Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen: ”Gáibideaddji áššedovdibargu lihkostuvvá gáiddusin Ohcejogas”

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ássá mánnávuođaruovttus Ohcejoga gáttis Áilegasa suoivanis. – Máhccen bearrašiin Ohcejohkii jagis 2016 vaikko nuorabun ledjen dan oaivilis, ahte in boađe ruovttoluotta, muitala Eeva-Liisa.

– Mii oruimet dalle Avvilis aiddo gárvánan bearašdálus. Ledjen dáppe fitnamin ja gorgŋon Áilegasa ala ja go gehččen doppe rahpaseaddji duovdagiid – mu sielu duovdagiid- smihtten, manne mii eat ásašii dáppe. Lihkus mu isit lei ovttaoaivilis muinna ja muhtun mánu geažes fárriimet deike bisovaččat. Eatge leat gáhtan.

Rektora bargu lihkostuvvá muhtun muddui gáiddusin

Eeva-Liisa bargá rektorin Sámi oahpahusguovddážis (SOG) Anáris. Son sáhttá bargat gáiddusoktavuođa bokte maiddái ruovttukantuvrras. – Vaikko oktavuođaiguin dán giđa leat leamaš hástalusat, de lean lihkostuvvan bargat ruovttus, dadjá Eva-Liisa. – Anáris lean moadde-golbma beaivve vahkus, eanáš ijastalan Anáris ja muhtumin dieđusge sáhttá mannat oppa vahkku bargomátkkiin. Barggan áinnas ruovttukantuvrras, dasgo lea ollu beaktilut bargat gáiddusin, go bargoráffi lea dorvvastuvvon. Dávjá mu bargobeaivái gullet dábálaččat gáiddusčoahkkimat, ja in dalle livčče muđuige bargoservoša olámuttos. Go mun vuolggán Anárii, de háliidan leat álkit olámuttos ja oaidnit olbmuid.

Eeva-Liisa vulggii logahaga maŋŋá Ohcejogas studeret ja gárvvásmuvai pedagogihkadiehtagiid magisttarin Lappi universitehtas. – Mu iežan gievravuođat nuorravuođas ledje dáidagat, govvadáidda ja musihkka, muhto dalle jurddašin ahte ii mus dáidde boahtit dáiddár. Luohkáoahpaheaddji skuvlejupmi lei buorre vuođđoskuvlejupmi, ja lean studeren barggu olis dađistaga lasi. Lean bargan ovddidanbargguid heailla iežan bargoeallima áigge ja dovddan iežan leat rivttes báikkis, dasgo háliidan bargat oppa davviguovllu ala.

Ovdánahttinbargu sámeguovllu buorrin lea dehalaš

– Nuppi ceahki oahppolágádusas, maid jođihan, lea guovddáš sadji sámeguovllu ovdánahttimis ja árktalaš máhtus. Mii leat áidna ámmátlaš oahppolágádus, mii fállá sámegiela ja kultuvrra oahpahusa, deattuha Eeva-Liisa. – Min strategiija njunušin lea ealasin doalahuvvon sámekultuvra sámeguovllus, gos veadjit bures ja man buresveadjima oahpahusguovddáš buoremus vuogi mielde ovddida. Min oahppolágádus lea dán guovllu ja olbmuid várás.

Eeva-Liisa bođii oahpahusguovddážii bargui jagis 2004 ovddidit sámegiela oahpahusa, masa sihke oahpaheaddjit ja oahppit oassálaste gáiddusin, muittaša Eeva-Liisa iežas barggu álggu. – Go oahppoguovddáža skuvlema ordnenlohpái ii gullan mánáid oahpahus, de gárttaimet luohpat mánáid oahpaheamis. Gáiddusoahpahusbargu sirdásii Ohcejoga gildii gáiddusoahpahusprošeaktan, mii joatkašuvvá ain jahkásaš ruhtajuolludeami vehkiin.

– Ledjen veháš áigge maiddái Ohcejogas barggus. Mu válljejedje jagis 2016 Ohcejohnjálmmi skuvlla ja Ohcejoga sámelogahaga rektorin, nu ahte máhccen nu daddjon iežan skuvlii fas. Bargogaskavuohta bázii oanehažžan, dasgo Sámi oahpahusguovddážis rahpasii rektor báiki ja mu giktaledje ohcat báikki. Álggahin Anáris jagi 2018 álggus inge leat gáhtan dánge mearrádusa. Oaččun bargat iežan oaivila mielde ovddidanbarggu sámi kultuvrra ovdii, daningo SOG lea vuođđuduvvon sámi kultuvrra ovddideami várás. Mii leat stáhta oahppolágádus, man doaibma ollá dálá áigge sámeguovllu olggobeallái ja man stivre iežas láhka.

” Oahpahusguovddáža ulbmilin lea lasihit erenomážit sámeálbmoga ámmátlaš máhtu, ordnet skuvlejumi mii vástida sámiid ruovttuguovllu ealáhuseallima dárbbuide ja ovddidit guovllu barggolašvuođa sihke seailluhit ja ovddidit sámekultuvrra. Ulbmila ollašuhttima várás oahpahusguovddáš ordne ámmátlaš skuvlejumi ja sámegiela ja kultuvrra oahpahusa sihke buvttada ja ovdánahttá daidda gullevaš oahppamateriálaid, neahttaoahpahusa ja eará oahpahusa doarjjabálvalusaid.” Láhka Sámi oahpahusguovddáža birra.

– Min studeanttain measta 90% leat statistihkalaččat boahtán sámeguovllus ja min bargiin leat sullii 60 proseantta sámegielagat, ja oahpaheaddjiin 75 proseantta máhttet sámegiela. Buohkat eai leat eatnigielagat, muhto juohkehažžii addo vejolašvuohta ovddidit iežas giellamáhtu.

– Stáhta ruhtadilli váikkuha lunddolaččat midjiidege, dasgo boahtteáigái ferte ráhkkanit jo dál seastevaš ruhtadoaluin. Doaibma heivehuvvo nu ahte mii eat dárbbaš geahpedit bargoveaga. Mis leat sullii 70 bargi ja sullii guđa miljon euro sturrosaš jahkebušeahtta, mainna buot doaimmaid dikšut. Stáhta lea maid bidjan ollu resurssaid min doaibmalanjaide, dasgo mii leat beassan sihke divvut doaibmalanjaid ja investeret áibbas ođđa lanjaide, dego ođđa ásodatvissui. Geassit galggašii álgit maid ođđa oahpponjuovahaga huksen. Leat sáhttán beavttálmahttit doaibmalanjaid geavaheami, go anus leat báhcán eret boares doaibmalanjat moadde duhát njealjehasmehtera veardde.

– Munnje lea dehalaš bargat oppa davviguovllu ovdii. Lean jagi áigge gullán Lappi universitehta stivrii, doppe lea fiinna vejolašvuohta čuovvut skuvlema ja dutkamuša ovddideami oppa riikkas, Lappis ja sámeguovllus. Mu mielas lea dehálaš, ahte Sámis lea iešguđet dási skuvlejupmi guovllu dárbbuide eaige min nuorat vealttakeahttá dárbbaš vuolgit guhkás studeret. Njuovžilis oahpahusordnedeamit guhkes gaskkaid eanangottis ja dutkamuš árktalaš ja sámi áššiid birra leat buot buohkanassii dehalaččat.

Hušas lea hui suohtas máhccat ruoktut

– Anára hušas lea álo hui suohtas máhccat Ohcejohkii gos lea lotkkodahtti ja dorvvolaš biras eallit, illuda Eeva-Liisa.

– Astoáigge jođán luonddus ja lean bearrašiin. 12-jahkásaš bárdni vázzá Ohcejohnjálmmi skuvlla ja su áiggeádjin leat earet eará máŋggalágan lášmmohallan, son liiko fitnat ovdamearkka dihte vuojadanhállas ja girjerájus. Bártnis sáhtášedje leat iežas ahkásaš skihpárat eanet, muhto gávdnojit skihpárat maiddái dihtorspealuin neahta bokte.

– Áhkku ja áddjá ássaba min bálddas ja leamašga jo jagiid hui mávssolaš doarjja mánáide, go guktuin váhnemiin lea hohpolaš bargu. Boarrásut bárdni orru jo iehčanassii.

Musihkka lea ráhkis áiggeádji

Eeva-Liisa ráhkis áiggeádji lea leamaš jagiid musihkka, mii lea leamaš somás molsašuddan árgabeaivvi barggu olis. – Lávlon iežan oappáiguin Jiella-musihkkajoavkkus. Joavku lei bivnnut 2000-logus. Ráhkadeimmet guokte skearru ja jođiimet loaiddasteamen logemat jagi erenomážit davvin, muhto maiddái olgoriikkain. Lea hui fiinnis go lean beassan vásihit artistta eallima measta dego ámmátlaččat. Lean maiddái oaidnán, makkár livččii bargat ámmát musihkkaloaiddasteaddjin. Dat lei bearašolbmui golaheaddji hommá oktan mátkkiiguin, vaikko gulai dasa dieđusge dihtolágan báitilvuohtage. Muhto mun lean hui duđavaš go lean válljen dán ámmáha, dadjá Eeva-Liisa

– Dagaimet mannan gease 15 jagi bottu maŋŋá muhtinlágan máhccanloaiddasteami Ohcejohka Šearrá dáhpáhusas, mii lei duođaid hávski. Loaiddasteami álggedettiin orui vehá issoras, masa mii leat lohpidan iežamet, muhto go lávddi ala lávkiimet, de hommá joatkašuvai das, masa lei maŋimus báhcán.

-Mii áigut báhcit Áilegasa vuollái, dasgo boahtte gease lea áigumuš hukset ja viiddidit min viesu Ohcejoga gáttis, muitala Eeva-Liisa. – Bargan gáibideaddji rektora barggus lihkostuvvá muhtun muddui gáiddusbargun ja Ohcejoga luondu lea duođaid erenomáš. Danne dáppe mii loaktit ja deike mii háliidat báhcit.

Govat: Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.