Árrabajásgeassin

Ohcejoga gielda ordne árrabajásgeassima golmma beaiveruovttus sihke sáme- ja suomagillii máná eatnigiela mielde.

Ohcejoga gieldda beaivedikšunbálvalusat

Ohcejogas fállojuvvo mánáide beaivedikšu beaiveruovttuin Ohcejohnjálmmis ja Gáregasnjárggas ja bearašbeaiveruovttus Njuorggámis.

Gielddas leat golbma davvisámegielat giellabeasi, Gáregasnjárggas, Ohcejogas ja Njuorggámis.

EHA-dikšu ordnejuvvo sierra divššu ja –bajásgeassima dárbbašeaddji mánáide.

Beaivedikšunbálvalusaid fidne sihke sáme- ja suomagillii máná eatnigiela mielde.

Beaivedikšui ohcan

Juohke mánás lea vuoigatvuohta beaivedikšui. Válljenvuoigatvuođa ollái mánná gullá das rájes go etniidruhtabadji nohká dan suoidnemánu maŋimuš beaivvi rádjai, goas mánná álgá oahppogeatnegassan skuvlii. Fuolaheaddjit sáhttet ohcat mánnáseaset beaivedikšunsaji dan rájes go eadnivuođaluopmu nohká dan rádjai go mánná álggaha skuvlla. Ovdaskuvla álgá 6-jáhkasaččan ja dat ordnejuvvo Ohcejoga gielddas skuvladoaimma vuollásažžan. Ovdaskuvlalaččain lea vuoigatvuohta skuvlla maŋŋá beaivedikšui. Dikšunsajit leat fámus nu guhká go fuolaheaddjit celket saji eret dahje mánná álggaha oahppogeatnegassan skuvlla. Dikšunsadjái dahje máksui ohcco čálalaččat nuppástus juos divššudárbu dahje bearraša boađut nuppástuvvet. Árramánnávuođabajásgeassinhoavda mieđiha beaivedikšunsaji ja dahká máksinmearrádusaid.

Árrabajásgeassinsaji sáhttá ohcat Juulia -bálvalusas dáppe. Boahtodieđuid sáhttá doaimmahit šleađgapoastta bokte árrabajásgeassinhovdii. Juos boahtodieđuid ii doaimmat, de máksu mearriduvvo alimus máksinluohká mielde. Ohcamuša ja dárbbašlaš duođaštusaid sáhttá buktit beaiveruktui dahje sáddet šleađgapoastta bokte dahje poastta bokte čujuhussii:

Árrabajásgeassinhoavda Tea Raudasoja
tea.raudasoja@utsjoki.fi
Ohcejoga gielda
PL 41
99981 Ohcejohka

Beaivedikšui sisaváldo miehtá jagi. Beaiveruoktosaji ordnet guovtti váhku siste, juos vánhen ohcá beaiveruoktosaji barggu geažil. Juos beaivedikšunbáiki ohcco muhtin eará sivaid geažil, de gielda ordne saji mánnái 4 mánotbaji siste. Juos bargguheapmi oažžu barggu, de su mánáid beaiveruoktosaji ferte viiddidit seammás dárbbu mielde.

Ávžžuhus livččii dieđihit beaiveruktui 2 vahku ovdal go áigu cealkit beaiveruoktosaji eret. Eretcealkin lea fámus juo čuovvovaš beaivve cealkima maŋŋá. Dikšunmáksu mákso beaivedivššus várrejuvvon dikšunbeivviid ovddas.

 

BEAIVEDIKŠOMÁVSSUT JA DIKŠUNÁIGGIT

Árramánnávuođabajásgeassima ođđa áššehasmáksoláhka OKM/94/592/2017 lea boahtán fápmui 1.1.2018. Máksu mearrašuvvá ain bearraša sturrodaga ja bruttoboađuid mielde. Mearridettiin bearraša eará earet nuoramus máná mávssu geavahuvvo mearrašuvvama vuođđun nuoramus máná rehkenastojuvvon máksu.

  1. Ollesbeaivvedivššu mánotbadjemáksu lea eanemustá 290 euro/mánná.
  2. Bearraša nuppi mánás bearran láhkai máksu lea eanemustá 145 euro (50% nuoramus máná mávssus).
  3. Bearraša goalmmát mánás ja dan eanet mánáin berrojuvvo eanemustá 20% nuoramus máná mávssus.
  4. Jos mánná lea árrabajásgeassimis eanemustá 5 diimmu beaivvis, de berrojuvvo 60% ollesbeaivvedivššu mávssus.
  5. Jos mánná lea árrabajásgeassimis gaskamearálaččat 20 diimmu vahkus, omd. 10 bv mánotbajis ja 8 diimmu beaivvis, de máksu lea eanemustá 50% ollesbeaivvedivššu mávssus.
  6. Jos mánná lea árrabajásgeassimis 20-35 diimmu, de berrojuvvo eanemustá 80% ollesbeaivvedivššu mávssus.
  7. Jos mánná lea árrabajásgeassimis badjel 35 diimmu, de berrojuvvo 100% ollesbeaivvedivššu mávssus.

BEARAŠDOABA JA BOAĐUT

Mánotbadjemáksui, mii beaivedivššus berro, váikkuhit fuolaheddjiid boađut ja bearraša sturrodat. Árrabajásgeassinmáksu berro mearrádusas nannejuvvon divššu álggahanbeaivemeari rájes. Juos mánná álggaha árrabajásgeassimis gaskan kaleandarmánotbaji, de fuolaheaddjit mákset vuosttas mánotbajis dušše dain beivviin, goas mánná lea leamaš divššus. Ruoktodikšundoarjja ja gielddabeaivedikšunsadji leat bálvalusat, maid ii sáhte seamma áigge váldit vuostá. Ruoktodikšundoarjja nohká dan beaivvi rájes go gieldda dikšu álgá. Váhnemat almmuhit Áel:ii (álbmotealáhatlágádus) divššu álgimis.

Mánáid beaivedivššu mávssu mearridettiin boahtun váldojit vuhtii máná ja suinna seamma dállodoalus ássi vánhema dahje eará fuolaheaddji sihke dáinna oktasaš dállodoalus (náitos- dahje rabaslihtus) orru olbmuid vearuvuloš dienas- ja oaiveopmodatsisaboađut sihke vearuhis boađut. Máksui váikkuha maiddái bearraša sturrodat. Gielda bearrá mávssu juohke mánus eanemustá ovttanuppelot kaleandarmánotbajis ovtta jagi áigge. Juos bearaš ii almmut boađuidis, berro mánás /mánáin alimus máksu. Ná boahtán máksu ii dábálaččat divvojuvvo maŋálgihtii almmá erenoamáš lossa ákkaid geažil. Juos bearraša boađut leat hui unni, de ii berro máksu ollege.

ORBINAŠVUOLÁDUS

Juos bearrašis leat máŋga máná beaivedivššus, de berro nuppi mánás seamma máksu go vuosttas mánás, baicce bajimus máksoluohkás 145€ mánotbajis. Guđege čuovvovaš mánás máksu lea 20% vuosttas máná mávssus. Bearraša vuosttas mánnán rehkenastojuvvo álo bearraša nuoramus mánná , gii dárbbaša beaivedikšobálvalusaid.

DIKŠUNBEAIVVIT

Ohcejoga gielddas fállat ollesbeaidivššu ja oassebeaidivššu. Ollesbeaidikšu bistá badjel 5 diimmu beaivvis ja oassebeaidikšu bistá vuollel 5 diimmu beaivvis. Oassebeaidivššus váhnemat mákset 60% mávssu. Mánotbajis sáhttá várret 1-10 beaivvi, 11-15 beaivvi dahje badjel 15 beaivvi divššu juogo ollesbeaivedikšun dahje oasseáigedikšun. Mánát, geat leat jeavddalaččat vádjit váhku divššus, berrojuvvo máksu mánotbajis gaskamearálaš dikšunbeivviid mielde rehkenaston máksun mánotbajis čuovvovaččat: 1-10 bv/mb 50%, 11-15 bv/mb 75% ja 16-20 bv/mb 100%.

Váhnemat mákset daid dikšunbeivviid ovddas maid sii várrejit. Fuolaheaddjit almmuhit álo mánu loahpas daid dikšunbeivviid maid várrejit čuovvovaš mánnui. Omd. Juos mánná lea 1-10 beaivvi dikšunsajis, de dikšunbeivviid galgá ovddalgihtii almmuhit ovddit mánu loahpas. Juos fuolaheaddji ii dieđe dikšunbeivviid, de dalle son dego várre olles mánotbaji ja máksá maid das. Ovttaskas dikšundárbbu rievdadusain šihtto beaivedivššubargiiguin ovddalgihtii unnimustá jándora ovdal. Muhtumin lea vejolaš molsut dikšunbeivviid, muhtumin ii. Dat lea gitta bargiid mearis ja das man stuorra mánnájoavku lea. Juos mánná ii boađe šihttojuvvon beaivve dikšui omd. buozalmasa geažil, de das fuolakeahttá beaivi rehkenasto oktan dikšunbeaivin. Juos muhtumin bohtet dikšunbeaivvit eambo go mii lea šihttojuvvon, de mákso lassimáksu beivviid logu mielde.

Gaskaboddasaš beaivedikšu lea bálvalus, mii fállo bearrašii deivvolaš dikšundárbbu várás. Juos beaivedivššus lea sadji, gaskaboddasaš beaivedivššu ordnet daidda geat dan dárbbašit. Gaskaboddasaš beaivedivššu máksu lea dikšunáiggis fuolakeahttá 20€ beaivvis.

DIKŠUNÁIGGIT

Dikšunáiggiin soahpat fuolaheddjiiguin bargoáiggiid ja dikšundárbbu mielde ovddalgihtii dmu 07.00-17.00 gaskii árgabeivviid. Dmu 17.00 maŋŋá, ihkku, bassebeivviid dahje vahkuloahpaid Ohcejoga gielddas ordnejuvvo dikšu dušše barggu dahje eará bákkuhahtti siva geažil. Dáid beaivedivššu dábálaš rytmas spiehkkaseaddji divššu várremiid galgá almmuhit čálalaččat beaivedikšobáikái unnimustá 2 vahku ovdal divššu dárbbu. Bargovuorrolisttut/ dikšunáiggit doaimmahuvvojit beaivedikšunsadjái dalán, vai dikšunsajis sáhttá plánet maid bargat ja bargiid bargovuoruid heivehit dikšunáiggiid mielde.

Máná dikšunbeivviid guhkkodat oažžu leat gaskamearálaččat eanemustá 10 diimmu beaivvis vihtta beaivvi vahkus. Beaivedivššu doaivva livččii ahte juos nubbi vánhemiin lea ruovttus, de mánná livččii divššus eanemustá moadde beaivvi vahkus. Fuolaheaddjit galget muitit ahte, mánás lea vuoigatvuohta ja dárbu maiddái vánhemiidda, ruktui ja lupmui.

ÁRRABAJÁSGEASSINMÁVSSU DÁRKKISTEAPMI

Beaivedivššumáksu mearriduvvo bruttoboađuid mielde muhtun áigái. Dikšunmávssu sáhttá dárkkistit, juos bearraša boađut mearkkašahtti láhkai nuppástuvvet, bearraša sturrodat rievdá dahje juos njuolggadusat ja mearrádusat, mat leat fámus nuppástuvvet. Bearaš galgá almmuhit beaivedivššu jođiheaddjái čálalaččat (čuvvosiiguin) mávssu sturrodahkii váikkuheaddji dieđuid rievdamis. Juos mávssu sturrodaga guoski mearrádus lea vuođđuduvvan ássehačča dahje su ovddasteaddji addán boastto dieđuide, sáhttá mávssu vuiget maŋálgihtii. Sosiálafuolahusa bálvalusain mearriduvvon mávssu sáhttá guođđit bearakeahttá dahje dan sáhttá vuoledit, juos dasa lea sivva, go olbmo ealihangeatnegasvuođa, áigáiboađuvejolašvuođaid dahje fuolaheami guoski ášši beliid váldá vuhtii.

Beaivedikšundárbbu bissovaš nuppástusain dahkko ođđa soahpamuš ohcamuša mielde. Árrabajásgeassinmáksui sáhttá ovddalgihtii ohcat hálbbiduvvon mávssu, juos mánná lea unnimustá ovtta kaleandarvahku boatkkaheamit ere divššus .

ERETBÁHCIMIID VÁIKKUHUSAT ÁRRABAJÁSGEASSINMÁKSUI

Mii bearrat šihttojuvvon mávssu juohke mánotbajis, váikko mánná livččii eret divššus, earet:

  • juos mánná lea buozalmasvuođa dihte eret oppa mánotbaji buot doaibmabeivviid, de máksu ii berrojuvvo
  • juos mánná lea buozalmasvuođa dihte eret unnimusat badjel beali (11 beaivve) mánotbaji doaibmabeivviid, de lea máksu bealli olles mánotbaji mávssus.
  • juos mánná lea eret muhtin eará siva go buozalmasvuođa dihte olles mánu, ja das leat álmmuhan unnimusat 2 vahku ovddalgihtii, de dalle máksu ii berrojuvvo. Muđui máksu lea bealli olles mánotbaji mávssus
  • juos máná gaskaboddosaš eret báhcimis lea almmuhuvvon girjjálaččat beaivedikšunsadjái maŋimustá 2 vahku ovdal ja mánná lea eret unnimustá ovtta kaleandar vahku (7bv), de eret báhcin geahpeduvvo dikšunmávssus. Ohcamušaid galgá buktit guokte váhku ovdal eretcealkima. Maŋil gihtii doaimmahuvvon ohcamušat eai váldojuvvo vuhtii.

DIĐOŠTEAMIT

Árramánnávuođabajásgeassinhoavda tel. +358 40 181 0273

BOAĐUT

Árrabajásgeassinmáksu mearrašuvvá bálvalusa geavaheaddji máksinnávcca ja bearraša sturrodaga mielde. Dat berrojuvvo gieldda mearridan máksoluohká mielde mánnomáksun dain kálendermánuin, goas mánná lea leamaš gieldda ordnen beaiveruokto- dahje bearašbeaivedivššus, goittotge eanemustá ovttanuppelot mánus doaibmajagi áigge. Gaskaboddosaččat addojuvvon beaivedivššus sáhttá bearrat gieldda mearridan mávssu.

Máksoluohkká mearriduvvo bearraša boađuid mielde. Máná árrabajásgeassin lea goittotge nuvttá bálvalusa geavaheaddjái dahje bearrašii, gean boađut leat vuollái sosiála- ja dearvvasvuođa-ministeriija meroštallan boahtorájá.

Mánotbadjemávssu meroštaladettiin váldojuvvojit vuhtii vearuvuloš tienas- ja kapitálaboađut sihke vearuhusas friija boađut. Boahtun eai váldo vuhtii mánáidruhta, mánáiddikšundoarjja, ássandoarjja, lámisvuođadoarjja, bárteoaju vuođul máksojuvvon buohccidikšun- ja dutkangolut, soalddáha ruhtaveahkki, soahtesoalddátlassi, oahpporuhta, rávisolbmooahpporuhta, oahppodoarjaga ássanlassi dahje oahpuid geažil addojuvvon veahkkeruhta ja eará sullasaš doarjagat.

Vearuvuloš boahtun sáhttet váldojuvvot vuhtii maŋimus doaimmahuvvon vearuhusas nannejuvvon vástideaddji vearuvuloš boađut bajiduvvon daid proseantameriiguin, maid vearrohálddahus jahkásaččat addin mearrádusainis ovddalgihtii bearrama rehkenastinvuođustusain mearrida.

Boađu verrovulošvuođas lea mearriduvvon boahto- ja opmodatvearrolágas.

Dárkilis dieđut fitnodatdoalli boađu vearrovulošvuođas leat eanadoalu buohta eanadoalu boahtovearrolágas ja fitnodatdoalliid buohta ealáhusboađuid vearuhanlágas.

OKTAVUOĐADIEĐUT

Ohcejoga gieldda árramánnávuođabajásgeassinhoavda
Tea Raudasoja
99980 Ohcejohka
Tel. +358 40 1810273
tea.raudasoja@utsjoki.fi

Ohcejoga beaiveruoktu suomagielat ossodat
Tel. +358 40 1810272

Sámeossodat  Duottaraski
Tel. +358 40 1810274

Gáregasnjárgga sámegielat beaiveruoktu, Gollerássi
99950 Gáregasnjárga
Tel. +358 40 1810275

Njuorggáma beaiveruoktu
Njuorggáma skuvla/ásodat
99990 Njuorggán
Tel. +358 40 1810276

Davvisámegielat giellabeasit

Ohcejohka +358 40 6432366

Gáregasnjárga +358 40 1810277

Njuorggán +358 40 4858248