Ohcejoga gieldda cealkámuš: Lappi buresveadjinguovllu plánen sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid bálvalanfierpmádaga

Ohcejoga gieldda cealkámuš: Lappi buresveadjinguovlu Lapha/15707/2025

Ohcejoga gielda gáibida, ahte ovdal mearrádusaid

• dahkat ákkastallojuvvon ja čielga rehkenastimiid seasttuid ja gollováikkuhusaid árvvoštallama várás,
• árvvoštallat olmmošvuoigatvuohta- ja ovttaveardásašvuođaváikkuhusaid nu, ahte dat gokčet pasieantadorvvolašvuođa ja sámeálbmoga rivttiid, ja
• dorvvastit ahte resurssat reahkkájit sihkkarastit vuosttasdivššu, kriisaválmmasvuođa ja sámegiel bálvalusaid.

Ohcejoga gielda giitá vejolašvuođas cealkit Lappi buresveadjinguovllu plánen sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid bálvalanfierpmádaga nuppástusaid guoski plánas. Gielda ádde stáhtaruhtaministeriija ásahan árvvoštallanmeannudeami rádjeeavttuid, muhto muittuha ahte nuppástusaid, mat dahkkojit bálvalanfierpmádahkii, galgá ollašuhttit vuosttassajis nu ahte pasieantadorvvolašvuohta ja guovlluid ovttaveardásašvuohta dorvvastuvvojit (láhka sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa lágideamis 612/2021).

Seamma sode-lágidanlágas eaktudit lassin ahte buresveadjinguovllut váldet mearrádusdahkamis vuhtii mearrádusaid árvvoštallojuvvon váikkuhusaid olbmuid buresveadjimii ja dearvvasvuhtii juohke álbmotčeardda buohta. Dán oktavuođas lea dehálaš váldit vuhtii Ohcejoga erenomáš dili gieldan, man ássiin relatiivvalaččat stuorámus oassi leat sápmelaččat.  Nuppástusaid, mat dahkkojit bálvalanfierpmádahkii, galgá árvvoštallat maiddái ovttaveardásašvuođa ja kultuvrralaš, gielalaš ja dearvvasvuhtii gullevaš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođarivttiid ollašuvvama geahččanguovllus.  Dan lassin gielda deattuha, ahte váikkuhusaid galgá árvvoštallat maiddái lámisolbmuid bálvalusaid olahahttivuođa geahččanguovllus.

Avvila idjagohcima heaittiheapmi

Njuolga váikkuhus: pasieantadorvvolašvuođa áitta – konkrehtalaš ovdamearkkat

Avvila birrajándor doavttergohcima vejolaš heaittiheapmi ja buhtten hohpolaš vuostáiváldimiin lea Ohcejoga gieldda geahččanguovllus duođaid fuolastuhtti.  Doavttergohcin lea leamašan heakkadehálaš baicce Ohcejoga ja Anára gielddaolbmuide, maiddái davvi guvlui, gos mátkkit leat erenomáš guhkit ja luonddudilit hástaleaddjit.  Doavttergohcima heaittiheamis livččii sihke duođalaš njuolggo- ja viiddes guhkesáigge váikkuhusat pasieantadorvvolašvuhtii, olbmuid oppalaš dorvvolašvuhtii, gielddaolbmuid vuoigatvuhtii oažžut bálvalusaid, ja ráhkkaneapmái ja fuolahansihkkarvuhtii.

Boahtteáiggis mátki Ohcejogas ihkku doavttergohcimii sáhtášii mearkkašit 500 kilomehtera mátkki. Geavadis, jus olmmoš oažžu Njuorggámis veaigin dii 15 hávi man galgá goarrut, son fertešii dollet njuolga Roavvenjárgii, go Avvilis ii livččii doavttergohcin dii 18 maŋŋá. Ovddosmaŋos mátki lea sullii 1000 kilomehtera. Ohcejogas lea dál dušše okta ambulánsa, ja jus dat lea vuodjimin de guovllus šaddá vearrámus dilis máŋggaid diimmuid vuosttasveahkkeváili. Lea maiddái čielggas ahte nu gohčoduvvon ambulánsaváillit lassánit dilis, mas pasieanttaid fievrredan iešguđet dikšobáikkiid gaskka bistet máŋggaid diimmuid, jus dikšobáikkit eai leat govttolaš mátkkiid duohken. Idjagohcima sirdin ná guhkes mátkki duohkái mearkkaša maiddái fuomášuhtti lassáneami Kela buhtten mátkkiid meriide ja goluide.

Fuola boktá maiddái dat, ahte Avvilis hohpolaš vuostáiváldin livččii vahkkoloahpaid rabas doaktárii dii 10-16 (dahje 18) ja árgabeivviid dii 18 rádjai, man maŋŋá olles Lappi buresveadjinguovllu doarjjan doaimmašii dušše okta gáiddusdoavttir ja LKS/LPKS:a doavttergohcimat.  Gáiddusdoaktára bargun livččii bálvalit olles Lappi guovllu, doarjut gohcinveahki, vuosttasdivššu ja sodekoordináhtoriid ja doaibmat ámmátlaš bagadallin. Evttohusas eai lihkká árvvoštala dálá doavttergohcima oktavuođaváldimiid meari. Dát livččii vealtameahttun, vai lea vejolaš árvvoštallat leago realisttalaš, ahte okta gáiddusdoavttir nagoda vástidit olles guovllu, nappo 21 gieldda dárbbuide.

Ohcejogas eai leat fállun priváhta dearvvasvuođabálvalusat, nappo válljenvejolašvuohta priváhta ja almmolaš dearvvasvuođafuolahusa gaskkas ii leat.  Dát deattuha almmolaš bálvalanfierpmádaga mearkkašumi ja dan, ahte olahahttivuođa hedjoneapmi oaivvilda máŋgga gieldda olbmui divššu eastašuvvama.

Eahpečielga infekšuvnnat ja ovdamearkka dihtii pasieanttat, geain leat čoavjebákčasat, leat sierra riskajoavku. Doaktára klinihkalaš dutkamuša ja dárbbašlaš laboratoriadutkamušaid haga ii leat vejolaš sihkkarastit diagnosa dahje árvvoštallat man váralaš buozalmas lea. Dán geažil oasi pasieanttain gártet sáddet sihkkarvuođa dihtii guhkes mátkái Roavvenjárgii, vaikko oasi sis livččii sáhttán dikšut báikki alde Avvilis, jus doavttir livččii lean olámuttus. Jus fas gáiddusdoavttir mearrida guođđit pasieantta seaŋgaossodahkii dikšui, dilli sáhttá fáhkkestaga vearránit ja áitit pasieantta heakka. Dát noađuha sihke pasieanttaid ja vuosttasdivššu ja fievrredanresurssaid.

Dás ii leat sáhka dušše hálddahuslaš nuppástusain, muhto pasieantadorvvolašvuođas ja ovttaveardásašvuođas. Guhkes mátkkit, ráddjejuvvon rabasáiggit ja doavtterbálvalusaid vátnon lasihit divššu maŋŋoneami áitaga dahje dan, ahte divššu ii oaččo oppanassiige. Seammás olmmoš gártá mátkkoštit bákčasiiguin ja fuolaiguin máŋggaid čuđiid kilomehteriid vai oažžu vuođđodási divššu. Dát lasiha dorvvohisvuođa ja sierraárvosašvuođa dovddu, erenomážit guovllus, gos mátkkit leat erenomáš guhkit ja dálkkit sáhttet hehttet mátkkošteami.

Fuolahus- ja kriisaválmmasvuođa hehtten

Lea dehálaš fuomášit ahte Avvila birrajándor doavttergohcima vejolaš heaittiheamis ii leat sáhka dušše Ohcejoga ja Anára guovllu gielddaolbmuid guhkes mátkkiin, muhto maiddái eiseváldeovttasbarggu váttásmuvvamis. Avvila dearvvasvuođaguovddáš lea davimus Suoma dáfus guovddáš báikkis, ja dat lea guovllu fuolahansihkkarvuođa ja kriisaválmmasvuođa dáfus duođaid dehálaš.

Iešguđet gearggusvuođa- ja ráhkkananplánaid ja eiseváldehárjehusaid guovddážis leamašan njuovžilis eiseváldeovttasbargu fuolakeahttá jándoráiggis. Birrajándor doavttergohcima vejolaš heaittiheami dihtii ovddas lea dilli, mas vuosttasveahki ovttadagaid galgá lasihit guvlui dahje nannet ovddežis resursavátnivuođas gillájeaddji gádjunlágádusa vuolde doaibmi soahpamušbuollánsuodjalusaid bargiid meari.

Dan lassin galgá fuomášit, ahte doavttergohcima seailluheapmi Avvilis bajásdoallá báikkálaš fuolahanválmmašvuođa lassin maiddái máhtu, man ii sáhte bajásdoallat dušše gáiddusoktavuođaid vehkiin. Birrajándor gohcin sihkkarastá, ahte bargiin seilot dárbbašlaš klinihkalaš dáiddut, rutiinnat ja návccat doaibmat johtilit spiehkastatdiliin. Dákkár máhtu joatkašuvvan lea vealtameahttun maiddái Lappi guovllu fuolahussihkkarvuođa ja kriisaválmmašvuođa dáfus.

Guhkes mátkkit, rádjeoktavuohta ja váttes dálkedilit eaktudit, ahte davvin leat doarvái báikkálaš bargit, geat nákcejit doaibmat iešheanalaččat maiddái diliin, main oktavuođat máttás leat boatkanan dahje doibmet njozet. Jus doavttergohcin sirdojuvvo guhkás, seammás manahit guvllolaš válmmašvuođa vástidit fáhkkes lihkohisvuođaide, johtolatlihkohisvuođaide, diliide, main leat máŋggat pasieanttat, dahje rádjerasttildanguovllu dearvvasvuođaáitagiidda.

Danin fertetge jearrat, leago Rádjegohcinlágádusas, polesis dahje Bealuštanfámuin bivdojuvvon cealkámuš bálvalanfierbmenuppástusa váikkuhusain guvllolaš fuolahansihkkarvuhtii, kriisaválmmašvuhtii ja polesa bargguid dikšumii.

Negatiiva váikkuhus gieldda turismma ovddideapmái

Ohcejoga gielda lea maŋimuš jagiid bidjan olu návccaid turismma ovdánahttimii ja eallinfámu nannemii. Turisma lea gieldda okta dehálamos ealáhusain ja gáibida doaibmi ja dorvvolaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid sihke ássiide ja turisttaide. Gohcinbálvalusaid heajosmahttin fuonidivččii gieldda geasuhanfámu ja dorvvolašvuođa ja sáhtášii váikkuhit negatiivvalaččat maiddái turismma ovdáneapmái ja ealáhusdoibmii viidábut.

Nuppástusat seaŋgaossodaga báikemeriide

Avvila seaŋgaossodaga báikemeriid geahpedeapmi 20:s 16:i 1.6.2026 rájes lea Ohcejoga gildii duođalaš fuolla. Mearrádus ii leat linnjás dainna, ahte Tavoitetila 2030 – plána mielde Avvil lea okta dain viđas seaŋgaossodatbáikegottis, mat báhcet (Avvil, Gihttel, Soađegili, Roavvenjárga ja Kemi). Evttohusas ii boađe ovdan, ahte makkár ákkaid vuođul báikemearri geahpeduvvo jo dán muttus, go boahtteáiggi málles seaŋgaossodatbáikkiid dárbu namalassii stuorru bálvalusaid čohkkema geažil.

Seamma áigge álbmot boarásmuvvá ja divššu dárbu lassána, vaikko dat dikšu, mii addojuvvo ruovttus, beavttálmahttojuvvošiige.  Gielda jearrá, leago goluid dáfus beaktilis vuohki geahpedit seaŋgaossodatbáikkiid justa doppe, gosa lea áigumuššan čohkket olles davvi guovllu seaŋgaossodatdivššu. Gáiddus- ja digibálvalusaid ávkkástallan lea buresboahtin, muhto daid ala ii sáhte hukset bálvalusaid olahahttivuođa buot diliin.

Ohcejoga gielda gáibida čielgasut, rehkenastimii vuođđuduvvon evttohusaid ja čielggadeami das, mo dorvvastit spesiálabuohccedivššu báikkiid sidjiide, geat daid dárbbašit, ja garvit dili mas spesiálabuohccedivššu barggut čoggojit badjelmeare, dan dihtii go vuođđodearvvasvuođafuolahusa joatkkadikšunbáikkiid fitnašuvvan ii reahkká.

Ohcejoga gielddas leat ain viiddis guovllut, gos eai leat mobiilaoktavuođat, ja olbmot geat dárbbašit bálvalusaid leat eanáš boarásmuvvi olbmot ja dávjá sámegielagat, mii ráddje digibálvalusaid geavahanvejolašvuođaid ja bidjá erenomáš gáibádusaid bálvalusaid olahahttivuhtii, gielladiđolašvuhtii ja kultuvrralaš vuogáiduvvamii.

Plánejuvvon bálvalanfierbmenuppástusat heajosmahttet sámegillii ja kultuvrii heivehuvvon bálvalusaid

Avvila dearvvasvuođaguovddážis lea dávjá leamašan vejolaš oažžut sámiide gielalaččat ja kultuvrralaččat heivvolaš bálvalusa sihke vuođđodearvvasvuođafuolahusas ja diliin, mat gáibidit doavttergohcima. Dát leamašan dehálaš sihke pasieantadorvvolašvuođa ja pasieantta vuoigatvuođaid, luohttámuša ja ovttaveardásašvuođa dáfus.

Sámegillii ja kultuvrii heivehuvvon divššu fitnašuvvan lea duođaid dehálaš boarrásut olbmuide ja dakkár pasieanttaide, geaid suomagiel máhttu lea váilevaš dahje geat nagodit govvidit iežaset dávdamearkkaid dárkilabbot iežaset gillii ja kultuvrralaš refereansarámas. Kultuvrii heivehuvvon dikšu oaivvilda maiddái dan, ahte dikšobargit áddejit pasieantta duogáža, bearaš- ja servodatgaskavuođaid ja dikšui laktáseaddji árvvuid ja geavadiid, mii lea lági beales buori ja dorvvolaš divššu váimmožis.

Seaŋgaossodaga báikemeriid geahpedeapmi Avvilis fuonida maiddái bálvalusaid, mat vuođđuduvvet sámegillii ja kultuvrii.  Go dikšobargit geahpeduvvojit ja doaimmat čohkkejuvvojit máddelabbui, geahppu maiddái sámegiel bargiid mearri ja dan bokte vejolašvuohta deaivat olbmo nu, ahte bargi ádde su giela ja kultuvrra. Dát ii leat dušše gielalaš, muhto maiddái kultuvrralaš ja pasieantadorvvolašvuhtii gullevaš váttisvuohta: pasieantta ja dikšobargiid gaskasaš áddejupmi lea čadnon čavgadit oktii rivttes diagnosa oažžumii ja divššu kvalitehtii.

Jus doavttergohcin sirdása Roavvenjárgii, vejolašvuohta oažžut divššu sámegiela ja kultuvrra dáfus  áššáigullevaš vugiin hedjona mealgat. Roavvenjárgga doavttergohcimis leat olu uhcit bargit, geat máhttet sámegiela dahje dovdet sámekultuvrra, ja dat mearkkaša geavadis dan ahte pasieantta vuoigatvuohta gulahallat iežas gillii ja iežas kultuvrralaš konteavsttas ollašuvašii boahtteáiggis olu hárvvibut. Dát heajuda divššu kvalitehta, lasiha boasttoáddejumiid áitaga ja sáhttá maŋidit diagnosa dahje mearrádusaid divššu hárrái.

Buresveadjinguovlu ii sáhte heajudit vuođđorivttiid

Ohcejoga gielda muittuha vuoigatvuođakánslera mearrádusas (OKV/3069/10/2024), man mielde buresveadjinguovlu ii oaččo vuollebáhcaga gokčama dihtii heajudit vuođđorivttiide gullevaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid. Bušeahttaráddjehusat eai atte vuoigatvuođa guođđit lágas mearriduvvon bálvalusaid ordnekeahttá, ja stáhtas lea loahpa loahpas ovddasvástádus ruhtadanprinsihpa ollašuvvamis. Jus boahtá ovdan ahte ruhtadeapmi ii reahkká, buresveadjinguovlu galgá vuosttas sajis ohcat lasseruhtadeami, iige gáržudit bálvalanfierpmádaga vuođđorivttiid vuostá.

Sámegillii ja kultuvrii heivehuvvon bálvalanvejolašvuođaid gáržumis leat maiddái guhkitáigge váikkuhusat. Giela ja kultuvrra vuhtii váldima geahppáneapmi dearvvasvuođafuolahusas heajuda luohttámuša bálvalanfierpmádahkii, heajuda gielalaš ja kultuvrralaš máhtu ja váttásmahttá boahtteáiggis sámegielat ja sámekultuvrra dovdi bargiid rekryterema davvin – ja dan bokte sámeguovllu geasuhanfámu oppalohkái.

Dát ovdáneapmi lea sihke Suoma vuođđolágas sámiide dorvvastuvvon kultuvrralaš ja gielalaš rivttiid ja sáme giellalága vuostá ja ON:id eamiálbmotjulggaštusa sisdoalu ja mihttomeriid vuostá. Das lea maiddái ruossalasvuohta ON:id ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš rivttiid guoski oppalašsoahpamuša (TSS-soahpamuša) ektui, mii guoská vuoigatvuođa oažžut kultuvrralaččat deaivilis dearvvasvuođafuolahusa. TSS-soahpamuša 12 artihkkala mielde juohkehaččas lea vuoigatvuohta návddašit nu buori fysalaš ja psyhkalaš dearvvasvuođadilis go lea vejolaš. Dát vuoigatvuohta gokčá bálvalusaid fitnašuvvama, olahahttivuođa, kvalitehta ja kultuvrralaš dohkkeheami. Geavadis plánejuvvon ođastusat biđgejit guhká huksejuvvon vuogádaga, mii lea figgan ain buorebut dahkat vejolažžan bálvalusaid fitnašuvvama eamiálbmoga iežas gillii ja kultuvrra mielde.

Bálvalanfierpmádaga nuppástusat váikkuhit sámiid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamii

Ohcejoga gielda oaidná ahte Lappi buresveadjinguovllu bálvalanfierpmádahkii evttohuvvon nuppástusaid galgá árvvoštallat dárkilabbot sámiid olmmošvuoigatvuođaid geahččanguovllus. Sámit lea eamiálbmot, ja Suoma stáhtas lea erenomáš geatnegasvuohta dorvvastit sin kultuvrralaš, gielalaš ja sosiála rivttiid vuođđolága ja álbmogiidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid vuođul.

ON:id ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea, mii tulko TSS-soahpamuša, oppalaškommeantta nr 14 mielde stáhta lea geatnegahtton ovddidit jámma rievtti buoremus vejolaš dearvvasvuođa ollašuvvamii daid resurssaid olis, mat leat geavahanláhkai. Seammás stáhta lea geatnegahtton čuoldásit dakkár doaimmain, mat heajudit jo olahuvvon vuoigatvuođaid dási, jus ii leat sáhka vealtameahttun, gaskaboddosaš ja dárkilit ákkastallojuvvon doaimmain. Komitea mielde buot eaktodáhtolaš doaimmat, mat heajudit vuoigatvuođaid eaktudit, ahte stáhta dahje dan virgeoapmahaččat čájehit ahte leat dutkan ja árvvoštallan buot eará molssaeavttuid, mat ráddješedje vuoigatvuođaid uhcit. Dan lassin doaibma galgá leat vealtameahttun ja vuoiggalaš, ja dan váikkuhusat rašes olmmošjoavkkuide galgá leat nu uhci go vejolaš.

Komitea lea deattuhan, ahte stáhtat eai oaččo mange dilis vuolidit dearvvasvuođavuoigatvuođa unnimusguovddášsisdoalu, masa gullá beassan vealtameahttun dearvvasvuođabálvalusaide olggušteami haga – maiddái geográfalaččat boaittobeale guovlluid ja eamiálbmogiid ássanguovlluin. Eamiálbmogiidda gullevaš olbmuin lea riekti kultuvrralaččat ja geográfalaččat olahahtti dearvvasvuođabálvalusaide, ja stáhtat galget garvit dakkár doaimmaid, mat duođas heajudit dán olahahttivuođa.

Dát ng. heajudangealddus lea stáhta vealtameahttun geatnegasvuođaid ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš rivttiid ollašuhttima oassi. Heajudangildosa galgá hárjehit erenomáš čavgadit dalle, go doaimmat čuhcet álbmotjoavkkuide, guhte leat rašes sajádagas, nugo sápmelaččaide. Ekonomalaš heivehandoaimmat eai atte friijavuođa buresveadjinguvlui dahje stáhtii dáid geatnegasvuođaid čuovvumis, muhto juohke seastinmearrádusa galgá ákkastallat nu, ahte riekti dearvvasvuhtii ja ovttaveardásaš bálvalusaid fitnašuvvamii ollašuvvet maiddái guovlluin, gos eamiálbmogat orrot.

Rehkenastimat váilot

Vaikko Suoma stáhta ja buresveadjinguovlluid ruhtadilli lea váttis ja seasttuid ohcan dan dihtii lea áddehahtti, Ohcejoga gielda oaivvilda ahte Lappi buresveadjinguovlu ii leat evttohan áššáigullevaš ákkastallanrehkenastimiid iežas plána doarjjan.  Gieldda oaidnu lea dat, ahte plánejuvvon seastindoaimmat čuhcet menddo garrasit Davvi-Lappi olbmuide ja dan bokte maiddái sápmelaččaide. Davimus Lappi álbmogii – erenomážit sámeguovllus –  bálvalusaid čohkken čuđiid kilomehteriid geahčai mearkkaša geavadis rievtti dearvvasvuhtii duođalaš hedjoneami, mii ii leat TSS-soahpamuša mielde dohkkehahtti.

Ohcejoga gieldda geahččanguovllus plána váikkuhusat leat duođalaččat. Avvila seaŋgaossodaga báikemeari geahpedeapmi 20:s 16:i ja birrajándor doavttergohcima heaittiheapmi heajudit davimus Lappi álbmoga – erenomážit sámeálbmoga – vejolašvuođaid oažžut hohpolaš ja birrajándor divššu govttolaš mátkki duohken.

Dákkár nuppástusat heajudit sihke bálvalusaid fitnašuvvama ja fysalaš olahahttivuođa, dat čuhcet eahpevuoiggalaččat guovllu ássiide, geain ii leat realisttalaš molssaeaktu. Seammás kultuvrralaččat ja gielalaččat dohkkehahtti bálvalusaid ollašuvvan áitojuvvo, go sámegiel ja sámekultuvrra dovdi ámmátolbmuid bálvalusat čohkkejuvvojit eret sámeguovllus. Dan lassin sode-ordnenlágas buresveadjinguovlluin ja gielddain gáibiduvvon iešguđet álbmotjoavkkuid dearvvasvuođa ja buresveadjima gohccin váttásmuvvá, go bálvalusaid heaittihit sámeguovllus.

Čoahkkáigeassu Lapha plánain gáržudit  bálvalanfierpmádaga

Ohcejoga gielda oaivvilda, ahte dál evttohuvvon nuppástusat heajudit pasieantadorvvolašvuođa ja bálvalusaid olahahttivuođa, áitet guvllolaš eiseváldeovttasbarggu ja kriisaválmmasvuođa, lasihit vuosttasdivššu vástidanáiggiid ja goluid ja guđđet fuomáškeahttá sámiid ruovttuguovllu erenomášvuođa ja sámiid vuoigatvuođaid.

Sámiid ruovttuguovllus doaibman ja vuoigatvuohta oažžut bálvalusaid iežas eatnigillii lea vuođđolágas dorvvastuvvon, ja dan galgá árvvoštallat fuolalaččat go dárkkistit guovllu bálvalusaid. Vuoigatvuohta kultuvrralaččat ja gielalaččat áššáigullevaš bálvalusaide lea maiddái buoremus vejolaš dearvvasvuođa vuoigatvuođa dehálaš oassi ON:a ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oppalašsoahpamuša (TSS-soahpamuš) 12 artihkkala mielde.

Ohcejoga gielda deattuha, ahte doaimma ođđasitorganiserema vuođđun dárbbašuvvo báikkálaš dovdamuš ja válmmaštallan, mii vuođđuduvvá rehkenastimii. Cealkámušbivdaga mildosiin ii leat ovdanbuktojuvvon, maidda rehkenastojuvvon ákkaide evttohuvvon nuppástusat –  nugo seaŋgaossodatbáikkiid geahpideamit ja doavttergohcima heaittiheapmi – vuođđuduvvet. Gielda ii leat ožžon oaidninláhkai ovttage dakkár rehkenastima, mii čájehivččii man olu duođalaš seasttuid evttohusaiguin olahit dahje makkár lassegolut šaddet guhkes fievrridanmátkkiid, spesiálabuohccedivššu bargguid čoggoma ja pasieanttaid sirdima lassáneami dihtii.

Deattu vuolde dahkkon mearrádusat, mat váldet vuhtii dušše oanehis áigge ovdduid, sáhttet guhkit áigodagas lasihit goluid ja heajudit bálvalusaid ovttaveardásašvuođa. Dilis, mas rivttiid dássi fuotnu, buresveadjinguovlu  – ja maŋimus sajis stáhta – galgá ovdal mearrideami čájehit ahte lea dutkan buot eará molssaeavttuid, mat ráddjejit vuoigatvuođaid unnibut, ja ákkastallan manin heajudeaddji doaibma lea vealtameahttun, gaskaboddosaš ja ja vuoiggalaš. Dan lassin galgá árvvoštallat doaimmaid váikkuhusaid rašes olmmošjoavkkuide ja minimeret hehttehusaid ja sihkkarastit, ahte vuoigatvuođa dearvvasvuhtii vuolimus gáibádus ii báze váilevažžan.

Ovddabealde máinnašuvvon sivaid geažil gielda gáibida ahte ovdal mearrádusaid

• dahkat ákkastallojuvvon ja čielga rehkenastimiid seasttuid ja gollováikkuhusaid árvvoštallama várás,
• árvvoštallat olmmošvuoigatvuohta- ja ovttasveardásašvuođaváikkuhusaid nu, ahte dat gokčet pasieantadorvvolašvuođa ja sámeálbmoga rivttiid, ja
• dorvvastit ahte resurssat reahkkájit sihkkarastit vuosttasdivššu, kriisaválmmasvuođa ja sámegiel bálvalusaid.

Vaikko Suoma stáhta ja buresveadjinguovlluid ruhtadilli lea váttis, Ohcejoga gielda oaivvilda ahte plánejuvvon seastindoaimmat čuhcet buohkaide, geat ásset Suoma davimus gielddas, muhto erenomážit menddo garrasit sápmelaččaide, guhte ellet geográfalaččat boaittobeale guovllus ja geat leat jo gárvvisin rašes dilis bálvalusaid olahahttivuođa hárrái. Ovddabealde máinnašuvvon árvvoštallamiid ja ákkastallamiid haga evttohuvvon nuppástusat sáhttet šaddat Suoma álbmogiidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid ovddasvástádusaid ja vuođđolága 22 § geatnegahttima (almmolaš válddi geatnegasvuohta dorvvastit vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan) vuostá.

Loahpa loahpas, jus bálvalanfierpmádaga gáržudeapmái evttohuvvojit ovddabealde máinnašuvvon ákkat, Ohcejoga gielda lea gárvvis ráđđádallat molssaeavttuin, mat eai áitte nu olu pasieantadorvvolašvuođa.