Fitnodateallin Ohcejogas: Autentic Boreal buvttada meahcástan-, guolástan- ja govvenmátkkiid ja eará luondomuosáhusbálvalusaid
Arthur Hager, Jarmo Helander, Mika Koskenniemi ja Pekka Pikkujämsä.
Ohcejogas diibmá vuođđuduvvon fitnodat Autentic Boreal fállá meahcástan-, guolástan- ja govvenmátkkiid ja eará luondomuosáhusbálvalusaid. Fitnodat buvttada prográmmabálvalusaid iešguđege sturrosaš joavkkuide Ohcejogas ja Anáris.
Fitnodaga oamastit njeallje skihpára, geain guovttis ássaba Ohcejogas. – Mun deaivvadin ohcejohkalaš Jarmo Helanderiin dolin bargoáššiid dihte, muitala fitnodaga doaimmahoavda Pekka Pikkujämsä. – Oahpásmuvaime ja šattaime ustibin. Luondu, meahcásteapmi ja guolásteapmi leat guktuide dehálaččat. Finaime maiddái guossis goabbat guoibmáme bivdovuvddiin. Go mu iežan bargodilli oalát rievddai, de šattai rivttes áigi ollašuhttit ovttas plánejuvvon fitnodatjurdaga.
Pikkujämsä ássá Oulus ja deattuha, ahte báikkálaš oamasteaddjiid dihte lea leamašan álki álggahit doaimma Ohcejogas. Deatnogáttis riegádan, sápmelaš Jarmo Helander lea doaibman guolástan- ja meahcástanoahpisteaddjin Ohcejogas juo guhká ja son dovdáge Ohcejoga duovdagiid ja luonddu dárkilit. Fitnodagas leaba mielde maiddái ohcejohkalaš Mika Koskenniemi, guhte meahcásta ja guolásta viššalit. Golbmasa dievasmahttá ámmátgovvejeaddji Harri Tarvainen, guhte jođiha govvenmátkkiid.
– Mii ordnet mátkkiid 1-10 olbmo joavkkuide. Sidjiide mii ráhkadit prográmma dárbbuid mielde, muitala Pikkujämsä. – Dehálaš oassi prográmmas lea maid málesteapmi luonddus bivdojuvvon sállašis.
Doarjjabáikkit Báišduoddaris ja Anárjávregáttis
– Meahcástanguovlun mii leat láigohan Ohcejoga oktasašvuovddi 13 000 hektára guovllu ja mii ovddidit guovllu infrastruktuvrra ovttas oktasašvuvddiin. Mis leat maid iežamet doarjjabáikkit Báišduoddaris ja Anárjávregáttis. Daid mii ovddidit ain min fitnodaga dárbbuid várás. Mii oastit bálvalusaid báikkálaš fitnodatolbmuin, nu mot idjadan-, borramuš- ja rávvenbálvalusaid. Vai dán sullasaš fitnodatdoaibma lihkostuvašii, de dat gáibida buori ja doaibmi ovttasbarggu guovllu eará fitnodagaiguin – almmá buori fierpmádaga, doaibman lea masá veadjemeahttun.
– Dábálaččat mii johtit joavkkuiguin golbma beaivvi, dadjá Pikkujämsä. – Mii bivdit ealggaid, čuvččáid ja rievssahiid, guovžžage lohpedili mielde. Rievssahiid bivdin lea hástaleaddji lohpepolitihka dihte, dasgo lobit leat persovnnalaš lobit. Turismafitnodatolbmuin galggašii leat vejolašvuohta oastit turismii čujuhuvvon lohpeearis, vai rievssatbivdin lihkostuvašii áššehasaiguin njuovžilit. Guolástanvejolašvuođat fas leat vaikke man ollu, vaikke Deanu luosa ii leatge lohpi bivdit.
– Min ulbmilmárkanat leat Gaska-Eurohpás. Doppe máŋgasat leat beroštuvvan dákkár turismafálaldagas, illuda Pikkujämsä. – Márkanastin dárbbašuvvo, ja mii leatge ordnen mediagalledemiid deikke. Erenomážit Frankriikkas lea ollu potentiála. Frankriikalaš meahcástansuorggi publikašuvdna čálii min birra máŋgasiidosaš čállosa, man ollugat meahcásteaddjiin leat lohkan. Dákkár almmusvuohta dárbbašuvvo eanet. Oktasaš riikkaidgaskasaš meassut geasuhivčče maid.
Oktasašbargu lea duođaid dehálaš
– Oktasašbargu lea duođaid dehálaš. Mun sávange, ahte mii fidnešeimmet Ohcejohkii fierpmádaga ja barggašeimmet fitnodagaiguin veahkkálagaid. Čohkket návccaid ja dáinna láhkai doarjut nubbi nuppi, hukset oktasaš páhkaid ja ovttas dievasmahttit guovllu prográmmafálaldaga. In oainne ovttage báikkálaš fitnodaga min gilvaleaddjin, muhto baicce vejolaš ovttasbargoguoibmin. Min gilvaleaddjit bohtet áibba eará guovlluin máilmmis, nu mot Afrihkás dahje Kanádas.
Mii leat juo váháš álggahange oktasašbarggu Norgga guvlui, Finnmárkui. – Oassálasten mannan vahku Norgga bealde Buođggáin Cross Border Business Lab -dáhpáhussii, gos mii oahpásmuvaimet norgalaččaiguin. Dáhpáhus lei hui bures ordnejuvvon ja norgalaš fitnodatolbmot šadde oahpisin. Lonuheimmet juo álgosaččat moadde sáni singuin ovttasbargu birra. Barggu galgá joatkit gillilit, vai ovttasbargu viidu ságain albma dahkun.
Pekka Pikkujämsä jáhkká, ahte viđa jagi geažes fitnodat menestuvvá, dan bránda beaggá ja fitnodagas lea mearkkašahtti fitnodatdoaibma. – Mun jáhkán, ahte mii fidnet coavcci meahcástan- ja guolástanturismmas, man dovdet riikkaidgaskasaččat. Jáhkán maid, ahte mii bastit buktit mearkkašahtti ollu turismaeuroid Ohcejohkii. Muhto nu mot juo muitalin – vai lihkostuvašeimmet, de mii dárbbašit maid eará guovllu fitnodatolbmuid mielde oktasašdoaimmaide.