Bealiváldin: Eanodaga, Anára, Muoná ja Ohcejoga gielddat ja maid Sámediggi leat fuolas Lapha seastindoaimmaid váikkuhusain guovllu dorvvolašvuhtii ja ovttaveardásašvuhtii

Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus dohkkehii 21.10.2025 bálvalusfierpmádaga hápmosa doaimmaheami várás cealkámušprosessii. Hápmosis evttohuvvojit viiddes seastindoaimmat earret eará seaŋgaossodatdoibmii ja gohcindikšobálvalusaide. Evttohuvvon bálvalusfierpmádaga nuppástusat gullet Lappi buresveadjinguovllu ekonomiija heiveheapmái.

Eanodaga, Anára, Muoná ja Ohcejoga gielddat ja maid Sámediggi leat fuolas evttohusa váikkuhusain guovllu olbmuid vuođđodorvvolašvuhtii ja ovttaveardásašvuhtii. Guhkes gaskkaid guovlluin mátkkit bálvalusaide leat juo dál guhkit, ja jos evttohusat ollašuvvet dat guhkidit daid ovddežis. Gielddat ja Sámediggi sávvet, ahte bálvalusfierpmádat ođastuvvošii, nu ahte eandaliige pasieantadorvvolašvuohta ja guvllolaš ovttaveardásašvuohta livčče ovdasajis.

Dasa lassin gielddat ja Sámediggi deattuhit dárbbu albma ságastallamii ja guoibmevuhtii Lappi buresveadjinguovlluin. Dál evttohuvvon seastindoaimmat leat válmmaštallon almmá ovttasbarggu haga gielddaiguin dahje Sámedikkiin, vaikko guoibmevuohta lea girjejuvvon buresveadjinguovllu strategalaš linnjemiidda ja buresveadjinguovllu čatnet sámediggelága geatnegasvuođat ovttasdoaibmamis ja ráđđádallamiin.

Birrajándora gohcindikšobálvalusaid oažžuma galgá dorvvastit

Bálvalusfierpmádaga nuppástusain evttohuvvo Avvila birrajándora gohcindivššu nuppástahttin hohpolaš vuostáiváldimin. Birrajándora gohcindivššu heaittiheapmi mearkkašivččii, ahte ovdamearkan Ohcejoga dahje Anára davveosiin mátki birrajándora gohcindikšui livččii boahttevuođas measta 500 km.

Evttohuvvon nuppástus orru leamen govttoheapme sihke olmmošlaš ja logistihkalaš oaidninčiegas. Jos iežas biilla geavaheapmi ii leat vejolaš, táksekapasiteahtta ii leat doarvái dahje vuosttasdikšu lea gitta eará bargguin, sáhtášedje akuhta divššu gáibideaddji pasieanttat báhcit dávjjibutgo dál ruoktot. Dát fas sáhtášii oasiltis lasihit dikšonoađi maŋŋelabbos, dalle golloseastin nuppástuvvá gažaldatvuložin.

Avvila birrajándora gohcindikšu bálvala viidát olles Davvi-Lappi, maiddái Duottar-Lappi. Dasa lassin galgá vuhtiiváldit, ahte maiddái oarjjit Duottar-Lappis Gihttela, Kolari ja Muoná oktasaš gohcindikšoriekkis lea bálvalan boatkkaheamet bealle čuohtejagi guovllu olbmuid, ja lea dál áitaga vuolde Lapha bálvalusfierpmádaga hápmosis heaittihuvvot.

Gielddat ja Sámediggi maiddái muittuhit, ahte guovllu olmmošlohku šaddá máŋggageardánin mátkeealáhussesoŋŋa áigge, man ferte vuhtiiváldit gohcindikšobálvalusaid árvvoštallamis. Buot ávžžuhusa gielddat leat mátkeealáhusa stuorrugielddat.

Seaŋgaossodatdoaimma mearkkašumi galgá dovdát

Seaŋgaossodatdoaimma oasil bálvalusfierpmádaga hápmosis evttohuvvo Muoná seaŋgaossodaga heaittiheapmi ja Avvila ossodatbáikkiid geahpedeapmi 1.6.2026 rájes. Guktot ossodagat leat erenomáš dehálaččat sámiid ruovttuguovllu ássiide. Muoná seaŋgaossodaga heaittiheami dihte mátki Eanodaga Gilbbesjávrris lagamus seaŋgaossodahkii livččii boahttevuođas 275 km.

Gielddat ja Sámediggi muittuhit, ahte seaŋgaossodatdoaimma mearkkašupmi guhkes mátkegaskkaid guovlluin lea erenomáš. Seaŋgaossodaga heaittiheami dihte guovllus jávkkašedje rusttegat ja máhttu, mat leat buktán dorvvu ja dahkan vejolažžan njuovžilis reagerema máŋggalágan diliide, main dikšu gáibiduvvo. Doaimma viidodat gáržžošii, nu maid guovddáš doarjjadoaimmat, dego röntgen- ja laboratoriadoaimmat. Dearvvašvuođastašuvdnii boahtti pasieantta divššu ii sáhtášii seaŋgaossodaga doaimmaiguin šat boahttevuođas beavttálmahttit báikkálaččat, muhto pasieanttat, geat gáibidit ossodatdivššu, sáddejuvvošedje juogo Gihttelii dahje Roavvenjárgii. Seaŋgaossodaga heaittiheami mielde dearvvašvuođastašuvnna doaibma geavatlaččat uhcošii maiddái hohpolaš vuostáiváldima nohkama mielde. Jos ain dávjjibut pasieantta galggašii stivret doaktára dutkama haga ovddos guvlui, noađuhivččii dat maiddái eará hohpolaš vuostáiváldimiid, gohcindivššuid dahje seaŋgaossodagaid eanetgo dál, ja sáhttá dagahit mearkkašahtti hástalusaid pasieanttadorvvolašvuhtii. Seaŋgaossodagaid ja gohcindivššu gáržžideami oktavuođas galgá vuhtiiváldit maiddái váinniid áššálaš seailluhansajiid. Seaŋgaossodaga heaittiheamis, ja nu maid dálkkasdieđalaš máŋggabealatvuođa gáržžideamis, livčče váikkuhusat maiddái Muoná dearvvašvuođastašuvnna skuvladearvvašvuođastáhtusii: máŋggat spesiálasuorgái gárváneaddji doaktárat barget Muonás, mii lasiha gv. ámmátolbmuid máhtu davvi hárvvet ássojuvvon guovllu erenomášvuođas ja olbmuin.

Gielddat ja Sámediggi maiddái bivdet vuhtiiváldit, ahte Muoná seaŋgaossodahkii ja buresveadjinguovddážii lea jagiid mielde sáhtán hukset bálvalusa maiddái davvisámegillii. Muonás ja Eanodagas lea leamaš oktasaš seaŋgaossodat juo badjel bealle čuohtejagi. Dás lea erenomáš mearkkašupmi sámiid ruovttuguvlui gullevaš Eanodaga sámegielat ássiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Árvideamis seamma bargiresurssa ii sáhte ordnet eará sajis, dalle heaittihanmearrádus hedjonahtášii sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama dilis, mas sámit leat gárvvisin sierraárvosaš sajádagas bálvalusaid oažžuma ektui.

Seamma uhki guoská Avvila seaŋgaossodaga báikemeari uhcideami, dasgo dat sáhtášii dagahit dan, ahte go ossodatbáikkit leat dievva, stivrejuvvošedje Ohcejoga ja Anára ja maid Vuohču guovllu olbmot nuppi sadjái guhkit mátkki duohkái, gos sámegielat bálvalus ii jáhkehahttimis ollašuva. Seaŋgaossodat lea juo árabut giddejuvvon Ohcejogas, ja dál mátki lagamus seaŋgaossodahkii Avvilii lea juo gárvvisin muhtin muddui govttoheapme.

Lappi buresveadjinguovlu galgá vuhtiiváldit, ahte sápmelaččaid ruovttuguovllu ássiin lea vuoigatvuohta geavahit bálvalusaid sámegielaiguin maiddái dalle, go sii stivrejuvvojit geavahit bálvalusaid ruovttuguovllu olggobeallai. Lappi buresveadjinguovllu geatnegasvuohta lea fuolahit dán ollašuvvamis, muhto dál evttohuvvon nuppástusaiguin dán vuoigatvuođa ollašuvvama duođalaččat hedjonahtášedje.

Ruovttubuohcceviessodoaimma ovddideami gielddat ja Sámediggi lieggasit guottihit, muhto muittuhit, ahte dat ii buhtte seaŋgaossodagain fállojuvvon divššu ja doarjaga erenomážit guhkes mátkkiid guovlluin. Pasieantta, guhte sáhtášii bálvalusaid lahka birget ruovttubuohcceviesu doarjagiin ruovttus, sáhttá leat guhkes mátkkiid guovlluin dorvvolamos dikšut dearvvašvuođafuolahusa ovttadagas.

Giliid bálvalusaid galgá dorvvastit guhkes mátkkiid guovlluin

Lappi buresveadjinguovllu bálvalusfierpmádaga hápmosis giliid bálvalusaide mearkkašahttimus evttohussan lea plána heaittihit Gárasavvona dearvvašvuođastašuvnna beaivválaš doaimma. Muđui giliid bálvalusaide plánet heivehuvvon bálvalusfálaldaga.

Gárasavvona dearvvašvuođastašuvnna gidden ja maid guovllu bálvalusaid gáržžideapmi váikkuha guovllu olbmuid áššiiddikšunmátkkiide. Dákkár nuppástusat sáhttet loktet šielmmá dikšut áššiid dearvvašvuođafuolahusas ja ájihit divššu. Smávva giliid jeavddalaš bálvalusat leat erenomáš dehálaččat dakkár olbmuide, geat fertejit ovdamearkan vuođđobuozalmasa dihte dikšut áššiid jeavddalaččat dearvvašvuođafuolahusa bálvalusain, ovdamearkan čájáhusváldimis.

Heivehuvvon bálvalusaid oasil gielddat ja Sámediggi deattuhit oppalohkái, ahte maiddái daid bálvalusaid olahahttivuođa ja joatkašuvvama ferte dorvvastit. Smávva giliid, dego Vuohču, Gilbbesjávrri dahje Čeavetjávrri, bálvalusain lea mearkkašupmi sihke mánáide, nuoraide, rávesolbmuide ja ahkeolbmuide. Lagasbálvalusat dorjot erenomážit ahkeolbmuid vejolašvuođaid ássat lahka iežaset fulkkiid ja servoša. Bálvalusaid galgá ordnet giliin ain buot ahke- ja áššehasjoavkkuide, nu ahte vuhtiiváldit govttolaš áššiiddikšunmátkkiid, pasieantadorvvolašvuođa, divššu rivttesáigásašvuođa ja mátkkiin boahtán goluid.

Váikkuhusaid árvvoštallan

Gielddat ja Sámediggi gáibidit Lappi buresveadjinguovllus áššáigullevaš váikkuhusaid árvvoštallama, mas vuhtiiváldit vuosttasin váikkuhusaid vuođđovuoigatvuođaide ja ovttaveardásašvuhtii.

Dasa lassin ferte árvvoštallat plánaid oppalaččat ekonomalaš váikkuhusaid rahpasit. Bálvalusfierpmádaga ođastusas ferte ovdanbuktit čađačuovgi vugiin rehketárvvoštallamiid, maidda evttohuvvon doaimma gáržžideamit ja heaittiheamit vuođđuduvvet. Fuollan lea, ahte dál válmmaštallon mearrádusat lasihit loahpa loahpas dušše oppalašgoluid, jos eanaš oassi ruđain sirdása bálvalusaid ordnemis mátkegoluide. Dalle Lappi buresveadjinguovllu ekonomiijas bálvalusaid guvllolaš olahahttivuođa fuonideapmi oidno seastimiin, muhto stáhta ekonomiijas lassánan gollun Kela buhtadan tákse- ja eará mátkkiid hámis. Seammás galgá árvvoštallat bálvalusfierpmádaga gáržžideami riskkaid ee. ambulánsaváilliid šaddamii. Goluid oasil gielddat ja Sámediggi maiddái bivdet vuhtiiváldit hatti diliin, main dikšui ohcaleapmi ja beassan guhkes mátkkiid dihte ádjána.

Váikkuhusaid árvvoštallamis galgá maiddái giddet fuomášumi sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvamii, mas Lappi buresveadjinguovlu galgá oasiltis guoddit ovddasvástádusa. Sámegielat bálvalusaid heajos ollašuvvama dihte sámeálbmot lea juo gárvvisin heajut sajádagas go earát sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusas. Jos bálvalus sirdojuvvo sámiid ruovttuguovllus guhkkelabbui dahje ollásit eret, lea jáhkehahtti, ahte bálvalusa ii šat leat vejolaš geavahit sámegillii.

Váikkuhusaid árvvoštallamis ferte maid vuhtiiváldit, makkár mearkkašupmi doaibmi sode-bálvalusain lea guovllu oppalašdorvvolašvuhtii. Dearvvašvuođabálvalusaiguin dorvvastit álbmoga buresveadjima, dearvvašvuođa ja doaibmannávccaid maiddái hehttehusdiliin, dalle dain lea ráhkkaneami dáfus guovddáš mearkkašupmi. Gollan jagiid áigge gielddat ja eará doaibmit leat bidjan resurssaid mearkkašahttiláhkai ráhkkaneapmái ja doaimmaide spiehkastatdiliin, muhto sode-bálvalusaid guvllolaš gokčama hedjonahttin sáhtášii doalvut dan barggus vuođu. Lea dehálaš, ahte váikkuhusaid árvvoštallan ráhkkaneami oaidninčiegas dahkko ovttas eará eiseválddiiguin.

Eanodaga, Anára, Muoná ja Ohcejoga gielddat ovttasráđiid Sámedikkiin doarjalit sihke Lappi buresveadjinguvlui ja Suoma stáhtii, ahte dat guoddá ovddasvástádusa guovllu olbmuid dearvvašvuođas ja dorvvasta bálvalusaid ovttaveardásaš oažžuma. Sode-ođastusa ulbmilin lei vuođđodearvvašvuođafuolahusa ja ovttaveardásašvuođa nannen – dán ulbmilis galgá ain doallat gitta.

Eero Ylitalo
vd. gielddahoavda
Eanodaga gielda

Tommi Kasurinen
gielddahoavda
Anára gielda

Laura Enbuska-Mäki
gielddahoavda
Muoná gielda

Päivi Kontio
gielddahoavda
Ohcejoga gielda

Tuomas Aslak Juuso
ságajođiheaddji sadjásaš
Sámediggi