Ohcejohka 150 - Ohcejoga figgamušat sierranit suopmelaš servodagas čuohte jagi dassái

Dihtetgo ahte 1925:s Ohcejoga váldostivra eavttuhii stáhtii, ahte “Ohcejoga gieldda guovllu galggašii seailluhit aitosaččat lappalašálbmotlašguovlun”. Váldostivra doalvvui ášši stádahálddašeaddjiide gihttellaš riikkabeaiáirasa A. Neitiniemi bokte. Váldostivra ovdanbuvttii bivdaga, vai sisafárrenláhkii dahkkošii dakkár nuppástus mii gielddašii suopmelaččaid fárremis gildii váldostivrra lobi haga. Dušše stáhta virggiid ja eará bálvalanbargguid bargit oaččošedje fárret “lobi haga”.

Váldostivra ákkastalai bivdaga dainna ahte ođasássit eai heiven Ohcejohkii go eanandoaluin ii birge garra davvi luonddus, ja boazodoallu gulai sámiide. Gielddas balle ahte ođasássit gártet vártnuhis dillái ja gieldda noađđin, ja maiddái ahte gildii besset leavvat heittot vierut.

Riikkabeivviid ekonomiijaváljagoddi hilggui njuolga áirras Neitiniemi álgaga. Rádjeguovllut ledje ain dehálabbot Supmii iehčanasvuođa maŋŋá, ja rádjeguovlluid ovdáneami jurddašedje áitit álbmotlaš ovttalašvuođa. Ohcejohkalaččaid árbevirolaččat nana oktavuođaid Norgga beallai navde fuotnin. Suopmelaš mearrideaddjit tulko Ohcejoga doaimmaid sierrananpolitihkkan dahje njulgestaga áigumuššan luovvanit Suomas.

Evttohusat maid ulbmilin lei sierranit Suomas joatkašuvve Ohcejogas, ja seamma jagi váldostivra ozai Oulu leana eatnanhearrás ahte Ohcejohkii ii huksejuvvošii almmolaš geaidnu iige telefonlinjá. Váldostivra hálidii eastit maiddái rádjegozáhusa vuođđudeami Ohcejohkii. Dan lassin vuostálaste álbmotskuvlla huksema Ohcejohkii.

Ohcejohkalaččain ledje buorit oktavuođat Norgga beallai ja dáppe ledjege oalle sorjavaččat Norggas. Dohko lei álki johtit ja doppe lei bargu ja borramušgálvvut. Suoma stáhta fas navde badjelgeahččat davimus riikkaosiidis.  Olbmot vuostálaste almmolaš geainnu go balle ahte geainnu miel bohtet “fuones láddelaččat” heittot vieruidisguin. Ovdamearkka dihtii gávpejasat balle ahte geainnu huksema dihtii sin sisaboađut geahppánit. Geaidnu šattaige metaforan, mii čájehii fuola das ahte “látteservodaga” váikkuhusat levvet gildii.

Rádjegozáhusa vuostálaste go olbmot balle ahte dat váttásmahttá ohcejohkalaččaid birgemii dehálaš Norgga gávppi eaige olbmot hálidan soahteveaga gildii. Skuvlla buohta fas balle huksen- ja bajásdoallangoluin. Maiddái skuvlabákku vuostálaste.

Veli-Pekka Lehtola čállá girjjistis “Saamelaiset suomalaiset”, ahte váldostivrra oaiviliid ii galgga jurddašit ovddastit buot sámiid dahje ohcejohkalaččaid iige vel iešguđet váldostivrabajiidge. Máŋggain áššiin ledje iešguđetlágan oaivilat, muhto Ohcejoga váldostivrra cealkámušaid ja bivdagiid birra hálle ja daid imaštalle riikkaviidosaččat.

Buot áššit, maid váldostivra lei vuostálastán, ovdánedje jagiid mielde. Ohcejoga gillái huksejuvvui álbmotskuvla 1929:s. Seamma gease huksejedje telefonlinnjá Čovčjävris Onnelai ja maŋŋá ain Njuorggámii. Almmolaš geainnu Ohcejogas gártege vuorddašit vel moaddelot jagi, go geaidnu gárvánii easkka 1957.

Gáldut:
V-P Lehtola, Saamelaiset suomalaiset, 2012, s. 215-233.
Kansalliskirjaston lehtiarkisto