön avulla autetaan perheitä, joilla on vanhemmuuteen tai lasten- ja kodinhoitoon liittyvää tuentarvetta tai jotka ovat uupuneita elämäntilanteessaan. Tukea pyritään antamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Perhetyö on lastensuojelun tukitoimi, jonka tarpeen arvioi sosiaalityöntekijä yhdessä perheen kanssa.

Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut

Inarin ja Utsjoen kuntien välisellä sopimuksella utsjokelaisille järjestetään kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja Ivalossa. Näitä palveluja tarvitsevan on syytä sopia asiasta sosiaalitoimistossa tai terveyskeskuksessa.
Utsjoen kunnalla on sopimus saamenkielisistä lapsi- ja nuorisopsykiatrian palveluista Karasjoen lapsi- ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa.

LASTEN HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSASIAT

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti yksin. Isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat kuitenkin sopia siitä, että molemmat vanhemmat ovat huoltajia. Yhteishuoltosopimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona samalla kertaa isyysselvityksen kanssa. Sopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa sen jälkeen kun isyys on vahvistettu.

Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan tehdä ja vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta.

Sopimusten tarkoituksena on erosta huolimatta turvata lapselle myönteiset ja läheiset suhteet molempiin vanhempiinsa, oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu, ja taata lapselle riittävä elatus..

Vanhemmat voivat sopia yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Vanhempien on ratkaistava, asuuko lapsi eron jälkeen isän vai äidin luona ja miten hän tapaa muualla asuvaa vanhempaa. Lapsen toive ja mielipide ovat tärkeitä, mutta vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Huoltajuudesta ja asumispaikasta riippumatta lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, asiasta voidaan hakea oikeuden päätöstä. Tuomioistuin hankkii yleensä selvityksen sosiaaliviranomaisilta lapsen ja molempien vanhempien olosuhteista ennen asian ratkaisemista. Se voi myös antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ja tapaamisoikeudesta ennen lopullista päätöstä.

Sopimukset ja oikeuden päätökset eivät kuitenkaan aina arkielämässä toimi. Molempien vanhempien velvollisuus on toimia niin, että lapsen ja muualla asuvan vanhemmat suhteet säilyvät ja lapsi saa tavata vanhempaansa, mutta ihmissuhteet ovat monisyisiä ja ongelmia voi tulla. Lapsi ei ehkä saa tavata etävanhempaa tai tämä ei luovuta lasta takaisin sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Näissä tilanteissa lastenvalvoja voi keskusteluin ohjata vanhempia yhteistoimintaan tai sopimuksen muuttamiseen. Viime kädessä vanhempi voi hakea käräjäoikeudelta sopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli sopimus tai päätös tehty viimeisen kolmen kuukauden aikana, täytäntöönpanoa haetaan ulosottomieheltä.

LAPSEN ELATUS

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua. Elatusvelvollisuuteen ei vaikuta se, onko lapsi vanhempien yhteisessä tai vain toisen vanhemman huollossa.

Elatusavun suuruuteen vaikuttavat lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky. Elatusavun suuruutta laskettaessa apuna käytetään Oikeusministeriön työryhmämietintöä 2006:10: Lapsen elatusavun suuruuden arvioiminen.
Sosiaalilautakunnan vahvistamat huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatussopimukset vastaavat lainvoimaisuudeltaan tuomioistuimen päätöstä. Vanhempien yhteisellä sopimuksella voidaan myös muuttaa aikaisemmin vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä.

Vanhemmat vastaavat lain mukaan lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Koulutuskustannuksista voidaan tehdä elatussopimuksen kaltainen sopimus tai päätöstä voidaan hakea oikeudelta. 18 vuotta täyttänyt lapsi edustaa itse itseänsä koulutusavustusasiassa.
Elatusavusta päättää tuomioistuin vanhemman tai lastenvalvojan hakemuksesta, jos vanhemmat eivät pääse siitä sopimukseen.
Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen tai ei pysty maksamaan sitä esim. työttömyyden vuoksi, voi lähihuoltaja hakea elatusmaksua ulosoton kautta tai hän voi hakea Kelalta elatustukea lapsen elatukseen.

KRIISI- JA TURVAKOTIPALVELUT

Utsjokelaiset voivat käyttää Karasjoen turvakotia, joka on lähin turvakoti. Turvakoti on tarkoitettu naisille ja lapsille, jotka ovat joutuneet ruumiillisen tai henkisen väkivallan kohteeksi tai raiskatuiksi tai jotka ovat muulla tavoin vaikeuksissa ja haluavat puhua toisten naisten kanssa. Turvakodissa naiset ja lapset voivat yöpyä väliaikaisesti.
Turvakoti antaa myös puhelinneuvontaa ja -tukea.Turvakotiin ei tarvita maksusitoumusta tai lähetettä, vaan apua tarvitseva voi ottaa itse yhteyttä puhelinnumeroon 990 47 7846 7088. Numero päivystää joka päivä ympäri vuorokauden ja palvelu on tarkoitettu saamelaisille, norjalaisille ja suomalaisille.

Myös Lapin Ensi- ja turvakodin kriisikeskus Rovaniemellä on avoinna ympäri vuorokauden ja yhteyden saa hätäkeskuksen kautta numerosta 112.
Rovaniemen turvakotiin menemisestä on mikäli mahdollista sovittava etukäteen sosiaalitoimistossa.

Lasten valvonta

Tietoa lasten valvonnasta utsjoen kunnassa.