Ohcejoga ođđa buresveadjinhoavda fárrii davás 10 jagi dassá, iige šat háliit eret: “Dáppe lea iežas ráfi ja albma barggánis vuoigŋa”

Govva: Minna Saastamoinen / Studio Borga

Ohcejoga gieldda buresveadjinhoavdda virggis miessemánu álggus álggahan Päivi Kontio lea bearrašiinnis ássan Ohcejogas juo badjelaš logi jagi.

– Mii fárriimet Ohcejohkii 7.1.2013 gasku skápma. Muittán dan beaivvi hui čielgasit, lagabui 30 buolašceahki, Päivi álggaha.

Guovlu lei šaddan oahpisin luopmoreaissuin sihke Ohcejoga birrasis ja maiddái Norgga bealde vuojedettiin ja guolástettiin. Fárren davás lei loahpa loahpas jođánis ášši, vaikko dat lei bearrašii seammás viehka heahkka mearrádus.

– Mii ásaimet ovdal deikke fárrema Riihimäkis ja mu isit barggai Finnairis. Doppe dahke organisašuvdnanuppástusaid, ja buvttadan- ja ekonomalaš sivaid dihte čuđiid mielde bargit biddjojuvvojedje eret barggusteaset, mu isit sin joavkkus. Fuomášeimmet almmuhusa, mas Njuorggámii ohce biilamekanihkkára. Marko ozai dan báikki ja sutnje bargu de goaikkehii, ja mii leat ain dan reaissus, Päivi bohkosa.

Govva: Päivi Kontio

Muhto mii movttiidahtii fárret aiddo Ohcejohkii?

– Jahki ovdal fárrema mii leimmet luomustallan Ohcejoga guovllus ja dien mátkkis bođii sáhkan, ahte jos muhtumin eallimis bođeš dilli, ahte galggašii ássat gos nu eará báikkis dahje davvin, de dát livččii dat báiki, gosa sáhtášii ásaiduvvat. Guovllu ebmos duovdagiin ja buriin guolástanvejolašvuođain lei midjiide stuorra váikkuhus.

Viđaheakkat bearaš ásaiduvai vuos Njuorggámii ja fárren Ohcejoga girkosiidii dáhpáhuvai čakčat 2021.

Mo orui ásaiduvvat 10 jagi dassá Suoma davimus gillái Njuorggámii, gos ehpet dovdan vel geange?

– Álgu lei oalle gáfat, go eat dovdan guovllu ollege, iige mis lean dáppe makkárge fierpmádat. Fárriimet Njuorggámii ráidovissui, iige giige lean váldimin vuostá. De muhtun rovvá seamma dálus bođii ságastit ja veahkehišgoahtit min, ja dies dat de vulggii, Päivi muittaša.

Päivi bearrašii gullet isit ja golbma máná, ja maiddái su guoimmi áhčči ja Päivi iežas áhčči mannan jagi guovvamánu rádjai, goas son vádjolii 85-jahkásažžan.

– Min luhtte ássá bearraša lassin mu isida áhčči, guhte fárrii min lusa deikke davás gávcci jagi dassá – mu iežan áhčči ásai maid min geahčen moadde jagi, ja bargen su oapmahašdikšun dassážii go son vádjolii. Álggos guokte ádjá ja dál okta áddjá ja mii, dát vuohki doaibmá mis ja dáppe hui bures.

– Maiddái mánát leat vuogáiduvvan deikke bures. Sii leat bajásšaddan dán eallinvuohkái ja máilmmioidnui, ja dat lea buorre.

Čielga višuvdna das, masa gieldalaččaid buresveadjimis galggašii giddet eanet fuomášumi

Fárrema oktavuođas Päivi guoibmi Marko fidnii barggu njuorggánlaš biiladivohagas, ja Päivi fas gávnnai barggu buohccedivššárin Ohcejoga dearvvasvuođaguovddážis. Dán maŋŋá Päivi barggai buohccedivššárin maid Norgga bealde, ja vel Deanus ja Unjárggas, buot buohkanassii sullii čieža jagi. Dán maŋŋá son sirdašuvai ruovttoluotta bargat Ohcejoga gildii, vuos dikšobarggu hoavdan 2019 rájes ja dál Ohcejoga buresveadjinhoavdan miessemánu 2023 rájes.

Govva: Minna Saastamoinen / Studio Borga

Päivi Kontio lea Ohcejoga vuosttas buresveadjinhoavda, dasgo virgi vuođđuduvvui njukčamánus 2023. Buresveadjinhoavda jođiha gieldda čuvgehusdoaimma ja maiddái buresveadjima ja dearvvasvuođa ovddidanbarggu. Kontios lea čielga oaidnu barggu dehálamos áššiin.

– Mun jáhkán, ahte dán virgenamahusa vuolde bastá bargat hui viidát, ja mus alddán lea čielga višuvdna das, masa gieldalaččaid buresveadjimis galggašii giddet eanet fuomášumi. Dákkár áššit leat ovdamearkka dihtii gieldalaččaid dearvvasvuođa ja buresveadjima ovddideapmi, mánáid, nuoraid ja vuorasolbmuid buresveadjima doarjun, njuovžilis ovttasbargu servviiguin ja maiddái buresveadjinguvlui laktáseaddji ovttasbargu. Ohcejoga gieldda bargiid dáfus dál leat maid buoret vejolašvuođat ovddidišgoahtit buresveadjima ja dan iešguđege beliid.

– Bargogovva hápmašuvvá áiggi mielde, dál vuosttas jagi mii leat beassan bargui ja plánet. Lean dál beassan oahpásmuvvat ovdamearkka dihtii skuvlla ja árrabajásgeassima máilbmái. Barggus leat ollu miellagiddevaš áššit, ja ollu lea maiddái ođas.

Guđelágan hástalusaid don oainnát Ohcejoga boahtteáiggis buresveadjinhoavdan?

– Infrastruktuvrra ovddideapmi oppalaččat, easttahis beassan gieldda iešguđet doaibmabáikái ja vázzin- ja sihkkelluottaid dárbbu gárten leat áigeguovdilis áššit. Lea maiddái dehálaš, ahte basttášeimmet doalahit bálvalusaid dáppe, daningo lea riska, ahte dat gáidet mis oppa áigge guhkkelabbui. Dasa lassin lea dehálaš, ahte sámegielat bálvalusat ja buresveadjinguovllu bálvalusat seailluhuvvojit. Buriid, čeahpes sámegielat bargiid mearkkašupmi Ohcejogas lea stuoris, ja bargiin fuolaheapmi lea dehálaš, Päivi deattuha.

Astoáigi gollá luonddus ja mánáid áiggeájiin

Govva: Päivi Kontio

Barggu lassin luonddus návddašeapmi ja jođašeapmi ealliiguin dollet Päivi eallima dássedeattus. Maid mánáid áiggeájit dollet su hohppojin astoáigge.

– Mis leat viehka ollu eallit, earret eará golbma beatnaga, mat finahit min olgun hui bures. Mii lihkadit ollu luonddus, gielkkástallat ja guolástit. Dasa lassin mánáid áiggeájit leat dehálaččat, ja daidda moai oassálaste aktiivvalaččat. Vássán jagi áigge lean nieiddainan fitnan heastastállas ja geahččan nuorat gándan jiekŋaskearrospealuid. Boarrásamos gándda áiggeádji lea áibmojohtalus ja son dikšu iežas márššaidis.

– Dakkár áibbas mu iežan áiggeádji ii leat – dahje lea okta, doaresflöitta čuojaheapmi. Čuojahan dan dalle, go háliidan luovvanit buot eará áššiin, Päivi boagusta.

Maiddái mátkkoštallan ovttas bearrašiin lea dehálaš.

– Mii leat mátkkoštallan olgoriikkain viehka ollu ja muđuige orodan doppe guhkit áiggiid. Go mánát ledje unnibut, de dalle basttiimet ruovttuskuvllain joksat skuvlla ulbmiliid. Čuovvovažžan mis lea áigumuššan mátkkáiduvvat Mátta-Ameriikii. Min bearraša oktasaš áiggeádji lea buokčan, ja maiddái daidda laktáseaddji mátkkiid mii dahkat bearašin.

– Dieđusge buot dáid áššiid ovdii galgat bargat ollu ja plánet eallima oalle vuđolaččat, vai fidnet buot oasážiid heivet oktii, Päivi lasiha.

Govva: Päivi Kontio

Jagi birrajohtima mielde eallin lei álggus amas, dál lunddolaš oassi eallimis

Go Päivi bearaš fárrii Ohcejohkii, lei álggos jurddan orodit dáppe muhtin áigge, muhto dál leat golihan juo 10 jagi. Mii dáhpáhuvai?

– Váillahin álggos hui sakka iežan ustibiid, geat ledje máddin. Okta ustibiin dajai, ahte iskka orrut doppe goit ovtta jagi, vai vásihat jagi birrajohtima. Go vehá vehážiid fidnejin dáppe ustibiid ja dohkkehuvvojin servošii, de vuogáiduvvan lei álkit. Ovtta gaskka orrugođii maid, ahte ruoktu lea dáppe, vaikko guhká hállen, ahte ruoktu lea máddin, Päivi suokkardallá.

Eallin Ohcejogas johtá fárrolaga jagi birrajohtimiin. Álggus Päivi ii orron fáhtemin, mas birrajohtimis lea sáhka.

– Buohkat hálle dan birra, mo sii vulget duoddarii, inge jolggadan jearrat, maid sii doppe barget, Päivi bohkosa.

– In ádden, ahte ovdamearkka dihtii oaggun váldá nu ollu áiggi. Dasto bođii geassi ja buohkat vulge joga ala. Dán maŋŋá olbmot hállagohte dan birra, ahte sii vulget luomejeaggái! Jerren gos dakkáraččat leat ja ožžon vástádussan, ahte dás birrasis dat leat. Giige ii goittotge jearran háliidivččengo vuolgit mielde, inge iešge fuomášan dan jearrat. Dasto bođii čakča ja olbmot jávke bigálusaide.

– Duollet dálle olbmot dušše jávke gosa nu ja vásse golbma jagi, ovdalgo mun fihttejin mii dát jagi birrajohtin lea ja maid dan mielde eallin mearkkaša.

Dál Päivi oaidná ášši juo čielgasit ja ádde dan erenomášvuođa.

– Dáppe lea buorre justa ná. Dán konseaptta ii sáhtáše doalvut eará guvlui, iige eará guovllus buktit juoidá deikke.

“Buoremus lea iežas ráfi, muhto maiddái nana searvvušlašvuohta”

Na mii Ohcejogas lea buot buoremus?

– Iežas ráfi! Ja maiddái dat, ahte ii vealttakeahttá dárbbaš vuolgit gosage, jos ii háliit, muitala Päivi duđavažžan.

Govva: Minna Saastamoinen / Studio Borga

Mo govvidivččet Ohcejoga ássanbáikin? Mat leat dan buorit bealit, naba maid hástalusaid oainnát?

– Ohcejohka lea ovdáneaddji gielda, mii buktá ollu vejolašvuođaid. Ja go dát lea uhca gielda, de mii bastit álkit darvánit iešguđet áššái, jos fal duostat. Dasa lassin vásihan, ahte dáppe lea leamašan buorre bargat, ja mun ja mu bargan adnojuvvojit árvvus dáppe.

– Gaskkatge eai oro šat nu guhkit go álggus go fárriimet deikke. Korona oahpahii olbmuid geavahišgoahtit iešguđegelágan gulahallangaskaomiid. Gulahallan lea álkit ja máilbmi lea boahtán lagabui Ohcejoga.

Unna searvvuš sáhttá dieđusge buktit eallimii maid hástalusaid.

– Ijabealit almmatge gávdnojit. Deikke boahtin ii leat álki, muhto go dohkkehuvvo servošii, de vuogáiduvvan manná bures.

– Uhccivuohta buktá maid iežas hástalusaid: ruossalasvuođaid čielggadeapmi lea váddáset, dasgo uhca servošis ášši dávjá guoská stuorra oasi gieldalaččain. Muhto nana searvvušlašvuohta ja buorre barggánis vuoigŋa duddjojit gal dovddu, ahte áššiid ovdii galgá bargat, dasgo dat váikkuha midjiide buohkaide, Päivi gávnnaha.

Naba guđelágan boahtteáiggeplánat Päivi bearrašis leat?

– Boarrásamos mánát vulget studeret Helssegii, muhto ieš in háliit vuolgit dáppe gosage. Liikon ássat dáppe, ja galgá dušše gávdnat vuogas čovdosiid, vai dat lea vejolaš maid boahtteáiggis.

Loahpas Päivi deahtista Ohcejogas ássama ovtta vuogas cealkagiin.

– Buorit bealit dáppe ássamis leat dakkárat, maid lea váttis čilget sániiguin – dihto áššit, maid ádde easkka dalle, go lea leamašan ja ássan dáppe muhtin áiggi, son loahpaha duđavažžan.

Ohcejoga gielda buvttada Ohcejohkalaččaid eallin -muitalusráiddu, mas vuodjut olbmuid jurdagiidda ja vásáhusaide eallimis Suoma ja Eurohpa uniovnna davimus gielddas. Gávnnat buot almmustuvvan osiid dáppe!