Logahat ja luondu bukte Ohcejohkii

Merja Paakkanen fárrii diimmá geasi Gilbbesjávrres Ohcejohkii mánáidisguin Eemeliin ja Millain Viessu, barggut ja skuvlaáššit ordnašuvve johtilit.

– Min buvttii deike Ohcejoga logahat, dasgo Eemeli álggahii logahagas čakčat, muitala Merja Paakkanen fárrema sivaid birra. – Oruimet Gilbbesjávrres vihtta jagi ja jáhkken, ahte mii dohko bisánitge. Bárdni livččii goittotge galgan vuolgit eará sadjái logahahkii, iige dat ahte bearaš orru sierra orron leamen buorre molssaeaktu.

– Mii finaimet mannan giđa oahpásmuvvamin Ohcejoga logahahkii ja midjiide bázii juohke láhkai fiinna miellagovva skuvllas. Iige miellagovva leat olus rievdan báhcán álgodovddu ektui. Stuđeren sajis mii lea ođđa ja gos lea dearvvas áibmu veahkehit ahte loaktá.

– Ná vánhema geahččanguovllu mielde lea buorre, ahte dáppe leat gelbbolaš ja ámmátmáhtolaš ávnnasoahpaheaddjit oahpaheamen iežaset suorggi. Seamma dat, ahte veahki ja rávvagiid oažžu álo go dárbbaša. Go lea dárbu oažžut doarjaga stuđeremii, de lea buorre ahte doarjaga oažžun ii leat aivve ruovttu doarjaga veagas, dadjá Merja.

Eemeli áigu čađahit logahaga njealji jagis.

– Stuđeren logahagas lea váddásut go badjeskuvllas, gávnnaha Eemeli. – Logahaga joavkkut leat dáppe smávvát, nu ahte oahpahus lea oktagaslaš ja oahpaheaddjiin lea áigi buot oahppiide. Diimmuin lea hui buorre bargoráffi, mii álkidahttá oahppama.

Logahat váldá vuhtii earálágan oahppiid.

– Mánáid gullat, das mo guhtege oahppá buoremusat ja mo guhtege geavaha iežas návccaid buoremusat ávkin, muitala Merja. – Unna joavkkuid geažil skuvllas lea ráfálaš ja danne leat unnán áššit mat noađuhit liiggás, ja dalle leat návccat oahppamii ja maiddái eará eallimii.

Merja mielas ovttasbargu ruovttuin lea erenomáš buorre.

– Ruovttus diehtá oppa áigge, mo máná oahput ovdánit. Logahagagas nuoraide addojuvvo ovddasvástádus bargat iešráđálaččat ja váldit čielgasa áššiin.

Sihke bárdni ja eadni leaba movtta logahaga ovttasbarggus eará doaibmiiguin.

– Mannan čavčča allaskuvllavahkku Turku universitehtain lei máilmme somá.

Oktasašbargu Turku universitehtain ollašuvai universitehta studeanttaid ja Ohcejoga logahaga oahppiid oktasaš stuđerenvahkus Geavu dutkanstašuvnnas, logahagas ja oahppomátkkis Várjjavuona guvlui. Davvi biologalaš dutkamuša lassin studeanttat oahpásnuvve maiddái sámekultuvrii ja guovllu ealáhusaide.

Eemeli háliida logahaga maŋŋá stuđeret biologiija.

– Beaivvit Geavu dutkanstašuvnnas ja dutkamuššii oahpásmuvvan doppe beare nannii mu jurdaga biologiija stuđedemis.

Maiddái Lappi universitehta dáiddasuorggi studeanttaid ja oahpaheaddjiid galledeamit skuvllas dievasmahttet logahaga oahppiide addojuvvon oahpahusa ja mánát besset bargat máŋggalágan bargguid dábálaš skuvlabargguid lassin.

– Ohcejoga skuvllaid áŋgirvuohta lágidit ovttasbarggu máŋggabealagit sierra doaibmiiguin lea stuorra nanusvuohta unna skuvlaservošii, rábmo Merja.

Logahat márkanastojuvvo sámelogahahkan. Oahpahus lágiduvvo suomagillii, muhto sámegiella lea nannosit mielde skuvlla árgabeaivvis. Logahagas sáhtát stuđeret sápmelašvuođa ja davvi temáid birra huksejuvvon oahppoosiid, mat ovttas sámegiela gurssaiguin fállet viidát davvi temáid gieđahalli oahppoollisvuođa. Sihke Eemeli ja Milla stuđereba sámegiela skuvllas ja Merja Lappi rabas universitehtas.

– Vejolašvuohta stuđeret sámegiela ja kultuvrra lea vuohki oahpásmuvvat báikkálaš eallimii maiddái midjiide, geat leat fárren  deike eará sajis, dadjaba Eemeli ja Merja. – Sámegiela gullá dáppe olu, nu ahte guovttegielatvuohta lea dáppe ealli árgabeaivi.

Bearaš geavaha friddjaáiggi olgolihkadeapmái, dasgo duoddarat, Norgga beale guovllut ja mearragáttit geasuhit vánddardit. Luonddu lassin lea duođaid bures eará áiggeájidoaimmat.

– Vaikko gilli orru jaskat, de dáppe leat rieggát, gurssat, lášmmohallan, álšasále, girjerádju, vuojadanhálla, filbmariekkis, muitala Merja – Milla áiggeájanassan leat akrobatiija, musihkka ja govvadáidda. Norgga lagasvuohta lasiha unna giláža vejolašvuođaid, dasgo dieđán ahte mis mánát fitnet Norgga bealde Deanugielddas spábbačiekčanhárjehallamiin. Turistii gilli sáhttá orrut jaskat, muhto go dáppe ássá, de dáppe lea fiinna, ealaskas ja liekkus vuoigŋa. Eallin lea hui dábálaš, muhto das lahka lea jáhkkemeahttun fiinna luondu.

– Fárren lei midjiide oalle balddehahtti ja eadnin jurddášin, ahte lihkostuvvetgo áššit mánáid dáfus buoremusat. Dál vuosttas lohkanbaji maŋŋá lea gal hui oahccás dovdu. Sávan, ahte jos Millas lea hállu de sus lea maid vejolašvuohta vázzit logahaga dáppe.

Govat: Merja Paakkanen, Suvi Spoof (Kevo)