Stuđeren

Logahatoahpuid viidodat lea uhcimustá 150 oahppočuoggá. Bákkolaš oahput leat matematihka dási mielde 94 oahppočuoggá (oanehis matematihka válljen stuđeanttain) dahje 102 oahppočuoggá (guhkes matematihka válljen stuđeanttain). Lassin galgá čađahit uhcimustá 20 oahppočuoggá riikkaviidosaš válljenvuloš oahpuid. Loahpat oahppočuoggát sáhttet čoggot jogo riikkaviidosaš dahje logahagaid iežaset válljenvuloš oahpuin.

Stuđerenáigi logahagas lea 2–4 jagi (10–20 oahppooasi). Dábálamos stuđerenáigi lea 13 perioda dahjege golbma jagi. Okta oahppooassi bistá sullii 38 beaivve.

Logahatoahpuid čađaheapmi

Stuđeren logahagas lea nuppelágan go vuođđoskuvllas. Barggut lassánit ja iskosiid sisdoalut leat viidásabbot. Oahpuin ovdáneapmi lea jođánut. Iskosat ordnejuvvojit dábálaččat loahpahanvahkuin oahppoosiid loahpas, ja daidda gánneha ráhkkanit áiggil. Iehčanas bargama mearri ja iežas ovddasvástádus lassána oppa logahatáigge.

Muhtun rávvagat oahpuid várás:

• Fina skuvllas jeavddalaččat. Gánneha maid leat áiggil oahppodiimmuin alege leat eret dárbbašmeahttumit.
• Oahppooasi vuosttas diimmuin addojuvvo dehálaš diehtu dan sisdoalus, dasa gullevaš bargguin ja árvvoštallamis
• Geavat oahppodiimmuid beaktilit: guldal, mearkko muitui, hárjehala, oassálastte ja jeara, jos mii nu áššiid lea eahpečielggas.
• Pláne maiddái ruovttus bargamii áigeplána.
• Oahpahala stuđerenvugiid, mat heivejit dutnje buoremusat.
• Váldde roahkkadit oktavuođa joavkojođiheaddjái, sierraoahpaheaddjái dahje oahppobagadallái. Sii veahkehit ja jođihit gažaldagain, mat laktásit du oahpuide.
• Bisut bargoráfi ja ane bealistat fuola guoibmás skuvlabirrasis.

Modulat sámelogahagas

Sámelogahaga oahppoplána gávnnat dáppe.

Vulobeale tabellii leat čohkkejuvvon modulat, mat logahagas leat fállun lohkanjagi 2024-2025. Iežas válljemiid sáhttá dárbbu mielde dievasmahttit gáiddusoahpahusain.

Árvvoštallan

Oahppooasi árvvoštallan vuođđuduvvá čálalaš dahje njálmmálaš iskosiid ja iešguđetlágan bargguid lassin stuđeanttaid dieđuid ja dáidduid bistevaš árvvoštallamii.

Guhtege modula álggus mannojuvvo čađa modulaplána, mas bohtet ovdan sisdoalut, ulbmilat, árvvoštallanvuloš barggut ja árvvoštallankriterat.

Sámelogahagas oahppoosiid árvvoštallanvuloš barggut galget leat dahkkon maŋimustá oahppooasi loahpas, jos stuđeanttas ii leat ákkastallon sivva oažžut lasseáiggi ođđasistentenbeaivvi rádjai (ovdamearkka dihte dearvvasvuhtii guoski sivat). Jos stuđeanttas leat árvvoštallanvuloš barggut máhcatkeahttá oahppooasi loahpas almmá ákkastallon siva, ii stuđeanta sáhte oažžut oahppooasis árvosáni. Jos stuđeanta lea ožžon ákkastallon siva geažil lasseáiggi ođđasistentema rádjai, iige leat máhcahan dan rádjai árvvoštallanvuloš bargguid, de lasseáiggi galgá ohcat rektoris skoviin. Skovvi gávdno kansliijas.

Jos oahppooasi ii sáhte árvvoštallat ovdamearkka dihte váilu iskkusčađaheami dahje dagakeahtes bargguid geažil, de dat merkejuvvo Wilmai dievasmahttima várás (T). Jos dievasmahttin ii leat dahkkon ođđasistentema rádjai, de merkejuvvo ahte oahppooassi lea gaskkalduvvan (K). Gaskkalduhtton oahppooasi dahje oahppooasi ávnnasoasi ii sáhte dievasmahttit, baicce dan galgá stuđeret čuovvovaš lohkanjagi ođđasit. Jos oahppooassi gaskkalduvvá, de vuolleahkásaš stuđeantta fuolaheaddjái almmuhuvvo ášši birra. Almmuhusa dahká modula ávnnasoahpaheaddji, guhte dieđiha maid joavkojođiheaddjái ja sierraoahpaheaddjái.

Bustávvaárvosániid mearrašuvvan

Loahpahanvahkut ja ođđasistentemat

Guhtege oahppooasi loahpas ordnejuvvo loahpahanvahkku. Loahpahanvahkus čuovvut sierra áigeplána, mii spiehkkasa bargoortnegis.

Guhtege oahppooasi maŋŋá dollojuvvo okta ođđasistentenbeaivi, mii lea álo oahppooasi nohkanbeaivve čuovvu dievas vahku maŋŋá vuossárgga iđđes dii. 9.00–12.00. Ođđasistentemii sáhttá iežas almmuhit Wilma-dieđáhusain dan ávnnasoahpaheaddjái, gean iskosa hálida dahkat ođđasit. Ođđasistentemii galgá almmuhit iežas maŋimuštá tentenbeaivve ovddit duorastaga dii. 12.00. Muhtun dáhpáhusain sáhttá ordnet badjelmearálaš ođđasistentenbeivviid lohkanjagi áigge.

Stuđeanttas lea vuoigatvuohta oassálastit ođđasistentemii čuovvovaš sivaid geažil:

• Dohkkehuvvon árvosáni sáhttá bajidit guovtti čuovvovaš ođđasistentenbeaivvi áigge oktii
• Hilgojuvvon árvosáni oažžu dahkat ođđasit guktii čuovvovaš guovtte ođđasistentenbeaivve
• Lobálaš eretorrun loahpahanvahku iskosis (dearvvasvuođadikšára, doaktára dahje eiseváldeduođaštusain)

Oahppoávdnasa dohkkehuvvon minimačađaheapmi

Vai stuđeanta sáhttá oažžut loahppaduođaštusa, de buot oahppoávdnasiin galget leat gáibiduvvon meari mielde dohkálaččat čađahuvvon oahput.

Rávvagat iskkusdilálašvuođaid várás

Boađe iskosii áiggil ja fuolat, ahte dus leat mielde dárbbašlaš biergasat. Iskosis galgá leat oppa čađaheami áigge, iige iskkuslanjas oaččo vuolgit ovdamearkka dihte hivssegii gaskan iskosa. Loahpahanvahkuin iskosis galgá leat uhcimustá ovtta diimmu. Iskkus bistá golbma diimmu, jos stuđeanttas ii leat lasseáigi geavaheamis.

Iskkusdilálašvuođas stuđeanta oažžu geavahit dušše daid biergasiid ja reaidduid, maidda oahpaheaddji gažaldatvuloš iskosis addá lobi. Vearrivuohtan iskosis gehččojuvvo ovdamearkka dihte buot badjelmearálaš rusttegiid, nugo mobiilarusttegiid, hálddusdoallan. Vearrivuohtan gehččojuvvo maiddái nuppi stuđeantta veahkeheapmi iskosis, dahje bargobihtá barggaheapmi nubbái ja bargobihtá dahkan nubbái. Vearrivuođas dieđihuvvo álo fuolaheaddjiide.

Jos stuđeanta verroša man nu láhkai, sus fámohuhtto (duššindahkko) dat oahppooassi dahje dat oahppooasit, maidda vearrivuohta guoská.

Eretorrumat

Ohcejoga sámelogahaga ortnetnjuolggadusain leat meroštallon doaibmanvuogit, mat gusket eretorrumiidda. Logahagas lea anus maiddái eretorrumiidda darváneami málle.

Sámelogahagas geavahuvvo Wilma-vuogádat eretorrumiid almmuheami, čielggadeami ja čuovvuma várás. Stuđeanta sáhttá leat eret oahppoosiin dušše ákkastallon sivaid geažil (ovdamearkka dihte buohcuvuohta). Fuolaheaddji galgá čielggadit oahppogeatnegas stuđeantta eretorrumiid Wilmas dalán go eretorrun lea dáhpáhuvvan. Dievasahkásaš stuđeanta sáhttá čielggadit eretorrumiid ieš. Jos almmuhus ii joavdda, de joavkojođiheaddji lea oktavuođas oahppogeatnegas stuđeantta fuolaheaddjái dahje dievasahkásaš stuđentii maŋimuštá goalmmát eretorrunbeaivve. Jos eretorruma sivva lea ovddalgihtii dieđus, lobi eretorrumii galgá ohcat buriin áiggiin Wilma skoviin. Lobi eanemustá viđa beaivvi eretorrumii mieđiha joavkojođiheaddji ja guhkit eretorrumiidda lobi mieđiha rektor. Prinsihpas luopmomátkkit dahkkojuvvojit logahaga luopmoáigodagain. Stuđeantta ja oahppogeatnegas stuđeantta fuolaheaddji geatnegasvuohta lea váldit čielgasa bargobihtáin eretorrunáigodagas ja fuolahit das, ahte eretorrunáigodaga maŋŋá bargobihtát leat dahkkon addojuvvon rávvagiid mielde.

Oahppooasit ja eretorrumat

Sámelogahagas ovtta oahppočuoggá oahppooasis njealját eretorrumis čađaheapmi gaskkalduvvá. Guovtti oahppočuoggá oahppooasis guđat eretorrumis čađaheapmi gaskkalduvvá. Golmma oahppočuoggá oahppooasis gávccát eretorrumis čađaheapmi gaskkalduvvá. Čađaheami joatkimis sáhttá stuđeanta ságastallat oahpaheaddjiin, nu ahte soai ovttas árvvoštallaba, leago oahppooasi joatkin vejolaš. Vuoigatvuođa čađahit oahppooasi sáhttá gieldit stuđeanttas liiggálaš eretorrumiid geažil fuolakeahttá das, mii lea sivvan eretorrumiidda, jos oahpaheaddji oaidná, ahte son ii bastte árvvoštallat oahppooasi danin go máhttima čájeheapmi váilu. Jos geavvá nu, ahte stuđeanta ii sáhte joatkit oahppočađaheami, vuolleahkásaš stuđeantta fuolaheaddjái almmuhuvvo ášši birra.

Buot eretorrumat galget leat čielggaduvvon ovdal go stuđeanta sáhttá oažžut oahppooasis čađahanmerkema.

Eretorrumiidda darváneami málle Ohcejoga sámelogahat:

Iehčanas oahppooasit

Ohcejoga sámelogahagas eai gáibiduvvo iehčanasat čađahuvvon oahput. Váldoprinsihppa lea ahte jos oahpahus ordnejuvvo, de stuđerejuvvo lagasoahpahusas. Iehčanasat čađahuvvon oahpuin mearrideaba oahppoávdnasa oahpaheaddji ja rektor. Iehčanasat čađahuvvon oahppooasi bargomearri galgá vástidit lagasoahpahusa bargomeari ja dat sáhttá sisdoallat maid oahppočađahemiid, mat gáibidit lagasoahpahusa čuovvuma. Iehčanasat dahkkon čađaheami galgá dahkat ovtta perioda áigge ja iskkus čađahuvvo gažaldatvuloš perioda iskkusvahku áigge. Stuđeanta sáhttá čađahit hávil dušše ovtta iehčanasat dahkkon čađaheami.

Jos stuđeanta háliida čađahit oahppooasi iehčanasat, galgá doibmet ná:

1. Iehčanas čađaheami várás stuđeanta bivdá lobi deavdimiin skovi, man oažžu kansliijas.
2. Stuđeanta ákkastallá skovvái manin čađaha oappooasi iehčanasat.
3. Stuđeanta bivdá  oahppooasi oahpaheaddjis merkejumi skovvái iehčanas oahpuid čađaheamis.
4. Stuđeanta doaimmaha skovi rektorii.
5. Jos stuđeanta oažžu lobi oahpuid iehčanas čađaheapmái, soahpá son oahppooasi oahpaheaddjiin áigetávvalis ja bargobihtáid birra.
6. Stuđeanta galgá čuovvut sohppojuvvon áigetávvala.
7. Oahppooasi oahpaheaddji almmuha rektorii Wilma dieđáhusain, go čađaheapmi lea dohkkehuvvon.
8. Rektor lasiha oahppoasi árvosáni registarii.

Ortnetnjuolggadusat

Ortnetnjolggdusat.

Stuđeantadutkkus

Logahat oahpuid loahpas čađahuvvo riikkaviidosaš loahppadutkkus dahje stuđeantadutkkus. Stuđeantadutkosa čađaheapmi buvttada almmolaš joatkkaoahppogelbbolašvuođa allaskuvllaide. Dutkosa čađaheami várás buot logahagain lágidit oktanaga guktii jagis, giđđat ja čakčat, stuđeantaiskosiid.

Dutkosa čađaheami sáhttá biđggiidahttit, muhto dan galgá čađahit eanemustá golmma maŋŋálas dutkkusgeardde áigge. Dutkosa čađaheapmi gehččojuvvo leat álggahuvvon, go almmuhat iežat vuosttas geardde dutkosa iskosii. Stuđeantaduođaštusa oažžu go stuđeantadutkkus lea čađahuvvon  ja eaktun lea ahte oaččot maiddái logahaga loahppaduođaštusa.

Stuđeantadutkosa čađaheaddji stuđeanta galgá čađahit vihtta iskosa (bákkolaš iskosat), maidda gullet eatnigiela ja girjjálašvuođa iskkus ja lassin oahppi válljema mielde unnimustá golbma iskosa dán joavkkus, masa gullet: matematihkka, nubbi ruovttueatnangiella, vierrogiella ja reálaávnnas. Ovddabealde oaivvilduvvon iskosiidda sáhttá gullat dušše okta seamma oahppoávdnasa iskkus.

Stuđeanta sáhttá viđa iskosa lassin čađahit ovtta dahje eanet eará oahppoávdnasa iskosa (badjelmearálaš iskosat).

Dutkosii galgá gullat unnimustá okta guhkes oahppomeari iskkus (A-giella dahje guhkes matematihkka) dahje nubbi ruovttueatnangiela dahje vierrogiela iskosa sajis čađahuvvon eatnigiela ja girjjálašvuođa iskkus

Stuđeantadutkosa sáhttá álggahit, go lea stuđeren čállin vuloš oahppoávdnasa bákkolaš oahpuid. Vierrogielas, mas eai leat bákkolaš oahput, gáibiduvvon vuolimus mearri lea 6 oahppočuoggá.

Bákkolaš oahput galggašedje leat čađahuvvon giđđat, maŋimustá goalmmát perioda loahpas, jos searvá giđa čállosiidda. Jos searvá čavčča čállosiidda, bákkolaš oahput galggašedje leat čađahuvvon ovddit giđa maŋimustá miessemánu loahpas.