Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palveluissa tuotetaan sosiaalihuoltolain mukaisia yleisiä perhepalveluja ja lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua sekä tarjotaan lastenvalvojan palveluja isyysasioissa sekä lapsen huolto-, tapaamis- ja elatusasioissa (perheoikeudelliset palvelut). Tavoitteena on tukea, ylläpitää ja edistää perheiden hyvinvointia silloin, kun yksilöllä tai perheellä on arkeen liittyviä sosiaalisia, psyykkisiä tai taloudellisia vaikeuksia.

YHTEYSTIEDOT

Päivystävä sosiaalityöntekijä
040 701 4440

Sosiaalityöntekijä Riitta Kumpulainen
040 577 7045

Perhetyöntekijä Annaliisa Kujala
040 185 4390

Perusturvajohtaja-Lastenvalvoja
Nanna Miettunen 040 574 8499

 

Yhteydenotto ja palvelutarpeen arviointi

Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin voit ottaa yhteyttä

  • puhelimitse sosiaalityöntekijälle tai perusturvajohtajalle
  • yhteydenottolomakkeella, joka täytetään lapsen huoltajan ja lapsen kanssa työskentelevän ammattilaisen (kuten neuvola, varhaiskasvatus, koulu) yhteistyössä
  • tekemällä lastensuojeluilmoituksen joko puhelimitse tai kirjallisesti
  • Kirjalliset yhteydenotot toimitetaan osoitteeseen: Utsjoen kunta/Perusturvajohtaja

Luossa 1a, 99980 Utsjoki tai PL 41, 99981 Utsjoki

 

Kaikki yhteydenotot käynnistävät palvelutarpeen arvioinnin, jonka yhteydessä selvitetään tarvittaessa samalla myös mahdollinen lastensuojelun tarve. Lapsiperheiden sosiaalityössä arviointeja tekevät sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijä yhteistyössä asiakkaan, tämän läheisten ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan tilanteen vaatimassa laajudessa. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen lapselle ja hänen perheelleen voidaan järjestää tarvittavaa apua perhepalveluista, lastensuojelusta tai muista palveluista.

Mahdollinen kiireellinen apu annetaan välittömästi, kun tieto avun tarpeesta on saatu. Mikäli kyse on erityisen tuen tarpeessa olevasta lapsesta, on palvelutarpeen arvio aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta ja sen tulee valmistua kolmessa kuukaudessa. Muussa tapauksessa arvio on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.

Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut

Perhepalveluiden tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Perhepalveluihin voit ottaa yhteyttä myös, kun tarvitset apua ja neuvontaa. Sosiaalihuoltolain mukaisia perhepalveluita ovat mm.

  • sosiaalityö ja -ohjaus
  • lapsiperheiden kotipalvelu
  • perhetyö
  • tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta
  • kasvatus- ja perheneuvonta

Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön avulla autetaan perheitä, joilla on vanhemmuuteen tai lasten- ja kodinhoitoon liittyvää tuentarvetta tai jotka ovat uupuneita elämäntilanteessaan. Tukea pyritään antamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi.

Perhetyön keskeisin tavoite on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, vanhemman ja perheen arjen hallinnan lisääminen sekä vanhemman tukeminen vanhemmuuden eri osa-alueilla. Perhetyön ydintehtävänä on myös lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut

Inarin ja Utsjoen kuntien välisellä sopimuksella utsjokelaisille järjestetään kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja Ivalossa. Näitä palveluja tarvitsevan on syytä sopia asiasta sosiaalitoimistossa tai terveyskeskuksessa.

Utsjoen kunnalla on sopimus saamenkielisistä lapsi- ja nuorisopsykiatrian palveluista Karasjoen lapsi- ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa.

Kriisi- ja turvakotipalvelut

Lapin Ensi- ja turvakodin kriisikeskus Rovaniemellä on avoinna ympäri vuorokauden ja yhteyden saa hätäkeskuksen kautta numerosta 112.
Rovaniemen turvakotiin menemisestä on mikäli mahdollista sovittava etukäteen sosiaalitoimistossa.

Lastensuojelu

Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Ensisijainen vastuu lapsesta on vanhemmilla. Lasten suojeleminen laajasti ymmärrettynä on koko yhteiskunnan ja yhteisön tehtävä niin, että kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon lasten etu ja tarpeet. Perheiden peruspalveluissa, kuten neuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, koulussa ja nuorisotyössä on huolehdittava siitä, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa erityisen avun ja tuen varhaisessa vaiheessa ja ensisijaisesti normaalipalveluissa.

Lastensuojelulaki antaa mahdollisuuden auttaa lasta silloin, kun lapsen terve kehitys ja hyvinvointi ovat vaarassa vanhemmuuden ongelmien tai lapsen oman käyttäytymisen vuoksi. Lastensuojelun asiakkuus on tarpeen, jos

  • lapsen terveys tai kehitys vaarantuu JA
  • sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ei riitä ja tarvitaan lastensuojelulain mukaisia tukitoimia TAI
  • perhepalvelut tai muiden palveluiden antama tuki riittäisi, mutta lapselle välttämättömiksi arvioituja palveluja ei haluta ottaa vastaan

Lastensuojelun asiakkuus tulee vireille joko asiakkaan ja työntekijän yhdessä tekemänä yhteydenottona tai lastensuojeluilmoituksen kautta.

Lastensuojelun avohuolto

Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia täytyy järjestää viipymättä, kun lastensuojelun tarve on todettu. Jokaiselle avohuollon asiakkaalle nimetään oma sosiaalityöntekijä ja laaditaan asiakassuunnitelma.

Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa

  • lapsen ja perheen ongelmatilanteiden selvittäminen
  • lapsen taloudellinen ja muu tuki esim. koulunkäynnin tai harrastusten tukeminen
  • lapsen kuntoutumista tukevat hoidot ja terapiapalvelut
  • perhekuntoutus
  • tehostettu perhetyö
  • lapsen sijoittaminen lyhytaikaisesti kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena asianosaisten suostumuksella

Kiireellinen sijoitus

Lapsi voidaan lastensuojelulain 38 §:n mukaan sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle, jos hän on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on voimassa enintään 30 vuorokautta ja tätä voidaan jatkaa vielä 30 vuorokaudella, mikäli tilanne ei ole selvinnyt.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Jos ongelmat lapsella ja perheellä ovat niin suuria, että avohuoltona toteutetut tukitoimet eivät riitä muuttamaan tilannetta, joudutaan turvautumaan huostaanottoon ja lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen kodin ulkopuolella. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa pyritään huostaanotonkin aikana yhteistyöhön lapsen ja vanhempien kanssa.

Huostaan otettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi enintään puoleksi vuodeksi esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiinpaluuta sijaishuollon jälkeen.

Jälkihuolto

Lastensuojelun jälkihuolto tukee sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan sekä sijaishuoltajiaan sen jälkeen, kun sijaishuolto tai muut lastensuojelutoimet ovat päättyneet. Oikeus jälkihuoltoon kestää viisi vuotta tai siihen asti, että nuori täyttää 21 vuotta.

 

Sosiaalipäivystys ja lastensuojeluilmoitus

Sosiaalipäivystykseen voi soittaa milloin tahansa, myös virka-ajan ulkopuolella silloin, kun lapsi on kiireellisen avun tarpeessa.

Sosiaalipäivystys:

Virka-aikana kello 8-16: 040 574 8499

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisessä tapauksessa numeroon 040 726 6965.

Lastensuojeluilmoitus:

Jokainen, joka huomaa lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Huolen syynä voi olla esimerkiksi päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat tai lapsen hoidon laiminlyönti. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös nimettömänä.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä joko puhelimitse tai lomakkeella. Ilmoitusvelvollisilta toivotaan aina puhelun lisäksi myös kirjallista ilmoitusta.

Lastensuojeluilmoituksen tekeminen:

  • Puhelimitse

Ensisijaisesti päivystävälle sosiaalityöntekijälle puh. 040 574 8499

  • Lomakkeella (toimita tulostettuna ja täytettynä osoitteeseen: Utsjoen kunta/Perusturvajohta

Luossa 1a, 99980 Utsjoki tai PL 41, 99981 Utsjoki

Avaa lastensuojeluilmoitus (pdf) 

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää, jos on aihetta epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukea heti syntymänsä jälkeen.

Ilmoitusvelvolliset:

Lastensuojelulain 25 § määrää viranomaistahot, joiden tulee tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Näitä viranomaistahoja ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, vastaanottokeskusten ja järjestelykeskusten, hätäkeskuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön, Tullin, rajavartiolaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt.

Perheoikeudelliset palvelut

Lastenvalvoja hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden ja huoltajuuden vahvistamiseen liittyvät asiat. Lastenvalvoja myös avustaa erillään asuvia ja eroavia vanhempia lapsen huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamisiin sekä lapsen elatukseen liittyvien sopimusten tekemisessä ja vahvistaa sopimukset. Lastenvalvojan palvelut ovat maksuttomia.

Lisätietoja:
Perusturvajohtaja/lastenvalvoja Nanna Miettunen p. 040 574 8499

ISYYDEN SELVITTÄMINEN

Jokaisella lapsella on oikeus isään. Äidin aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde vahvistetaan isyyden tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Isyyden tunnustaminen on mahdollista jo raskausaikana, jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä. Isyyden tunnustamisen voi vastaanottaa äitiysneuvolassa terveydenhoitaja tai kätilö vastaanottokäynnin yhteydessä raskausviikoilla 30-32 isän ja äidin läsnäollessa. Äidin ja isyyden tunnustajan tulee olla yhtä aikaa paikalla sillä äitiysneuvolakäynnillä, jolla tunnustaminen otetaan vastaan. Lisäksi heillä tulee olla henkilöllisyysasiakirjat ja heidän tulee ymmärtää tunnustamisen merkitys.

Isyys vahvistetaan maistraatissa, jos lapsi on syntynyt elävänä eikä tunnustamista ole peruttu tai kiistetty viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä, eikä maistraatilla ole muutakaan syytä epäillä tunnustajan isyyttä.

Epäselvissä tapauksissa isyyden tunnustamisen vastaanottamisen hyväksyy lastenvalvoja.

Isyyden vahvistamisella avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa isäänsä nähden samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntynyt lapsi. Lapselle voidaan antaa isän sukunimi, hänellä on oikeus tavata ja pitää yhteyttä isäänsä sekä saada elatusta isältä. Vanhemmat voivat myös sopia yhteishuoltajuudesta tai että lapsen huolto tulee isälle. Lapsi saa myös perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen.

LASTEN HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSASIAT

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti yksin. Isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat kuitenkin sopia siitä, että molemmat vanhemmat ovat huoltajia. Yhteishuoltosopimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona samalla kertaa isyysselvityksen kanssa. Sopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa sen jälkeen, kun isyys on vahvistettu.

Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan tehdä ja vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta.

Sopimusten tarkoituksena on erosta huolimatta turvata lapselle myönteiset ja läheiset suhteet molempiin vanhempiinsa, oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu sekä taata lapselle riittävä elatus.

Erotilanteessa vanhempien on ratkaistava, asuuko lapsi eron jälkeen isän vai äidin luona ja miten hän tapaa muualla asuvaa vanhempaa. Lapsen toive ja mielipide ovat tärkeitä, mutta vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Vanhempien on sovittava myös siitä, jatkuuko yhteishuoltajuus, vai vastaako toinen vanhemmista huoltajuudesta yksin (yksinhuoltajuus). Huoltajuudesta ja asumispaikasta riippumatta lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien väliset sopimukset, mikäli arvioi ne lapsen edun mukaiseksi.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan asioista lastenvalvojan luona, he voivat hakea asialle käräjäoikeuden päätöksen. Tuomioistuin hankkii yleensä selvityksen sosiaaliviranomaisilta lapsen ja molempien vanhempien olosuhteista ennen asian ratkaisemista. Se voi myös antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ja tapaamisoikeudesta ennen lopullista päätöstä.

Sopimukset ja oikeuden päätökset eivät kuitenkaan aina arkielämässä toimi. Molempien vanhempien velvollisuus on toimia niin, että lapsen ja muualla asuvan vanhemmat suhteet säilyvät ja lapsi saa tavata vanhempaansa. Ihmissuhteet ovat kuitenkin monisyisiä ja ongelmia voi tulla. Näissä tilanteissa lastenvalvoja voi keskusteluin auttaa vanhempia yhteistoimintaan tai sopimuksen muuttamiseen. Viime kädessä vanhempi voi hakea käräjäoikeudelta sopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli sopimus tai päätös tehty viimeisen kolmen kuukauden aikana, täytäntöönpanoa haetaan ulosottomieheltä.

LAPSEN ELATUS

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua. Elatusvelvollisuuteen ei vaikuta se, onko lapsi vanhempien yhteisessä tai vain toisen vanhemman huollossa.

Elatusavun suuruuteen vaikuttavat lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky. Elatusavun suuruutta laskettaessa apuna käytetään elatusapulaskuria, joka perustuu oikeusministeriön vuonna 2007 antamaan ohjeeseen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.

Sosiaalilautakunnan vahvistamat huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatussopimukset vastaavat lainvoimaisuudeltaan tuomioistuimen päätöstä. Vanhempien yhteisellä sopimuksella voidaan myös muuttaa aikaisemmin vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä.

Vanhemmat vastaavat lain mukaan lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Koulutuskustannuksista voidaan tehdä elatussopimuksen kaltainen sopimus tai päätöstä voidaan hakea oikeudelta. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt lapsi edustaa itse itseänsä koulutusavustusasiassa.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavun määrästä, asia on hoidettava tuomioistuimen kautta.

Jos elatusvelvollinen ei kykene perustellusta syystä huolehtimaan lapsen elatuksesta, laiminlyö elatusavun maksamisen tai jos lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, lapsen kanssa asuva vanhempi on oikeutettu Kelan maksamaan elatustukeen. Elatusapu ja elatustuki on sidottu elinkustannusindeksiin. Indeksikorotuksista saa lisätieto lastenvalvojalta.