Gielddahoavda Päivi Kontio: Jagi 2025 guvlui

Veallán muohtagis gávvut ja geahčadan nástealmmi. Suhči deadju ja násttit fas almmis šealgádit. Birrasis lea jaskatvuohta. Jahki Ohcejoga gielddahoavdan lea maŋábealde. Ná jagi nogadettiin ja ođđa jagi álggedettiin leat nu giitevašvuođa, eahpečielggasvuođa ja mearrediđolašvuođa dovddut.

Livččiiba árga nu ovttageardán, ahte sáhtášii duššefal guldalit jaskatvuođa ja diktit ihtáža  aivve boahtit almmá dađi stuorát fuolaid haga. Muhto ihtáš lea maid vejolašvuohta, dasgo ihtáža eat sáhte rievdadit  – eanemustá sáhttit oahppat iežamet dahkan feaillain dahje  atnit dás ovddos jo buorrin dovdojuvvon vugiid doibmet.

Jagis 2025 boahtit oaidnit nuppástusaid gieldasuorggis. TE24-ođastus ja servodahttimii gullevaš láhkanuppástusat bohtet oidnot gielddaid doaimmas máŋgga láhkai. Ohcejoga gielda gullá Davvi- ja Nuorta-Lappi barggolašvuođaguvlui, mas vástugieldan doibme Soađegilli, vaikko váldoovddasvástádus barggolašvuođabálvalusaid lágideamis lea gielddain alddes. Makkár nuppástusaid dát dagaha gieldalaččaide, lea velá unnánaš eahpečielggas, muhto nana ovttasbargu barggolašvuođaguovlluin doallá min nuppástusa fárus.  Buresveadjinguovloođastus ii velá leat gávdnan stáđis doaibmanmálle, muhto ođastus ovdána gulul plána vuođul. Eanageavahan- ja huksenlága nuppástuvvan boahtá váikkuhit erenoamážit  eiseváldedoibmii.

Vaikko máŋga ášši orrot mannamin rivttes guvlui, lea dehalaš bissut gozuid alde ja fuolahit, ahte gieldalaččaid vuođđovuoigatvuođaide gullevaš bálvalusat, dego maid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, bissot  lagasbálvalussan ja ahte dorvvastuvvo sámegiela ja -kultuvrra bálvalusaid oažžun. Ovttasbargu Sámedikkiin ja Turku universitehtain lea leamaš buorre ja jagis 2025 joatkit oktasaš áigumušaid ovdánahttima.

Giđđat leat sihke gieldda- ja guovlluválggat. Diehtit, ahte ovdal válggaid badjánit álo ođđa  ságastallantemát, dalle muitaluvvojit jienasteaddjiide earálágan miellagovat boahttevuođa birra.  Sávan, ahte temát, mat čuožžilit leat realisttalaš temát daid ollašuhttima perspektiivvas. Luohttámuš politihkalaš mearrádusdahkamii galgá leat nanus, dál go oppa suopmelaš servodaga boahttevuhtii laktásit ollu gažaldagat. Nuppástuvvan dorvvolašvuođadilli, dálkkádatrievdan, globála márkanekonomiija sihke álbmoga agáiduvvan bágge min gávdnat ođđa oaidninvugiid, das mo ceavzit boahttevuođas. Dát gáibida erenoamážit roahkkatvuođa buktit ovdan ođđa oaidninvugiid, vajálduhttit siskkáldas sierramielalašvuođaid ja máhtu čuožžut iežas sániid duohken maid dalle go lea váigat. Virgedoalliid, luohttámušolbmuid ja gieldalaččaid siskkáldas luohttámuš ja ovttasbargu lea dat, mii boahtteáiggis ovddida gieldda.

Vaikko jahki 2025 orru leamen dál dievva eahpesihkkarvuohta, hástalusaid ja nuppástusaid, lean sihkkar das, ahte mii ceavzit. Mii cevzziimet jagis 2024, mii lei máŋgga láhkai  mearkkašahtti. Anár ja Ohcejohka oidnui riikka medias máŋgii positiivvalaš vuoiŋŋas – erenoamážit Dásseválddi presideantta galledeapmi dagahii dakkár almmusvuođa, mas hárve beassá návddašit ja vel dát oidnui maid iehčanasvuođabeaivvi doaluin. Atnit  ávvira buot buorre áššiin, mat mis leat ja geahččat luohttevaš mielain boahttevuhtii.

Ja erenoamážit leatnot rámis iežamet gieldda ektui!

Päivi Kontio, gielddahoavda