Ohcejohka Šearrá -kulturfestivála ordnejuvvo suoidnemánus Ohcejogas vaikko ruhtadeapmi lea čuhppojuvvon
Kulturfestivála Ohcejohka Šearrá ordnejuvvo dán jagi njeallját geardde. Sámekultuvrra ávvudeaddji ja máŋggabealagit ovdanbukti Ohcejohka Šearrá bázii Dáidaga ovddidanguovddáža festiváladoarjaga haga ja danin ovdamearkan sámegielat diktafestivála ii ordnejuvvo dán jagi.
Čuohppamiin fuolatkeahttá Ohcejohka Šearrá oaivedáhpáhusas loaiddastit dánge jagi sámekultuvrra supernásttit. Festivála váldonástin oaidnit norgalaš lávlu, aktivistta ja Sámi Grand prix -vuoiti Ella Marie. Ella Marie lea geasuhan guldaleaddjiid ISÁK-joavkku karismáhtalaš njunušin ja šaddan beakkánin birra máilmmi go vuittii Norgga Stjernekamp jagis 2018. Davviriikkaid turneastis Ella Marie ovdanbuktá duostilis ja váimmolaš bihtáidis, maid juohke nuohtas, sánuhemiin ja ovdanbuktimis boahtá ovdan rámisvuohta sámekultuvrra rikkes árbevierus.
Ella Marie lassin Gieddemiellis máhccat 90-logu sámerádio dovdamušaide. 90-logu sámerádio guldaleaddjiid guoimmuhedje iešguđetlágan eamiálbmot- ja máilmmimusihkkaprográmmat, maid láidesteaddjin doaimmai Mihku Ilmára Mika. Boares beaiveprográmmat máhccet, go Mihku Ilmára Mika Petra (Petra Laiti) čuojaha boares, ođđa ja retro klassihkkáriid Gieddemielli geasserádios.
Sápmelaš luohteárbevierru bukto máŋggabealagit ovdan
Guovdageainnus Ohcejohka Šearrái boahtá ovdanbuktit luođi ja gitáraeffeavttaid ovttasteaddji artista ja musihkkár Lávre (Lávre Johan Eira). Lávrre persovnnalaš, dutki, muhto sajáiduvvan šuokŋa lea ožžon inspirašuvnnas siskkáldas leabuhisvuođas ja eallima imašlaš mosaihkas ja váldá váikkuhusaid temáin, mat leat dávjá veháš oaidninguovllu olggobealde.
Sápmelaš luohteárbevieru rámida maiddái musihkkapedagoga Gáva-Áslat Laura (Laura Tapiola), guhte ozai loahppabarggus olis Ohcejoga sogaid luđiid ja máhcahii daid ruovttoluotta sámeservošii. Laura Tapiola luohtekonsearta ovttastahttá ođđa ja boares luđiid ollisvuohtan, mii láide guldaleaddjiid vássánáiggis dálá áigái.
Ruošša bealde Sámis bajásšaddan gielddasápmelaš Semen Bolshunov boahtá maid Ohcejohkii. Bolshunov lea musihkkár, dáiddár, duojár ja boazodoalli, guhte máhttá gielddasámiid árbevirolaš luv’t-lávluma ja čottalávluma.
Goarramusihka dáhpáhussii buktá Sámi Jienat (Saamenmaan Äänet). Sámi Jienat lea badjel 20 jagi stáhta rájáid badjel doaibman goarra, mii ovdanbuktá árbevirolaš ja modeardna luođi ja sámegielat sálmmaid iešguđet hámiin. Sámi Jienat lea ođasmahttán sápmelaš goarramusihka ja dat lea dahkan ovttasbarggu máŋggaiguin dovddus sámemusihkkáriiguin ja šuokŋadahkkiiguin.
Sápmelaš queer-utopiijat ja stand up
Musihka lassin kulturfestiválas lea oaidninláhkái maid čájeheaddjo dáidda. Nubbi ovdanbuktin lea Máret Ásllat Ivvár Ovllá Nilla Ritni Rástte (Ritni Ráste Pieski) ja bargojoavkku dekolonialisttalaš queer-utopiija Girjái. Girjái buktá Ohcejohka Šearrái luđiid, dánssa, muitalusaid, musihka čuojaheami, alter-egoid ja ovttas niegadeami. Dat lea oamastuvvon erenomážit arvedávgesámiide ja BIPOC gueer -olbmuide buot áiggiin; ovddežiidda, dálážiidda ja boahttevaččaide, muhto áibbas buohkat leat buresboahtán.
Dasa lassin festiválas máilmmi vuosttaseahkeda oažžu guovtti kultuvrra gaskkas bajásšaddan Aleksi Ahlakorpi stand-up ovdanbuktin. Ahlakorpi standupis ovttastuvvet radikála sátnestohkosat oanehaš onelineraid (spivkkaid) hámis ja maid guhkit, mátta ja davi earuid ja almmáivuođa suokkardalli fearániid hámis.
Kultursuorggi čuohppamat dagahedje diktafestivála massima
Ohcejohka Šearrá bázii dán jagi Dáidaga ovddidanguovddáža festiváladoarjaga haga. Ruhtadeapmái čuohcan čuohppamiid dihte kulturfestivála prográmmas bázii eret ee. sámegielat diktafestivála, mii lea buktán Deanuleagi sápmelaš girječálliid ja diktačálliid oidnosii.
Čuohppamiid dihte festivála ordnema várás leat ohccojuvvon áŋgirit ođđa ruhtadangáldut. Dáidda ja kultuvra gullet buohkaide, nu ahte dáhpáhussii ii čuohppamiin fuolatkeahttá dánge jagi vuvdojuvvo sisabeassanbileahtat, muhto dat lea buohkaide rabas ja nuvttá.
Sestojuvvon lea goluid unnideami bokte ja maid dainna ahte ovttas bargan ja báikkálaš doarjja leat lassánan.
”Ovdamearkan buot ortnetgohccit leat boahtimin bálkkáhis bargui dáhpáhussii ja báikkálaččat leat fállan iežaset visttiid festivála artisttaid geavahussii. Festivála ruhtadit dán jagi Ohcejoga gieldda, Sámedikki ja Sámiráđi lassin Deanu Giellagárdi ja Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš, Ohcejoga gievrrat searvi, Home River Media ja ISFI (Internašunála Sámi Filbmainstituhtta), Pieni Juurileipomo ja Lomatärppi,” Ohcejoga gieldda astoáiggečálli Kaisa Tapiola-Länsman illuda.
Nuoraid Loktafeasta fárre maiddái Gáddemiellái
Festiválii leat dieđus maiddai ođastusat. Taleanttas moadde jagi dassái olles Suomas beakkánin loktanan nuorra ráppejeaddji Mihku Laiti idea, nuorra rávesolbmuide oaivvilduvvon Loktafeasta ordnejuvvo Gieddemiellis Ohcejohka Šearrá -festivála maŋŋá. Loktafeasttas ovdanbuktet Yungmiqu, Talonpoika Lalli ja J Laitinen & Jouni J.
Loktafeastta sirdáseapmi Gieddemiellái dievasmahttá festiválabeaivvi prográmma ja ovdanbuktá maiddái eará go sámemusihka. Loktafeasta ordnejuvvui mannan gease vuosttas háve Ohcejohka Šearrá joatkkafeastan ja dál maid joatkkafeasttas beassat návddašit Sámi šalddi ebmos duovdagiin.
Ohcejohka Šearrá 5.7.2025 Ohcejogas
Dáhpáhus almmá ahkeráji ja sisabeassanmávssu.
Loktafeasta 5.7.2025 Ohcejogas dii. 21.00 rájes
K-18 ja sisabeassanmáksu 16 euro.
Lassedieđut:
Kaisa Tapiola-Länsman
astoáiggečálli
kaisa.tapiola-lansman@utsjoki.fi
0400 319 852
Emmi Nuorgam
buvttadeaddji
emmi.nuorgam@utsjoki.fi
040 723 9455