Kaavoitus

Kaavoittaminen on maankäytön suunnittelua, jota ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.

kaavoituksesta yleisesti

Suunnittelujärjestelmän perustana on yleispiirteisestä yksityiskohtaiseen etenevä kaavajärjestelmä. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman. Kunnan tehtävänä on laatia yksityiskohtaisemmat yleiskaavat ja asemakaavat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus seuraa kunnan kaavoitustoimea ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella ja valittamalla kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole lain mukaisia.

Kaavoista muodostuu ns. kaavahierarkia. Sillä tarkoitetaan, että ylemmänasteinen kaava ohjaa alemmanasteisen kaavan laatimista. Kun kaava on valmistunut ja se on hyväksytty, se korvaa ylemmänasteisen kaavan. Siten yhdellä alueella on aina voimassa vain yksi kaava.

Rakennustarkastaja
Markku Porsanger
markku.porsanger@utsjoki.fi
puh. 0400 158 561

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa alueellisesti alemmanasteisia kaavoja, eli yleis- ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämisessä.

Maakuntakaavoituksesta Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kuntien alueella huolehtii Lapin liitto. Pohjois-Lapin maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi 27.12.2007.

Lapin liitto
Maakuntakaavakartta (pdf)

Yleiskaava

Yleiskaavoituksen tehtävänä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava -nimitystä käytetään silloin, jos samassa yhteydessä suunnitellaan kunnan alue kokonaisuudessaan. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain, jolloin maankäyttöä suunnitellaan teema tai osa-alue kerrallaan. Osayleiskaavaksi kutsutaan yleiskaavaa, joka ei koske koko kuntaa, vaan on laadittu jollekin kunnan osa-alueelle.

Voimassa olevat yleiskaavat

Pulmankijärven rantayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 9.11.2001

Kaavakartta (pdf)
Kaavamerkinnät ja -määräykset (pdf)
Kaavaselostus (pdf)

Nuorgamin osa-alueen osayleiskaava sai lainvoiman 5.6.2007

Kaavakartta 1 kyläalue (pdf)
Kaavakartta 2 (pdf)

Kaavamerkinnät ja -määräykset (pdf)

Kaavaselostus (pdf)

Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 5.9.2014

Kaavakartta
Kaavaselostus
Lávvacilgehus

Karigasniemen osa-alueen osayleiskaava sai lainvoiman 28.9.2011

Kaavakartta 1 Akujoki-Aittijoki (pdf)
Kaavakartta 2 kyläkeskus (pdf)
Kaavakartta 3 Kuolna-Palggakpakti (pdf)
Kaavakartta 4 Rovisuvanto-Fierranjohka (pdf)
Kaavakartta 5 Skalonuovttsa-Haukilampi (pdf)
Kaavakartta 6 Tenoranta-NuvvusAiligas (pdf)
Kaavamerkinnät ja -määräykset (pdf)
Kaavaselostus (pdf)

Ajantasa-asemakaava

Asemakaavassa säännellään yksityiskohtaisesti kunnan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta kunnan kehityksen tai maankäytön ohjaustarpeen edellyttämässä tahdissa. Ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista.

Utsjoen kirkonkylälle on laadittu ajantasakaava rakennuskaavoista vuonna 1995. Ennen vuotta 2000 hyväksytyt rakennuskaavat ovat maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaan nykyisin asemakaavoja. Muilla taajama-alueilla ei ole asemakaavoitusta.

Utsjoen kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen tulee vireille vuoden 2021 aikana.

Ajantasa-asemakaava (pdf)

Ranta-asemakaava

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatii maanomistaja.

VOIMASSAOLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT

Aittisuvannon ranta-asemakaava:

  • Hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.10.2004, § 32

Kaavakartta (pdf)
Kaavaselostus (pdf)

Alakönkään rantakaava:

  • Hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.12.1999, § 58
    Päätös Lapin ympäristökeskuksessa 21.3.2000

Kaavakartta (pdf)
Kaavamääräykset (pdf)

Kuninkaankiven rantakaava:

  • Hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.7.1978, § 44
  • Vahvistettu Lapin lääninhallituksessa 08.3.1979
  • Laajennus hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.11.1981, § 140
  • Laajennus vahvistettu Lapin lääninhallituksessa 30.12.1982

Kaavakartta (pdf)
Kaavamääräykset (pdf)
Laajennuskartta (pdf)
Laajennus vahvistus (pdf)

Nillavarrin rantakaava:

  • Hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.9.1987, § 72
  • Vahvistettu Lapin lääninhallituksessa 03.6.1988

Kaavakartta (pdf)
Kaavamääräykset (pdf)

Osman ranta-asemakaava:

  • Hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.8.2007, § 54

Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (pdf)
Kaavaselostus (pdf)


Osman ranta-asemakaavan muutos:

  • Hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.6.2016, § 25

Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (pdf)

 

Ylä-Jalven ranta-asemakaava:

  • Hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.8.2003, § 253

Kaavakartta (pdf)
Kaavaselostus (pdf)

Kaavoituskatsaus

Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus).

Kaavoituskatsauksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kunnan tämänhetkisestä yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Katsauksessa esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita, joista tiedotetaan erikseen.

Kaavoituskatsaus 2012 (pdf)

Aittisuvannon asemakaava

Utsjoen kunnanvaltuusto on 29.4.2016 § 16 hyväksynyt korttelit 3,7 ja 8 sekä VR- ja katualueita käsittävän Aittisuvannon asemakaavan. Valtuuston päätöksestä ei ole valitettu, päätös on lainvoimainen.

Aittisuvannon asemakaava, kaavamerkinnät ja -määräykset (pdf)

Kaavaselostus.pdf