Sammeli Valle lohká studeantan ja merkonoman

Sammeli Valle (19) vázzá njealját jagi Ohcejoga logahagas. Son lea lohkan logahatoahpuid lassin fitnodatdoaimma vuođđodutkosa Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Giđđat galggašii leat studeantagahpir oaivvis ja gieđas studeantaduođaštus ja merkonoma báhpárat.

Lei buorre mearrádus boahtit Ohcejoga logahahkii

– Mearrideimmet ovttas badjedásis ahte mii báhcit Ohcejohkii, muitala Sammeli. – Eatnážat mis báhce iežamet logahahkii ja nu skihpárjoavku bisui ovttas. Logahaga vázzin ruovttus leamašan buorre čoavddus, go ovdamearkan ássamii ja eallimii ii leat gollan lahkage nu olu ruhta go eará báikkis ásadettiin. Ruhta lea seastašuvvan mátkkiide ja eará buđaldusaide.

– Logahagas beassá heivehit iežas oahpuid njuovžilit. Oahpaheaddjit fuolahit buohkain, eaige divtte geange gahččat gielkkás. Oahpaheaddjit leat duođaid čeahpit ja vudjot iežaset bargui. Doarjaga ja oahppobagadallama oažžu álo go dan dárbbaša. Studeantačállosat joatkašuvvet giđđat, go čállen jo čakčat eaŋgasgiela ja servodatoahpu. Giđđat čálan vel sáme- ja suomagielaid ja matematihka.

Searvvušvuohta ja guovttegielatvuohta lea dábálaš oahppiid ja bargiid gaskkas.

– Go mii leat nu moattis, de buohkain ferte gulahallat, lohká Sammeli. – Smávva logahagat ii leat dahkan maidige, go ieš aŋkke liikon bargo- ja studerenráffái, mii mis dáppe lea.

– Lean sámegielat olmmoš ja dan dihtii logan logahagas sámegiela eatnigiellan. Eará kurssat dollojuvvojit suomagillii. Mii hállat sámegiela skihpáriiguin ja oahpaheaddjiiguin, nu ahte sámegiella gullo árgan maiddái skuvllas.

Ovttasbargu Turku universitehtain lei miellagiddevaš

– Mannan čavčča allaskuvlavahkku bázii millii. Beaivvit Geavu dutkanstašuvnnas ja logahagas ja maiddái oahppomátki Várjjagii ledje duođaid miellagiddevaččat. Go min bearrašis leat bohccot, de bessen ieš muitalit studeanttaide boazodoalus ja bigálusain, go finaimet ovttas Skállováris. Várjjagis finaimet sáme- ja kvenamuseain, maid meattá lean dušše šuvihan iežan tuvrrain, čaimmiha Sammeli.

– Allaskuvlavahkku lei buorre molsašuddan dábálaš skuvlaárgii, prográmma lei bures ollašuhtton ja vahku áigge beasai oahpásmuvvat ođđa olbmuiguin. Juohke láhkai somás vahkku.

Fitnodatekonomiija lohkan Sammeli lea studeren Anáris  oahpahusguovddážis ja gáiddusoahpahusa bokte.

– Logahat ja vuođđodutkkus ovdánit raddálaga. Oahppoperiodat leat juhkkojuvvon nu, ahte logahagas leamašan golbma perioda ja Sámi oahpahusguovddážis guokte. Dán láhkai leat hávil jođus dušše ovttat oahput. Lean orron Anár-vahkuid oahpahusguovddáža ásodagas Jeeras, nu ahte guhkes mátkkitge eai leat hehtten.

– Go lohká máŋga dutkosa oktanaga de gánneha giddet fuomášumi logahaga kursafálaldagaide, go iežan buohta guhkes matematihkka šattai beare lossat ovttas fitnodatekonomiija oahpuiguin. Guhkes matematihka leavssuid galggai bargat vel Anára skuvlabeivviid maŋŋá. Dan maŋŋá go molson oanehis matematihkkii de leamašan olu álkit ceavzit oahpuiguin ja leavssuiguin.

– Maiddái Sámi oahpahusguovddáža oahpahus leamašan buorre ja oahppiin fuolahit. Studerenáiggi heiveheapmi lihkostuvvá bures maiddái ámmátdutkosis.

– Háliidin studeret fitnodatekonomiija, go studeren nanne máhtu doaibmat min bearašfitnodagas. Oahput fállet buorre diehtovuođu fitnodaga ovddideapmái, márkanastimii ja eará fitnodatdoaimmaide, ja dan lea dasto álki atnit ávkin fitnodagas. Lean fuomášan ahte erenomážit márkanastin lea munnje lunddolaš bargu. Ledjen ođđajagimánus Matkamessuin márkanastimin min fitnodaga ja dat gal orui dego dahkkon munnje.

– Ávžžuhan duppaldutkosa danin go dat addá studeantadutkosa lassin vuođđodutkosa.. Dás sáhttá joatkit joatkkaoahpuide máŋgga guvlui.

Govva: Sammeli Valle

Asttuáigi gollá barggadettiin, mátkkoštettiin, gielkkáin vuojedettiin ja neaktimiinge

– Lean mielde min turismafitnodaga bargguin ofelastimiin márkanastimii. Go mii leat sámefitnodat, de min fálaldahkii gullet lunddolaččat maiddái earret eará boazosafárit ja galledeamit boazogárddis. Mii muitalat sámiid, iežamet bearraša ja báikki historjjás ja lágidat eahketmállásiid goađis. Ovdamearkan guovssahasaid birra lea olu sámemytologiija, mii geasuha turisttaid.

– Liikon mátkkoštit olgoriikkain, nuba mátkkoštan álo go lea vejolaš. Dálvit liikon vuojašit gielkkáin.

– Maiddái neaktin geasuha. Mannan gease bessen vehá fáhkkestaga neaktit italialaš-suopmelaš buvttadeapmái Ciao ráhkis, mii dahkkui muhtin osiin maiddái sámegillii, muitala Sammeli. – Dat lei duođaid miellagiddevaš prošeakta ja buorre vásáhus. Buvttadanfitnodat gávnnai mu árat bargguid bokte. Dagaimet badjedási maŋimuš luohkás čájálmasa Čieža vieljaža, mainna oassálasttiimet Anáris sámenuoraid dáiddadáhpáhussii. Vuittiimet doppe ja min rámidedje. Dál go dárbbašedje sámegielat nuorra albmá, dat muite mu. Ráidu bođii televišuvnnas ja čájehuvvui ealligovvan Anára Skábmagovat-filbmafestiválas ođđajagimánus.

Boahtteáigi lea vel rabas

– Manan soahtevehkii suoidnemánus ja doppe geargá vel smiehttat, maid áiggun boahtteáiggis. Bearašfitnodagas reahkká bargu, muhto ovdamearkan neaktin maid geasuha. Lihkus ii dárbbaš vel giđđat diehtit gosa guvlui áiggun.

Lihkus studeanta- ja fitnodatdoaimma ámmátdutkosiin lea vejolaš válljet joatkkaoahpuid máŋggalágan molssaeavttuin.