Ráhkisvuohta badjealbmái buvttii Tiina Ohcejohkii 17 jagi dasto ja dál son jođiha turismafitnodaga Deanu dearpmi alde: "Dáppe hállat guhtet guimmiidasamet ja bargat ovttas"

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

Tiina Salonen lea ássan Ohcejogas 17 jagi. Son ásaiduvai báikegoddái go fárrudišgođii guimmiinis.

– Ledjen deaivvadan ohcejohkalaš albmáin. Guoibmán lea badjealmmái iige lean molssaeaktun ahte son fárrešii Turkui, nu de mun fertejin boahtit Ohcejohkii, Tiina muitala mojunjálmmiid.

Dalle vel buohccedivššárin bargan Tiina oaččui oalle fargga barggu Norgga bealde. Álggus Tiina barggai Unjárgga dearvvašvuođaguovddážis, dan maŋŋá Buolbmát boarrásiidruovttus ja loahpadassii Deanu dearvvašvuođaguovddážis, gos hurggihedjege badjel 10 jagi divššára barggus. Go divššára 3-vuorrobargu ja buohccedivššára árga leat juohke sajis viehka seammasullasaččat, eallin rievddai oalle uhcán Ohcejohkii ásaiduvadettiin. Duovdagamolsun almmatge lei stuoris ja eallima kultuvra nuppelágan go Turkus.

– Dáppe olbmot deivet guhtet guoimmiset ja gallestallet. Gávpogis buohkat ellet eanet iežaset ráfis ja deaivvademiid sohpet kaleandariiguin. Ohcejogas eallin lea ollu lotkadut, Tiina smiehtada.

Turismma geađgejuolgin sieivavuohta

Sirdáseapmi dikšosuorggis turismafitnodatdoibmii dáhpáhuvai vehážiid mielde. Álggus Tiina veahkehii iežas vuohpa ja vuotnáma Ohcejogas idjadanbálvalusaid fálli fitnodagas.

– Bargen divššárin oppa áigge dušše beallevirggis ja dan mielde sáhtten leat idjadandoaimmas fárus ain eanet. Dađistaga ovddasvástádusat lassánedje idjadanfitnodatdoaimmas. 2015 fitnodaga doaimma ovddidišgohte ja viiddidišgohte maiddái dálveáigodagaide, ja dan oktavuođas moai isidiinnán jorahišgođiime jurdaga iežame fitnodaga birra.

Ja nu de 2016 vuođđuduvvui Ohcejohkii Aurora Holidays. Fitnodat fállá idjadan- ja prográmmabálvalusaid, ja bálvalanválljenmunni lea lassánan dađistaga jagiid ala. Fitnodat lea fiinna báikkis Deanu dearpmi alde, sullii gávcci kilomehtera Ohcejoga girkosiiddas.

Govva: Jonna Wood

– Álggus fálaimet dušše geasseturismabálvalusaid ja idjadeami, muhto de bargagođiimet maiddái dálveáigodagaid, ja maiddái restoráŋŋa rabaimet 2019. Iešguđetlágan pakeahttaluomut ja erenoamážit guovssahasturisma leat dál min váldobuvtta.

– Mii rahčat garrasit vai áššehasat oainnášedje sin nieguid ollašuvvamin dánsan almmis. Mii leat áŋgiruššan bálvalusain nu, ahte dat duođaid buktá maiddái bohtosa – diehttelas álo lea leamen maiddái riska, ahte dat eai siivvuid geažil oidno. Muhto dál lea juo guđát jahki ovtta njođahassii nu, ahte buot min joavkomátkkálaččat leat oaidnán guovssahasaid!

Tiina deattuha ahte sieivavuohta lea sin fitnodagas turismaealáhusdoaimma vuođđu. Dat lea vuohttimis ovdamearkka dihte márkanastimis mas geavahit sieiva govvamateriála, eaige govvabáŋkogovaid. Sieivavuohta lea guovddážis maiddái bálvalusvásáhusa buvttadeamis. Tiinai lea erenoamáš dehálaš, ahte bargguid barget persovnnalaččat.

– Mii háliidit, ahte áššehasain lea duođaid suohtas ja buorre leat luomuineaset. Mii figgat dasa ahte olbmot vásihit, ahte sii leat duođaláhkái šaddan deaividuvvot ja oidnojuvvot. Áššehasat atnet árvvus dan ahte sis leat beroštuvvan, Tiina deattuha.

– Áššehasat leat min luhtte maiddái beare duođaid duđavaččat. Máŋggat leat dadjan ahte leat vásihan min luhtte buoremus luomu mii goassige lea leamaš. Dat dovdo buorrin, ja buorre máhcahat maid leat ožžon áššehasain, movttiidahttá mu iežange fitnodatdoalli barggus mii lea gaskkohagaid lossat.

Norgga lagasvuohta addá áidnalunddot vejolašvuođaid fitnodatdoaimma viiddideapmái

Tiina bargá fitnodagastis máŋggalágan bargguid. Son dikšu šleađgapoasta- ja rehketdoallojohtalusa nugo dárbbu mielde bargá koahka ja oahpisteaddji bargguidge.

– Bargu lea doarvái iđida rájes eahkedii ja ain ija mielde. Áiddo dál mis ii leat koahkka, nu ahte mun plánen ja divššun maiddái málesteami. Barggan maiddái muhtun veardde tuvraoahpistemiid ieš ja bottuid viegadan dikšumin áššiid, Tiina logahallá.

Govva: Jonna Wood

Fitnodagas leat Tiina lassin guokte bargi: oahpisteaddji ja márkanastimis vástideaddji olmmoš. Eanemusat áššehasat bohtet Amerihkás, ja muhtun veardde leat maiddái brihttalaččat ja eará eurohpalaččat. Gielalaš oahpisteaddji hállá eaŋgalasgiela lassin muhtun veardde ruoššagiela ja duiskkagiela, ja Tiina ieš máhttá dárogiela.

– Mii bargat eanaš eaŋgalasgillii, muhto lagasgielddaid dahjege norgalaš áššehasaid bálvaleapmi dárogillii lea maiddái min okta gilvoovdu, Tiina čilge.

Norgga lagasvuohta lea fitnodatdoaimma geažil dehálaš olli: dat dahká vejolažžan maiddái bálvalusaid viiddideami Norgga beallai.

– Ovdamearkka dihte gonagasreabbásafári Buođggáin lea min ođđa prográmmabálvalusbuvtta. Go mii ieža vuos geahččaleimmet dan, de mearrideimmet váldit dan jeavddalaš prográmmabálvalusfállui. Safári vásiheapmi vuos ieš lei dehálaš go mii fállat dušše dakkár bálvalusaid, maid sáhttit juohke láhkai buriin oamedovdduin vuovdit maiddái áššehasaide.

Tiina vásiha ahte Ohcejohka fidnošanbirasin lea seammá áigge áidnalunddot ja hástaleaddji. Sajádat, luondu ja dan mielddisbukti vejolašvuođat leat meariheamet, muhto Ohcejohka ii goittotge leat mátkkálaččaid siste vel nu dovddus go dat sáhtášii leat.

– Hástalussan lea oažžut olbmuid áddet, ahte deike gánniha mátkkoštit. Dovddusvuohta ráhkaduvvo eanaš guovlomárkanastimiin, ja dan sáhtášii ovttas vel nannet. Dat ahte turisma lassána, buktá báikegoddái lasi bálvalusaid. Dat fas ávkkuhit earret mátkkálaččaid de maiddái báikkálaš ássiid, Tiina joatká.

Tiina beaivvit fitnodatdoallin leat guhkit ja bieđgguid. Astoáigi ii jur báze muhto jus báhcá, Tiina liiko dalle johtit meahcis luonddu vásáhusaid ja ráfáiduvvama guoras.

– Jođán mielas meahcis. Jus leat vaikko fiinna guovssahasat dahje ivdnás beaiveluoitin, sáhtán mannat maiddái govvet daid maŋit márkanastingeavaheami várás.

Fitnodatdoalli ja bearašeallima oktiiheiveheamis leat leamaš maiddái iežas hástalusat. Tiina lihkkun vuohppá ja vuoni veahkeheigga ollu go máná guovttos leigga unnit. Duollet dálle máná guovttos beassaba maiddái fárrui bargobáikái.

– Dál máná guovttos leaba juo stuorrát ja guktot hállaba buori eaŋgalasgiela. Soai liikoba gaskkohagaid leat fárus tuvrrain, dolastallamin ja guovssahasaid várdádeamen, ja návddašeaba go beassaba hállat áššehasaiguin eaŋgalasgillii. Sudnuide dat lea duođaid buorre oahppanvásáhus ja seammás beassaba oahpásmuvvat eatniska bargui, Tiina mojohallá.

“Fiinna luondu, buorit vuođđobálvalusat ja nana searvvušlašvuohta dahket Ohcejogas áidnalunddoga”

Ohcejoga fiinna luondu lea turismma čielga geasuhandahkki, muhto dat lea maiddái okta deháleamos doalahandahkkiin Ohcejogas juo 17 jagi loaktán Tiina eallimis.

– Jagiáiggiid molsašuddan ja dat ráffi ja jaskatvuohta mat dáppe leat, dahket dán báikkis áidnalunddoga. Ohcejohka fállá ollu vejolašvuođaid máŋggalágan doibmii, ja luondduolbmui dát lea buoremus báiki.

Govva: Jonna Wood

Árgage hurgá Tiina mielas Ohcejogas bures.

– Mun liikon eallima lotkatvuhtii ja álkivuhtii mii dáppe lea. Vaikko das leat gal iežas hástalusat ovdamearkka dihte siivvuid hárrái. Buot vuođđobálvalusat leat álkit olaheamis kilomehtera siskkabealde ruovttus: gávpi, poasta, vuođđoskuvla, beaiveruoktu, biiladivohat ja dearvvašvuođabálvalusat. Bálvalusat obanassii eai áddemis leat seammá viidát go eará sajis, muhto dainna oahppá eallit. Ja njelješgeaidnu lea guovtteguvllot, dáppe beassá vuolgit gosa beare, Tiina čaimmiha.

Tiinai buoremus lea leamaš bearraša vuođđudeapmi Ohcejohkii. Dan mielde leat čuvvon doaibmi árga, báikái čatnaseapmi ja Ohcejohkii sajáiduvvan. Ohcejogas leat hurgán juo 17 jagi ja áigumuššan lea loaktit ain báikegottis.

– Dáppe lea buot maid mun dárbbašan, in gáibit maidige eará. Máná guovttos stuorruba ja dan mielde bohtet vejolaččat ođđa skuvladárbbut – in dieđe, jorggihago biegga daid mielde. Doaisttážii mii leat goittotge dáppe, ovdánahttit iežamet fitnodatdoaimma ja čuovvut, go máná guovttos stuorruba.

Tiina govvida iežas ruovttugiláža Ohcejoga čáppa ja ráfálaš ássanbáikin, mii fállá earret iežas ráfi maiddái doaibmi searvvušlašvuođa. Son háliida cealkit giitosis dás báikkálaš olbmuide.

– Mu mielas Ohcejogas olbmot leat obanassii duođaid smáđáhkkásat ja deike lea álki báhcit orrut jus gávdná iežas biirre ja joavkku, man mielde eallin hurgá. Dáppe hállat guhtet guimmiidasamet ja bargat ovttas. Jus geas nu darvána biila gosa nu, su mannet veahkehit. Searvvušlašvuohta lea dáppe nana, Tiina giitala ohcejohkalaččaid.

Ohcejoga gielda buvttada Ohcejohkalaččaid eallin -muitalusráiddu, mas vuodjut olbmuid jurdagiidda ja vásáhusaide eallimis Suoma ja Eurohpa uniovnna davimus gielddas. Almmustahttit ráiddu ođđajagimánu 2023 rájes. Gávnnat buot almmustuvvan osiid dáppe!