Gáregasnjárgga skuvla

Gáregasnjárgga skuvla

Gáregasnjárgga skuvla lea okta Ohcejoga gieldda golmma skuvllas. Skuvlamet lea guovttegielat, oahpahus addojuvvo sáme- ja suomagillii. Stuorámus oassi oahppiin lea sámegielat oahpahusas. Min mihttomearrin lea bajásgeassit oahppiid guovttegielagin. Báikkálaš luonddu birrajohtu, kultuvra, ealáhusat, historjá, gielat ja eallinvuohki leat guovddáš sajis oahppoplánas.

GÁReGASNJÁRGGA SKUVLLA ORTNETNJUOLGGADUSAT

Skuvlla namma

Gáregasnjárgga skuvla, Ohcejoga gielda

Ortnetnjuolggadusaid dárkkuhus ja heiveheapmi

  • Ulbmilin lea bajásdoallat skuvlla siskkáldas ortnega ja studerema njuovžilvuođa hehttehusaid haga. Ulbmilin lea maiddái skuvlla dorvvolašvuođa ja skuvllas loaktima bajásdoallan.
  • Ortnetnjuolggadusaid ferte čuovvut skuvlaáiggis skuvlla guovllus ja skuvlamátkkis, sihke skuvlavázzimii laktáseaddji dilálašvuođain, dego astoáiggerieggát, skuvlla ávvudoalut jna.

 Oahppiid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat

  • Vuoigatvuohta ovttaveardásaš ja dásseárvosaš meannudeapmái almmá vealaheami sohkabeali, giela, kultuvrra dahje lámesvuođa geažil.
  • Vuoigatvuohta priváhtaeallima suodjái.
  • Vuoigatvuohta vázzit skuvlla veahkaválddi, givssideami dahje heađušteami haga.
  • Juohkehaččas lea vuoigatvuohta hehttekeahtes bargamii: oahppiin oahppamii, oahpaheaddjis oahpaheapmái ja eará bargiin sin iežaset barggu bargamii.
  • Geatnegasvuohta oassálastit oahpahussii, juos sutnje ii leat mieđihuvvon lohpi eretorrumii.
  • Geatnegasvuohta bargat bargguidis albma láhkái ja láhttet áššálaččat.
  • Geatnegasvuohta buhttet eaktodáhtos dahkkon vahága.

Ortnetnjuolggadusat

Skuvlabeaivvi áigge

  • Čuovun buriid láhttenvugiid ja ovddidan iežan doaimmaiguin earáid dorvvolašvuođa ja loaktima.
  • In givssit earáid. Muitalan rávesolbmui, juos dieđán dahje oainnán gean nu givssideamen.
  • Guođán árvudiŋggaid ja ruđaid ruoktot. Priváhtaopmodat lea skuvllas dan oamasteaddji ovddasvástádusas.
  • Skuvllas dearvvahan ja geavahan áššálaš giela. Skuvllas galledeaddji gussiiguin láhtten ustitlaččat.
  • Skuvlla oktasaš dilálašvuođain ja skuvlla ovddastettiin meannudan addojuvvon rávvagiid mielde, ja dilálašvuođain láhtten bures.
  • Skuvllas gárvodan áššálaččat ja dálkki mielde. Guođán olgobiktasiid ja háhtaid bivttasheaŋggastagaide oahppodiimmuid ja boradeami áigái.
  • In vuolgge eret skuvlla guovllus oahpaheaddji lobi haga.
  • Siste ja olgun lihkadan ráfálaččat. Skuvlabeaivvi áigge in vuoje duolbmansihkkeliin dahje mohtorfievrruin inge orostala daid lagašvuođas.
  • In buvtte skuvlii suoskangumme, njálgáid, limonáda dahje energiijajuhkosiid.
  • Duolbmansihkkeliid, mopedaid ja mohtorsihkkeliid seailluhan skuvlla guovllus daidda várrejuvvon sajiin.

 

Oahppodiimmus

  • Oahppodiimmut nohket bargoortnetáigetávvala mielde.
  • Boađán oahppodiimmuide buriin áiggiin oahpponeavvut mielde ja ruoktobarggut dahkkojuvvon.
  • Finan hivssegis gaskadiimmuin. Hivssegis ii goittot galgga orostallat dušši dihte.

Gaskadiimmus

  • Gaskadiibmospealuin ja -stohkosiin čuovun ávddalaš spealu njuolggadusaid, in gárrut, inge buddostala earáid. Čuovun gohcci rávesolbmuid rávvagiid.
  • In viega, speala dahje stoaga biillaid birra.
  • Dagahuvvon vahágis almmuhan veahkkerektorii dahje oahpaheaddjái.
  • Buolašrádji -18c

Boradansáles

  • Čuovun buriid boradandábiid ja ovddidan boradanráfi.

Dihtora, mátketelefovnna ja eará mobiilarusttegiid geavaheapmi

  • In govve oahppiid dahje skuvlla bargiid, govven ja materiála almmustahttin lea lobálaš dušše buot áššáiosolaččaid lobiin.
  • Telefovnnaid ja eará rusttegiid doalan oahppodiimmuid ja borademiid áigge jienajávoheapmin.
  • Geavahan elektrovnnalaš rusttegiid, dego mátketelefovnna dahje musihkkačuojanasa gaskadiimmuid soahpamuša mielde, sihke oahpaheaddji lobiin oahpahusgeavahusas. Skuvla ii vástit iežas rusttegiid cuovkaneamis dahje láhppomis.
  • Skuvlla dihtoriid ja mobiilarusttegiid geavahan áššáigullevaččat ja máhcahan rusttegiid geavaheami maŋŋá ruovttoluotta daid sadjái.

Ovdalaš njuolggadusaid lassin čuovun oahppaheaddjiid ja eará bargiid addán rávvagiid.

Doaibmavuogit

Ortnetnjuolggadusaid čuovvun ja dárkkisteapmi

  • Ortnetnjuolggadusaid mannat čađa luohkáin juohke čavčča ja dárbbu mielde.
  • Ortnetnjuolggadusat leat álo elektrovnnalaččat buohkaid fidnemis wilmas. Áššis dieđihuvvo fuolaheddjiide čakčat.
  • Ortnetnjuolggadusat dárkkistuvvojit uhcimustá juohke nuppi jagi.

 

Govssadoallandoaimmat ja čuovvumušat

  • Juos oahppi heađušta oahpahusa, rihkku njuolggadusaid, doaibmá vearálaččat dahje láhtte eahpegudnejahtti láhkái,  (a 35§)
  1. cuoigun/gohččun
  2. bajásgeassinságastallan
  3. bajásgeassinságastallan, fuolaheaddji mielde
  4. Čohkkát báhcin
  5. máŋggasuorggat áššedovdijoavkku gieđahallan (fuolaheaddji ja oahppi mielde.
  6. girjjálaš váruhus
  7. mearreáigásaš eretcealkin
  • Jos oahppi healbada ruovttubargguidis, son ferte báhcit čađahit bargguid bargobeaivvi maŋŋá. (36§).
  • Juos oahppi heađušta oahppodiimmuin dahje eará skuvlla dilálašvuođain, dahje lea hehttehussan dorvvolašvuhtii, su sáhttá bidjat eret lanjas, sihke rektor sáhttá šluhttet oahpahusa loahppabeaivái (36§).
  • Oahppis lea geatnegasvuohta buhttet su dagahan vahága, juogo ruđain dahje čorgemiin, sihke bargama bokte (35§).
  • Oahpaheaddjis lea vuoigatvuohta dárkkistit dárbbu mielde oahppi dávviriid.
  • Oahpaheaddjis lea vuoigatvuohta váldit háldui gildojuvvon dahje heađušteaddji diŋgga dahje ávnnas ja dárkkistit oahppi dávviriid daid gávdnama dihte.
  • Skuvlla rektora ja oahpaheaddji geatnegasvuohta lea almmuhit su diehtui boahtán skuvllas dahje skuvlamátkkis dáhpáhuvvan heađušteamis, givssideamis dahje veahkaválddis daidda sivalažžan leahkki ja daid čuozáhahkan leahkki oahppi fuolaheaddjái dahje eará lágalaš ovddasteaddjái.

Eretorrumat

  • Lobálaš eretorrun ohccojuvvo ovddalgihtii iežas oahpaheaddjis dahje veahkkerektoris. Luohkáoahpaheaddji/-gohcci addá lobi eanemustá 3 beaivvi guhkkosaš eretorrumii. Guhkit eretorrumiidda mieđiha lobi veahkkerektor/rektor. Badjel golbma mánotbaji guhkkosaš eretorrumiidda mieđiha lobi čuvgehushoavda.
  • Fuolaheaddji ferte ohcat girjjálaččat friijavuođa skuvlabarggus ovddalgihtii.
  • Almmolaš prinsihpa lea, ahte ruovttut váldet luomuid plánedettiin vuhtii skuvllaid bargo- ja luopmoáiggiid. Eretorrumat luomuid dihte skuvllaid luopmoáiggiid olggobealde eai leat ávžžuhuvvon. Fuolaheaddji soahpá ovdal luomu álggu luohkáoahpaheaddjiin, mo oahppi dikšu skuvlabargguid. Oahpaheaddjis ii leat geatnegasvuohta dahkat leavssuin listtuid oahppái luomu áigái.

Mobiilarusttegat

  • Juos oahppi rihkku sohppojuvvon njuolggadusaid mobiilarusttegiid geavaheamis, áššis addojuvvo álggos fuopmášuhttin ja juos dat ii leat doarvái, oahpaheaddji váldá rusttega sohppojuvvon áigái eret duogušteapmái. Juos oahpaheaddji doaimmat eai leat doarvái, dolvojuvvo telefovdna veahkkerektora doaimmahahkii, gos oahppi sáhttá ieš viežžat telefovnna skuvlabeaivvi maŋŋá.

Oktavuođadieđut

Veahkkehoavda
Pirjo Länsman-Kiimalainen
040 766 5765

Gievkkan
040 181 0258

Dálualmmái
Juha Paltto
040 735 3200