Energiijabeaktilvuođarávvagat dállodoaluide

Energiijabeaktilvuohta lea ceavzilis árgga dehalaš oassi, ja unnage daguin sáhttá seastit sihke ruđa ja birrasa. Dása leat čohkken rávvagiid, main sáhtát buoridit iežat ruovttu energiijabeaktilvuođa ja geahpedit dárbbašmeahttun energiija geavaheami.

– Stuorámus jahkásaš seasttuid fidnet guvttiin vuosttamuš rávvagiin, unnideamen latnjatemperatuvrra ja geahpedeamen čázi geavaheami muitala Tuuli Pohjola Davvi-Suoma Energiijarávvenbálvalusas.

-Ovdamearkka dihte go oanehit áiggi válddát riššu čoggo čázi ja energiija seastu johtilit daningo riššuváldingearddit leat jagis dávjá. Dađi eanet ja oanehut áiggis seastit, mađi eanet guđege dállodoalus leat olbmot. Liggenáigodat Ohcejogas lea guhkki, danin das mii lea latnjatemperatuvrra dálvit lea stuorra váikkuhus, Pohjola čilge.

– Muđui gánneha válljet iežas ruoktut ja eallinvuohkái heivvolamos rávvagiid.

Latnjatemperatuvrrat muttágin

Rivttes latnjatemperatuvra váikkuha mearkkašahtti ollu energiija geavaheapmái. Latnjatemperatuvra unnideapmi ovttain lieggagráđain, geahpeda lieggasa geavahusa sullii vihtta proseantta. Buorre temperatuvra beaivelanjain lea 20–21 gráđa, oađđenlanjas 18–20 gráđa, ráhppagáhttalanjain 17–18 gráđa, vurkkohagain 12 gráđa ja biilastállain 5 gráđa.

Geahpet čázi geavaheami

Suopmelaš geavaha beaivvis gaskamearálaččat 120 lihttera čázi. Čáhcerusttegat mat eai jeage čázi galgá divvut farggamusat. Bassaladdan- ja lihttebassanmašiinna gánneha deavdit dievva. Riššuváldináiggi sáhttá oanidit ja čázi ii gánnet golggahit dárbbašmeahttumit.

– Jos jurddašit, ahte okta olmmoš váldá riššu juohke nuppi beaivve ja son oanida iežas riššuváldináiggi 15 minuhtas 5 minuhttii, dalle jagis seastá sullii 140 euro go rehkenastá galbma ja liegga čázi gaskamearálaš hatti mielde, Tuuli Pohjola muitala.

 Deahtis lásaid ja uvssaid

Áibmogeassin sáhttá dagahit ahte loktet dušši dihte latnjatemperatuvrra. Buorre vierru buoridit ássanvuogasvuođa lea jahkásaččat  dárkkistit ja deahtistit lásaid ja uvssaid.

 Mudde liggema

Báhtterii ii gánnet gokčat lassaliinniiguin dahje viessogálvvuin, dat hehtte liegga áimmu lávdama dássidit  Termostáhtaid lea buorre testet jeavddalaččat bonjasteamen daid ravdastellelmassii ja fas ruovttoluotta– ná daid vejolaš doaibmaváttuid fuomáša dalán. Basadanlanja láhtti liggen geavaha ollu elrávnnji, ná termostáhta gánneha muddet nu ahte láhtti lea aiddo vehá liekkas.

Biggot riekta

Biggoheapmi lea beaktilamos nu, ahte báhtteriid termostáhtaid bonjasta gitta ovdalgo biggohišgoahtá ja rahpá máŋga biggohanlása muhtun minuhta áigái. Lásaid ii gánnet doallat jámma goavkkil, daningo dat lasiha energiija geavaheami.

Geavat áibmoliggenbumppa energiijabeaktilit

Automáhta prográmma sadjái gánneha válljet liggemii liggenprográmma ja čoaskudeapmái čoaskudanprográmma. Eará liggenvuogádagaid lea buorre muddet 2–4 gráđa unnibun áibmoliggenpumppa váikkuhanviidodagas, vai lanjat liegganit ovdasajis áibmoliggenbumppa vehkiin. Liekkas lávdá dássidit, go gaskauvssaid doallat rabas. Buhtisteamen olggumuš filtara oktii mánus ja olgoovttadaga dárbbu mielde, sihkkarasttát ahte pumpa doibme beaktilit.

Áibmomolsuma mearkkašupmi

Sisaváldinbuhtessáibmoventiillaid ii galgga gokčat, dasgo dat sáhttá dagahit duolvaávnnasčalmmiid beassama sisáibmui Ventiillaid lea buorre buhtistit jeavddalaččat. Lievlanjamana vuodjaávnnasfiltara sáhttá bassat lihttebassanmašiinnas, duolvaáibmoventiillaid sáhttá luvvet ja bassat muhto galgá fáruhit gaskačohkolačča ja buhtesáibmoventiilla sáhttá buhtistit dopmonjamaniin. Automáhtalaš áibmomolsuma prográmma sadjái gánneha válljet eretorrunprográmma, go viessu lea guorusin. Sisaváldinbuhtesáimmu ja dan liekkasvuođa ávžžuhustemperatuvra lea 17–18 gráđa.

Dállodoallomašeniid geavaheapmi

Galmmihanrusttegiid ávžžuhustemperatuvra galbmaskáhppii lea +5 gráđa ja galmmihankássii -18 gráđa. Galmmihanrusttegiid lea buorre suddadit ja buhtistit fuolalaččat 1–2 geardde jagis. Boares dállodoallomašiinnaid lea buorre lonuhit ođđa energiijabeaktil málliide go rusttegiid teknihkalaš geavahanahki nohká.

Elrávnnji seastin čuovggaid ja dállodoallomašeniid geavahusas

LED-lámppát ja lihkadeami áiccanasat dahje čuovgga stivren diibmobotkkonin veahkehit geahpedit dárbbašmeahttun elrávnnji geavaheami. Biilla ovdaliggen bistu muddejuvvo olgotemperatuvrra mielde. Boaldámušain doaibmi ovdaliggenrusttega ávžžuhit geavahit 10–15 minuhta nollas viđa lieggagráđas, 15-20 minuhta -5…-10 buolašgráđas. ja 20–30 minuhta vuollái. -10 buolašgráđas. Elrávnnjiin doaibmi ovdaliggenrusttega muttát áigi lea 0,5–1 diimmu nollas viđa buolašgráđas, 1–2 diimmu -5…-10 buolašgráđas ja 2–3 diimmu vuollái -10 buolašgráđas.

Energiijamerkejumit ja ekologalaš plánen

Energiijamerkejumit ođasmuvve jagis 2021, dalle plus luohkkáijuohku heaittihuvvui Buot buvttajoavkkuin ii leat velá buoremus A-luohkká . Ođđa ekologalaš plánenásahusa mielde várreoasit galget leat fidnemis unnimustá 7–10 jagi áigge dasgo maŋimuš málle lea bukton márkaniidda.

Unna daguin lea stuorra váikkuhus

Dáiguin rávvagiin sáhtát unnudit energiijageavaheami ja seastit seammás ruđa.

– Šaddi seasttuid sturrodat euromearrin lea álo guđege ovttaskas viesu mielde ja rievddada álgodili mielde. Gaskamearálaččat dállodoaluid energiijageavaheamis 61 % geavahuvvo viesu liggemii ja 15 % čázi liggemii. Go guovdilastá dáidda áššiide sáhttá ruovttu energiijageavaheami muddet buoremus lági mielde ja ná seastit eanemusat Tuuli Pohjola dadjá oanehaččat.

Lassediehtu:

Lasi energiijabeaktil árggas sáhtát lohkat Motiva siidduin čujuhusas https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiatehokas_arki

Artihkal lea almmustahtton Ráhkadusnuppástus koordinašuvdna Ohcejogas -prošeavtta buvttusin.