“Hánssa monumeanta” - Ohcejoga gielddadállu - ávvudii jorbajagiid buohkaide rabas dáhpáhusain

Ohcejoga gieldda 150-ávvujagi prográmmii gulai maiddái buohkaide rabas dáhpáhus gielddadálu 40-jagi ávvudoaluid oktavuođas. Ohcejoga gielddadállu gárvánii jagi 1986. Dilálašvuohta geasuhii gielddaolbmuid váldostivrasále dievva guldalit muittašemiid ja borrat gáhku.

Dilálašvuođa gudneguossin leigga guokte dálu huksenáigge váikkuheaddji: dalá gielddaráđđehusa ságadoalli Hans Niittyvuopio ja máŋggalágan doaimmaiguin huksenprošeavtta áigge bargan Aulis Nordberg.

Ovdal ođđa dálu Ohcejoga gielddadállun doaimmai ássanviessun huksejuvvon muorravisti, mii lei gielddadállun gárži. Dán áigge dovdat dálu Gilidállu Giisán.

Gielddas ledje jo máŋggaid jagiid niegadan ođđa gielddadálus gieldda ja stáhta virgedoaimmaide, muhto ruhtadeapmi ja hukseheaddji váilo. Gielda bivddii máŋgii veahki stáhta eiseválddiin ja erenomážit stáhtaruhtaministeriijas ja huksenhálddahusas vai beasašedje hukset dárbbašlaš doaimmahatsajiid. Gielda doaivvui ahte stáhta eiseválddit searvvašedje huksenprošektii váldohukseheaddjin. Huksenprošeavttain áŋgirušaiga erenomážit gielddaráđđehusa ságadoalli Hans Niittyvuopio ja gielddahoavda Toivo Suomenrinne.

Gieldda albmáid ráđđádallandáidduiguin háhke ruđa huksemii

Hans Niittyvuopio muitalii, mo gielddadállui ohce ja ožžo ruhtadeami.

– Buorre njuolggooktavuođat Lappi eanahearrái ja ráđđehusa ministariidda veahkehedje gieldda huksenprošeavttaid válmmaštallamis, muittaša Hans Niittyvuopio. – Dalá stáhtaruhtaministtar Ahti Pekkala lei miehtemielat Ohcejoga bivdagiidda, go “gal olles riika galgá leat ássojuvvon”. Ja nu stáhtaruhtaministeriija juolludii ruhtadeami borgemánus 1983 gielddadálu huksenprošektii.

– Dálu leat gohčodan Hánssa monumeantan, muitala Hánsa. – Gielddahoavda Suomenrinne lei eahpesihkar ordnašuvvágo ruhtadeapmi, muhto go huksenmearrádus lei dahkkon, Topi maid logai jáhkkit buot maid mun dajan.

Huksenhálddahusas ráhkadedje sadjedárboprográmma, mas  evttohuvvui ahte stáhta luobahivččii Ohcejoga gielddadálu várás tontte, fuolahivččii giddodaga oasusgotti hámis hukseheamis ja várrešii giddodagas doaibmasajiid stáhta doaimmahagaid várás, mat doibmet Ohcejogas.

Kiinteistö Oy Utsjoen Virastotalo oasusfitnodatsearvvi vuođđudeaddjiosolaččat ledje Suoma stáhta nappo huksenhálddahus, Ohcejoga gielda ja Pohjolan Osuuspankki. Vuođđudančoahkkin dollojuvvui ođđajagimánus 1984 ja fitnodaga vuosttas fitnodatjođiheaddjin válljejuvvui poastadoaimmahaga dikšu Pekka Haapala.

Huksenhálddahus vuvddii giddodatfitnodahkii huksenbáikin sullii 11 000 njealjehasa tontte 88 000 márkái. Miessemánus 1984 huksenprošeavtta golloárvvoštallan lei measta 7 miljovnna márkki. Ođđa dállui sárgo sajiid gieldda dárbbuide, stáhta viergedoaimmahagaide ja fitnodagaide. Stáhta doaimmahagain saji dárbbašedje Lappi duopmogoddi, bargofápmodoaimmahat ja poasta. Giddodaga ollesviidodat lei measta 1100 m².

Aulis Nordberg lei vuos huksemin ja dasto vuostáiváldimin dálu

Aulis Nordberg beasai gielddadálu huksenbargguide mielde mihtidanalbmán dalán huksenbargguid álggus. Vuosttas bargguide gulai latnjasadjeprográmma ráhkadeapmi.

– Gielddahoavda Suomenrinne niegadii čalbmáičuohcci ja stuorra váldostivrasáles, mas sáhtášii doallat maiddái gearregiid, muitala Aulis Nordberg. – Lágamánni Tuomivaara dulbestii gielddahoavdda nieguid go hoahkalii, ahte “gearregastit gal sáhttá smávit sajisge”.

– Giddodaga plánen arkiteakta idjadii tonttes tealttás moadde ija, ja nu gielddadállu oaččui hámis. Huksejeaddjin válljejuvvui Oulun maanrakennuspojat OMP Oy. Huksenbáikki meašttir lei iežaslágan boaresáigge vugiidisguin ja suinna šadde máŋgii sierramielalašvuođat bargovugiin, muittaša Aulis Nordberg.

– Gielddadállu leamašan várra áidna Ohcejoga huksenprošeakta, mas leamašan toardnalovttot anus. Gaskagáhtu betoŋŋaholvi leikejuvvui cakkiid ala ja dan dihtii ovdal leikema báikkis ledje cakkit meahccin. Seinniid beasaimet cegget leikema maŋŋá.

– Sirdásin huksenbargguin gieldda huksendárkkisteaddji sadjásažžan ja bessen virggi beales vuostáiváldit dálu. Dálu atnuiváldin maŋŋonii máŋggain mánuin, go huksenhálddahusa gohcci ja huksenbáikki meašttir eaba soabadan loahppagieđahallanbargguin iige gohcci dohkkehan dálu gárvvisin. Dállui diŋgojuvvon viessogálvvuid gárte juohkit suoji vuollái miehtá gili, go daid eat beassan bidjat áiggil gielddadállui.

Gielddadállu váldojuvvui atnui ođđajagimánus 1986, golbma mánu dan maŋŋá go lei plánejuvvon.