Ohcejoga gieldda bealiváldin Lapha sode-persovdnasáhttobálvaluside: Guovllu buot biilavuoddjit

Ohcejoga gieldda bealiváldin Lapha sode-persovdnasáhttobálvaluside

Gielda doarju giledda tákssefitnodagaid: guovllu buot biilavuoddjit eai dohkket Lapha sode-persovdnasáhttobálvalussoahpamuša.

– Lean fuolas das, mo Ohcejoga gielddas lágiduvvojit boahttevuođas lágas mearriduvvon sodesáhtut, morašta gielddahoavda Päivi Kontio. – Min gieldda tákssefitnodagain stuora oassi ii leat dohkkehan Lapha soahpamuša sode-persovdnasáhttobálvalusain, daningo dan eavttut eai doaimma Ohcejogas. Maiddái sámegielat áššehasaid bálvalusaid eai bastte dikšut lága gáibidan vugiin.

Lappi buresveadjinguovlu Lapha gilvalahtii mannan geasi buresveadjinguovllu sode-persovdnasáhttobálvalusaid. Lapha bivddii fálaldagaid lámisvuođabálvaluslága, sosiálafuolahuslága ja sierrafuolahuslága mieldásaš sáhtuin sihke ruovttudikšuma, veteránaid ja soahteinvaliiddaid sihke bargo- ja beaivedoaimma sáhtuin.

Soahpamuša eavttut eai doaimma Ohcejogas

Ohcejoga gieldda tákssevuoddjit lohket, ahte sii eai sáhte vuolláičállit soahpamuša, daningo soahpamušas leat máŋga dakkár eavttu ja sankšuvnna, mat eai doaimma Ohcejogas. Tákssefitnodatdoallit Mikko Järvensivu, Antti Sujala ja Tomme Rasmus leat čohkken listtu čuolmmain, manin soahpamuša eai leat sáhttán doaisttážii vuollačállit.

– Okta váttisvuohta lea Mátkebálvalusguovddáža riekti mearridit čadni gohcinvuoruid, dadjet ohcejohkalaš biilavuoddjit – Vuodjimat leat dál hui unnán juohke biilii, nu ahte soahpamušas namuhuvvon geatnegasvuohta gohcimis lea praktihkas veadjemeahttun ollašuhttit. Lassin soahpamušas leat meroštallojuvvon geatnegasvuođat ja sankšuvnnat diliide, go biilavuoddji ii sáhte vuodjit gohcinvuorus – dat ii leat govttolaš dalá vuodjinmeriiguin.

– Eaktu sáhtu diŋgomis ja gaskkusteamis Mátkebálvalanguovddáža bokte lea hástaleaddji, daningo Ohcejogas sáhtut diŋgojuvvojit dušše muhtun háviid vahkkus. Danin lea eahperealisttalaš vuordit, ahte biila livččii álo dakkaviđe oažžumis diimmu váruhusáiggiin. Min mielas áššehasain galggašii bisuhit rievtti riŋget njuolga vuoddjái, vai sáhtuid ja earenomášdárbbuid sáhttá dikšut njuovžilit ja váldit áššehasa dárbbuid vuhtii.

– Váttisvuohtan leat maid sáhttomearit, mánotbadjemáksu ja gaskkustusmáksu. Muhtun biilavuoddjis sáhttet leat mánut go ii boađe oktage sode-sáhttu, muhto mánotbadjemávssu gártá liikka máksit. Dan sáhtášii dikšut dainna, ahte govttolaš gaskkustusmávssu vuođđun livččii beare ollašuvvan sáhtut. Jus fitnodatdoaimma ekonomalaš gokču báhcá menddo unnin, doaibma ii leat šat gánnehahtti, gávnnahit Järvensivu, Sujala ja Rasmus.

Bálvalusa vuođđun eai leat áššehasa dárbbut

– Lapha lea maid váldán eret biilavuoddjiin vuordinmávssu. Áššẹḥas šaddá diŋgot sáhtu ruovttoluotta sierra, mii ii vástit áššehasaid duođalaš dárbbuid. Ovdamearkka dihte áššehas diŋgo sáhtu gávpái, muhto gártá diŋgot mátkki ruovttoluotta sierra – mii dáhpáhuvvá jus áššẹḥas ii dan sáhte bargat, jerret vuoddjit. – Mii leat máŋgii veahkehan áššehasaid gávpereaissuin gávppašit, gurpon dávviriid biilii ja biillas ruoktot ja fuolahan, ahte áššehasat besset dorvvolaččat ruovttoluotta gávppašemiiguin.

– Áidna albmalahkkái doaibmi ja buot oassebeliid – sihke áššehasa ja biilavuoddji – bálvaleaddji málle lea dassážii anus leamašan tákssekoartavuogádat, mainna áššehas máksá olles sáhtu (mannu, vuordin ja máhccan) ovttain koarttain, mas berrojuvvo dušše áššehasa iežasvástooassi. Dainna málliin áššẹḥas lea ožžon veahki gávppis ja gitta ruoktot ja eandalii sáhtosteaddji, geasa sáhttá luohttit. Unna báikegottis lea dehálaš ahte sáhttobálvalus doaibma olmmošeaddji vugiin ja njuovžilit.

Sierraiešvuođat galget váldot vuhtii sáhttobálvalusain

– Mii gielddas sávvat ahte Lappi buresveadjinguovlu váldá vuhtii sode-sáhttobálvalusas Ohcejoga gieldda sierraiešvuođaid, guhkes gaskkaid, sáhttobálvalusaid vuoigadahtton olbmuid bálvalandárbbuid sihke sámeálbmoga gielalaš vuoigatvuođaid lága eaktudan vugiin, dadjá gielddahoavda Päivi Kontio.
– Lea govttoheapme,S ahte fas oktii heajut sajádagas leahkki olbmot eai váldo vuhtii ja seammás dadjat ahte ruovttus birgema galgá doarjut.

– Mii leat gieldan bivdán ráđđádallamiid Laphain sáhttobálvalusaid ordnemis giđa 2024 rájes, dalle buresveadjinguovllus ii gávdnon oktage olmmoš, gii livččii sáhttán vástidit sáhttobálvalusaid guoskevaš gažaldagaide. Ovttasbarggu galgá dahkat, muhto váttis dat lea, jos ovttasbarggu huksema vuođđun lea okto gulahallan.  Dál leat lihkus viimmat beassame seamma beavddi gurrii ja vuordámušat leat dieđusge badjin, jáhkká Päivi Kontio.

Lassedieđut

Gielddahoavda Päivi Kontio
040 744 7630
paivi.kontio@utsjoki.fi