Ohcejoga gielda gáibida vejolašvuođa bivdit buggeluosa ja Deanu rastábuođu gieldima boahttevuođas

Ohcejoga gielda gáibida, ahte Norga ii boahttevuođas hukse rastábuođu Detnui ja ahte buggeluossabivdui laktáseaddji lohpeproseassa čielggasmahtto nu, ahte turismabivdu Deanus lea boahttevuođas vejolaš. Ohcejoga gielda bivdá, ahte Norga addá vuđolaš čilgehusa buođu duođalaš váikkuhusain ja hehttehusain, mat gusket erenomážit atlánttaluosa goargŋuma gođđosajiide.

Buggeluossa lea meroštallon vahátlaš vierisšládjan, man historjá ollá 1950-lohkui.  Duon áigge Guoládatnjárggas álggahuvvojedje buggeluosa gilvimat, mat joatkašuvve gitta 2000-lohkui.  Jagis 2021 buggeluossamáddodat stuorui dovdomassii ja Norga álggahii luossajogaid buođđuma dainna doaivagiin, ahte buođđorusttegat easttášedje buggeluosa goargŋuma. Deatnu lea Suoma ja Norgga rádjejohka ja čáhci, mii jogas golgá, lea guovllu oktasaš čáhci sámiid ruovttuguovllus. Johka galggašii rádjejohkan gullat Espoo soahpamuša (Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context) biirii. Dalle johkii laktáseaddji plánaid ja prográmmaid galggašii ollašuhttit Espoo soahpamuša mielde, mii guoská stáhtarájáid rasttildeaddji birasváikkuhusaid árvvoštallama.

Ohcejoga gielda gáibida eana- ja vuovdedoalloministeriijas čilgehusa das, makkár soahpamuš Norggain lea dahkkon buođu huksemis ja man dutkamuššii soahpamuš vuođđuduvvá. Lassin Ohcejoga gielda hálida čilgehusa das, man láhkai báikkálaš sámeservoša ja guolástangottiid leat áššis gullan ja manin Ohcejoga gielddas ii leat bivdojuvvon cealkámuš Deanu guolástanráddjehusain ja rastábuođu huksemis.

Buggeluossa oidnojuvvo áittan, muhto Ohcejoga gildii, johkasápmelaš kultuvrii, guovllu turismaealáhussii ja oppalohkái Ohcejoga guovloekonomiijai buggeluossa lea vejolašvuohta. Ohcejoga gielda gáibida, ahte boahttevuođas buggeluosa lassáneami vejolaš eastimii laktáseaddji doaibmabijuid berre dahkat nu, ahte čuvvojit riikkaidgaskasaš soahpamušat, ávkkástallo dutkamuššii vuođđuduvvi dieđuin, gullojuvvo gieldda oaidnu ja dorjojuvvojit sámiid vuoigatvuođat ja sámekultuvrra ja árbevieruid seailun.

Norggain lea dahkkon soahpamuš guollebivddus Deanu čázádagas (SopS 42/2017). Soahpamuša mihttomearrin lea ovddidit Deanu čázádaga guollemáddodagaid suvdilis geavaheami ja dikšuma. Norgalaččaid doaimmat jagiin 2023 ja 2025 Deanu rastábuođuid huksemiiguin leat goit soahpamušas oaivvilduvvon mihttomeriid vuostá. Buođđu eahpelihkostuvai geassit 2023 ja atlánttaluosa goargŋun Detnui šattai váttisin. Das fuolakeahttá norgalaččat huksejedje rastábuođu maiddái dán jagi. Mo atlánttaluossa lea reageren dán geasi rastábuđđui, lea vel čielggadeami vuolde. Muhto dat goit lea dieđus, ahte buođđu ii leat eastán buggeluosaid goargŋuma Detnui.

Ohcejogas 27.8.2025

Ohcejoga gielddaráđđehus

Päivi Kontio, gielddahoavda