Utsjoen tuore hyvinvointijohtaja muutti pohjoiseen 10 vuotta sitten, eikä halua enää muualle: ”Täällä on oma rauha ja hyvä tekemisen meininki”

Kuva: Minna Saastamoinen / Studio Borga

Utsjoen kunnan hyvinvointijohtajan virassa toukokuun alussa aloittanut Päivi Kontio on perheineen asunut Utsjoella reilut kymmenen vuotta.

– Muutimme Utsjoelle 7.1.2013 keskelle kaamosta. Muistan sen päivän elävästi, pakkasta oli lähemmäs 30 astetta, Päivi aloittaa.

Seutu oli tullut tutuksi aiemmin lomareissuilla sekä Utsjoen ympäristössä että Norjan puolella ajellessa ja kalastellessa. Muutto pohjoiseen oli lopulta nopea, joskin perheen itsensäkin yllättänyt päätös.

– Asuimme ennen tänne muuttoa Riihimäellä ja mieheni työskenteli Finnairilla. Siellä tapahtui organisaatiomuutoksia, ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä joukkoirtisanomisen yhteydessä satoja ihmisiä joutui lähtemään, mieheni niiden mukana. Huomasimme ilmoituksen, jossa Nuorgamiin haettiin autokorjaajaa. Marko sitä paikkaa sitten haki ja tuli siihen työllistyneeksi, ja sillä reissulla olemme edelleen, Päivi naurahtaa.

Kuva: Päivi Kontio

Mutta mikä sai innostumaan juuri Utsjoelle asti muutosta?

– Vuosi ennen muuttoa olimme käyneet ajelemassa lomareissulla Utsjoen seudulla ja siellä ollessamme tuli puheeksi, että jos joskus elämässä tulisi eteen tilanne, että pitäisi asua jossain muualla tai pohjoisessa, niin tämä voisi olla paikka, jonne asettua. Seudun upeat maisemat ja hyvät kalastusmahdollisuudet tekivät silloin vaikutuksen.

Viisihenkinen perhe asettui aluksi Nuorgamiin ja muutto Utsjoen kirkonkylälle tapahtui syksyllä 2021.

Millaista oli asettua asumaan 10 vuotta sitten Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin, josta ei silloin vielä tuntenut ketään?

– Alku oli aika kamalaa, kun paikallistietämys oli nolla, eikä meillä ollut täällä mitään verkostoa. Muutimme Nuorgamiin rivitaloon, ja vastassa ei ollut ketään. Sitten saman talon yhdessä asunnossa asuva rouva alkoi juttelemaan ja auttamaan meitä, ja siitä se sitten lähti, Päivi muistelee.

Päivin perheeseen kuuluvat siis aviomies ja kolme lasta – sekä myös hänen puolisonsa isä ja Päivin oma isä viime helmikuuhun saakka, jolloin hän menehtyi 85 vuoden iässä.

– Meillä asuu perheemme lisäksi mieheni isä, joka muutti meille tänne pohjoiseen kahdeksan vuotta sitten – oma isäni asui myös meillä pari vuotta ja olin hänen omaishoitajansa hänen kuolemaansa saakka. Alkuun kaksi pappaa ja nyt yksi pappa ja me, se järjestely toimii meillä ja täällä oikein hyvin.

– Myös lapset ovat sopeutuneet tänne hyvin. He ovat kasvaneet tähän elämänmenoon ja maailmankatsomukseen, ja se on hyvä.

Selkeä visio siitä, mihin kuntalaisten hyvinvoinnissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota

Muuton yhteydessä Päivin puoliso Marko työllistyi siis nuorgamilaiseen autokorjaamoon, ja Päivi puolestaan löysi töitä sairaanhoitajana Utsjoen terveyskeskuksesta. Sen jälkeen Päivi työskenteli sairaanhoitajana myös Norjan puolella, sekä Tanassa että Nessebyssä, kaikkiaan noin seitsemän vuoden ajan. Sittemmin hän siirtyi takaisin Utsjoen kunnan palvelukseen, ensin hoitotyönjohtajaksi vuodesta 2019 lähtien ja nyt kunnan hyvinvointijohtajaksi toukokuusta 2023 lähtien.

Kuva: Minna Saastamoinen / Studio Borga

Päivi Kontio on Utsjoen ensimmäinen hyvinvointijohtaja, sillä virka perustettiin maaliskuussa 2023. Hyvinvointijohtaja johtaa kunnan sivistystoimea sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Kontiolla on selkeä näkemys työn prioriteeteista.

– Uskon, että tämän virkanimikkeen alla pystyy toimimaan aika laaja-alaisesti, ja itselläni on selkeä visio siitä, mihin pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen, sujuva yhteistyö järjestöjen kanssa sekä hyvinvointialueeseen liittyvät yhteistyökuviot. Utsjoen kunnan työntekijöiden osalta on nyt myös paremmat mahdollisuudet lähteä kehittämään työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita.

– Työnkuva muotoutuu ajan mittaan, tämä ensimmäinen vuosi on käynnistelyä ja suunnittelua. Olen nyt päässyt tutustumaan esimerkiksi koulun ja varhaiskasvatuksen maailmaan. Työssä on paljon mielenkiintoisia asioita, ja paljon myös uutta.

Millaisia haasteita näet Utsjoen tulevaisuudenkuvassa hyvinvointijohtajana?

– Infran kehittäminen yleensä, esteetön pääsy kunnan eri toimipisteisiin ja kevyenliikenteenväylien tarpeen kartoittaminen ovat ajankohtaisia asioita. On myös tärkeää, että saisimme pidettyä palvelut täällä, sillä on riski, että ne valuvat koko ajan etelämmäksi. Lisäksi on tärkeää, että hyvinvointialueen ja saamenkieliset palvelut säilyvät. Hyvien taitavien saamenkielisten työntekijöiden merkitys Utsjoella on suuri, ja työntekijöihin panostaminen on tärkeää, Päivi painottaa.

Vapaa-aika kuluu luonnossa ja lasten harrastusten parissa

Kuva: Päivi Kontio

Työn vastapainona Päivi nauttii luonnossa kulkemisesta eläinten kanssa. Myös lasten harrastukset pitävät vapaa-ajalla kiireisenä.

– Meillä on aika paljon eläimiä, muun muassa kolme koiraa, jotka lenkkeilyttävät meitä hyvin. Liikumme paljon luonnossa, kelkkaillaan ja käydään kalassa. Lisäksi lasten harrastukset ovat tärkeitä, ja niissä olemme aktiivisesti mukana. Kuluneen vuoden aikana olen tyttären kanssa kulkenut hevostallilla ja käynyt katsomassa nuoremman pojan lätkäpelejä. Vanhimmalla pojalla on harrastuksena ilmailu ja hän hoitaa omia marsujaan.

– Sellaista ihan ikiomaa harrastusta ei oikein ole – tai on yksi, poikkihuilun soitto. Soitan sitä silloin, kun haluan irti tästä kaikesta, Päivi nauraa.

Myös matkustelu yhdessä perheen kanssa on tärkeää.

– Olemme matkustelleet ulkomailla aika paljon, ja oleskeltu siellä muutenkin pidempiä aikoja. Kun lapset olivat pienempiä, pystyi kotikoulun kautta paikkaamaan koulunkäyntiä. Seuraavaksi on suunnitelmissa lähteä Etelä-Amerikkaan. Perheemme yhteinen harrastus on sukellus, ja myös niihin liittyviä matkoja teemme perheenä.

– Toki kaikkien näiden asioiden eteen tulee tehdä paljon työtä ja suunnitella elämää aika tarkkaan, jotta saadaan aina palaset loksahtamaan kohdalleen, Päivi lisää.

Kuva: Päivi Kontio

Vuodenkierron mukaan eläminen oli alussa vierasta, nyt luonnollinen osa elämää

Utsjoelle muuttaessa Päivin perheellä oli ajatus, että ollaan nyt jonkun aikaa, mutta tänä päivänä Utsjoella on vierähtänyt jo 10 vuotta. Mitä tapahtui?

– Kipuilin aluksi aika paljon sen kanssa, että kaverit olivat etelässä. Yksi ystävä sanoi, että yritä pysyä ainakin vuosi siellä, että näet sen vuodenkierron. Kun hiljalleen sai ystäviä täältä ja tuli hyväksytyksi yhteisöön, niin sopeutuminen helpottui. Jossain vaiheessa alkoi myös tuntua siltä, että koti on täällä, vaikka pitkään puhuin, että koti on etelässä, Päivi pohtii.

Elämää rytmittää Utsjoella pitkälti vuodenkierron mukaan eläminen. Alkuun Päivi ei meinannut hahmottaa, mistä ilmiössä on kyse.

– Kaikki puhuivat siitä, että menevät tunturiin, enkä kehdannut kysyä, mitä he oikein siellä tekevät, Päivi naurahtaa.

– En voinut ymmärtää, että esimerkiksi pilkillä vietetään niin pitkiä aikoja. Sitten tuli kesä ja kaikki menivät joelle. Tämän jälkeen ihmiset alkoivat puhua siitä, että menevät hillajängälle! Kysyin, missä semmoisia on ja sain vastaukseksi, että tässä ympärillä ne ovat. Kukaan ei kuitenkaan kysynyt, haluanko lähteä mukaan, enkä itsekään ymmärtänyt sitä kysyä. Sitten tuli syksy ja ihmiset hävisivät taas poroerotuksiin.

– Aika ajoin porukka vain hävisi jonnekin ja kesti kolme vuotta, ennen kuin sain kiinni siitä, mitä tämä vuodenkulku ja vuodenkierron mukaan eläminen täällä on.

Nyt Päivi näkee asian jo selkeästi ja ymmärtää sen ainutlaatuisuuden.

– Täällä on hyvä juuri näin. Tätä konseptia ei voisi viedä muualle, eikä muualta tuoda mitään muuta tänne.

”Parasta on oma rauha, mutta myös vahva yhteisöllisyys”

No mikä Utsjoella on ihan parasta?

– Oma rauha! Ja myös se, kun ei tarvitse välttämättä lähteä yhtään mihinkään, jos ei halua, Päivi toteaa tyytyväisenä.

Kuva: Minna Saastamoinen / Studio Borga

Miten kuvailisit Utsjokea asuinpaikkana? Mitkä ovat sen hyvät puolet, entä mitä haasteita löytyy?

– Utsjoki on kehittyvä kunta, joka tuo paljon mahdollisuuksia. Ja kun tämä on pieni kunta, pystytään helposti puuttumaan erilaisiin asioihin, jos on vain uskallusta. Lisäksi koen, että täällä on ollut hyvä tehdä töitä, ja että minua ja työpanostani arvostetaan täällä.

– Välimatkatkaan eivät enää tunnu niin suurilta kuin tänne muuttaessa. Koronan myötä ihmiset ovat oppineet ottamaan käyttöön erilaisia yhteydenpitovälineitä. Yhteydenpito on helpottunut ja maailma on tullut lähemmäksi.

Pieni yhteisö voi toki aiheuttaa välillä elämässä myös haasteita.

– Nurjakin puoli on olemassa. Tänne tuleminen ei ole helppoa, mutta kun tulee hyväksytyksi yhteisöön, sopeutuminen sujuu hyvin.

– Pienuus tuo omat haasteensa: ristiriitojen setviminen on vaikeampaa, koska pienessä yhteisössä asia yleensä koskettaa helposti isoa osaa kuntalaisista. Mutta vahva yhteisöllisyys ja hyvä tekemisen meininki luovat kyllä tunteen, että asioiden eteen pitää yhdessä tehdä töitä, koska se vaikuttaa meihin kaikkiin, Päivi summaa.

Entä millaisia tulevaisuudensuunnitelmia Päivin perheellä on?

– Vanhimmat lapset lähtevät opiskelemaan Helsinkiin, mutta itse en halua lähteä täältä mihinkään. Tykkään asua täällä, ja pitää vain löytää sopivia kompromisseja, että se on mahdollista jatkossakin.

Lopuksi Päivi kiteyttää Utsjoella asumisen yhteen kuvaavaan lauseeseen.

– Hyvät puolet täällä asumisessa ovat sellaisia, joita on vaikea sanoittaa – tiettyjä juttuja, joita ymmärtää vasta kun on ollut ja asunut täällä aikansa, hän toteaa tyytyväisenä.

Utsjoen kunta tuottaa Utsjokelaisten elämää -juttusarjaa, jossa syvennytään ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin elämästä Suomen ja Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa. Löydät kaikki julkaistuneet osat täältä!