”Boahttevuohta lea dáppe” – Virva Guttorm máhcai bearrašiinnis Ohcejohkii

Beaivváš báitá šearradit Gáregasnjárgga boares gili duovdagiin. Virva Guttorm ja bearraša movttegis Fauna-beana váldiba guossi ilolaččat vuostá ráhpain, gos lea njuolggo oainnus giđđabeaivvážis šealgu Áilegas-duoddarii. Virva ja nuppelotjahkásaš mánát orrot dálus, mii lea moatte kilomehtera geažes čoahkkebáikkis. Virva irgi Jouko Lehtisaari orru Virva mánnávuođa ruovttus Áitejogas ja bargá doppe.

Virva Guttorm lea fárren ruovttoluotta ruovttuguvlosis. Son vulggii logahaga maŋŋá máilbmái iige áigon goasge máhccat. – Bargen máŋgga riikkas máilmmis, muitala Virva. – Lean bargan Duiskkas, Nuortariikkas, Norggas ja Amerihkás, leamašan maiddái eaktodáhtolašbarggus. Mu mánáid Coraline, Avalona ja Ryana áhčči lea amerihkálaš. Suomas mii leat orron gávcci jagi, vuos Oulus ja ovdal Ohcejohkii fárrema čieža jagi Avvilis.

Jouko ja Virva gávnnadeigga Oulus. Jouko lea eret smávva Varjakka gilis lahka Oulu. Son lea mánnávuođa rájes reisen ollu dáppe davvin bearrašiin ja fulkkiiguin. Su lei nappo álki hohkahallat fárret davás. – Vaikko Avvilge lea davvin, de eat liikká riekta ruovttuiduvvan dohko, muitala Virva. – Ieš in gávdnan ustibiid inge riekta miela miel áiggeájiidge.

Buoremus báiki máilmmis

– Gulul nanosmuvai jurdda das, gos lea buoremus báiki máilmmis. Ohcejohkii máhccama dagai vejolažžan bargosadji Lapha lágádusfuolaheaddjin Ohcejoga seaŋgaossodagas. Ásaimet mu ruovttubáikkis Áitejogas, muhto doppe lei viehka gárži midjiide buohkaide. Stuđerejin barggu olis oahpposoahpamušain lágádusfuolaheaddji dutkosa. Go fásta báiki Gáregasnjárgga skuvllas bođii ohcanláhkai, de ohcen báikki ja ledjen nu ilus, go mu válljejedje čorgenbargin Gáregasnjárgii. Liikon barggustan ja skuvllas lea duođaid somás bargosearvvuš. Jouko duddjo čiŋaid ja muorradujiid Áitejogas.

– Fárriimet mánáiguin láigodállui lahka gili, dasgo mus ii leat vuodjenkoarta ja danin bargomátkki lei váttis johtit. Jouko vuojihii mu dalle, go bargen Ohcejoga seaŋgaossodagas, muhto dat šattai lossadin ja divrrasin. Dál leat mii buohkat duđavaččat: mun beasan sihkkeliin johtit bargui, mánát fas táksiin skuvlii ja sii besset álkit skihpáriid lusa ja Jouko oažžu ráfis bargat Áitejogas. Vahkuloahpaid mii leat ovttas.

Liggosis vuostáváldin

– Gili olbmot leat váldán min duođaid liggosit vuostá, illuda Virva. – Lean gullan máŋgasa dadjamin, ahte leaba duođaid somá, go máhccet ruovttoluotta. Ránnjáid veahkki ja servvolašvuohta lea dáppe buoremus, dasgo veahki oažžu álo go dan dárbbaša. Ja dieđusge mii ieža maiddái leat gárvásat veahkehit: Jouko finahii mannan vahkus ránnjá Avvilis, go bussá dárbbašii šibitdoaktára.

– Gáregasnjárggas mii leat oassálastán áiggeájiide, mat ordnejuvvojit gilis. Mii leat viššalit johtán álšasáles, rávesolbmuidskuvlla gurssain ja lihkadanjoavkkuin. Lean mielde maid gilisearvvi stivrras. Searvvi doaibma goasii juo noga oalát, go ovddit doaibmit váibe, muhto dál ođđa stivra joatká ođđa fámuiguin. Mii leat plánen boahttevaš doaimma ja boađuháhkanvugiid. Giliviessu Sáivvu geassekafea rabasáiggit eai leat vel dieđus, dasgo mii fertet vuos čielggadit ekonomalaš resurssaid kafea doallamii.

– Gili vuođđobálvalusat leat doarvái, go neahtas oažžu dárbbu mielde lasi. Eandalit nuoraid biktasiid ferte háhkat neahta bokte. Lea vehá váivi, go divvunbálvalusaid ii šat gilis oaččo, go Sarre divohat heittii doaimmas. Norgga Kárášjohka lea lahka, muhto eat leat nu ollu doppe johtán. Kárášjogas sáhtášii fitnat vuodjanhállas ja čierastallaminge mánáiguin, muhto oaidnáhan goas dohko geargá. Ledjen nuorran Kárášjogas gávppis barggus ja giellamáhttuge lea, nu ahte áššiid dikšun ránnjáriikkas lihkostuvvá dange beales.

– Lean ožžon hállat fas sámegiela, vaikko giella lei guhká jávkosis. Mu eadni lei suopmelaš ja áhčči sápmelaš, muhto ruovttus in oahppan sámegiela, dasgo áhčči ii hálidan ahte moai vieljain hálle dan. Áhčči árvalii ahte munno eallin lea álkit suomagielagin. Dál lean gulul oahppan sámegiela ja basttán háleštit sámegillii. Mánáin Avalon movttáskii sámegielas, son stuđere giela ja hállá sámegiela skihpáriiddisguin. Maiddái Ryan stuđere sámegiela skuvllas, muhto son ii hála giela asttuáigge.

Asttuáigge kreatiivvalaš doaimmat

Asttuáigge mii leat Áitejogas. – Mu váhnemat elle Deatnogáttis luondduealáhusas, muitala Virva. – Bohccot mis eai goasge lean, áhčči duddjui johkafatnasiid, reagaid ja earáge muorradujiid. Dietnasa buvttii maid muorječoaggin ja guollebivdu. Suoidni šaddaduvvui ránnjá eanadáluide, maŋŋelis bealddut láigohuvvojedje. Eadnán barggai oasseáigásaččat Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusas guollečuopmasiid lohkkin.

– Mii maid geahččalat eallit luonddu mielde, murjet ja johtit duoddariin. Ruoktošillju lea luondduviđá niitun, gos lean lihkostuvvan šaddadit maid hárvenut šattuid. Mis lea šaddadansadji maiddái gievkkanšattuid várás.

– Munno oktasaš beroštupmi lea kreatiivvalaš doaibma, nappo čálle Joukoin divttaid ja máidnasiid, muitala Virva. – Dáidda ja dáidaga dahkan lea dehálaš oassi mu eallima. Lean ovdalis ráhkadan dokumeanttaid ja oassálastán iešguđetlágan teáhterbuvttadusaide.

– Ođđasamos oktasaš projeakta lea máinnasjuovlakaleandar, man várás oaččuime dán jagi SAK kulturveahkkeruđa. Lean juo guhkit áigge plánen earálágan, bealiváldi juovlakaleandara, masa hálidin čohkket máidnasiid olbmuid ja sin juovllaid birra. Buohkaide juovllat eai leat nu lihkolaš dahje valljás basit. Moai letne juo álggahan juovlamáidnasiid čállima. Máidnasiin lea mielde earet eará smávva nieiddaža eatni juovllat fáŋgalis ja soahteáiggejuovllat. Buot máidnasiin lea liikká maid doaivva, dasgo hálidan váikkuhit dáidagiin ja addit dáidaga vehkiin olbmuide doaivaga.