Urho doallá Ohcejoga Nuvvosa gilis EU davimus šibitdálu – Eanadálus oppa eallinagi eallán fitnodatdoalli oaidná doaimmas ovddidanvejolašvuođaid ovdamearkka dihte turismma guvlui

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

Vel 1960-logus Ohcejogas ledje sullii vihttalot šibitdálu, muhto dál šat guokte. Nuppi dain, Suoma ja oppa EU davimus šibitdálu, doallá Urho Guttorm Ohcejoga Nuvvosa gilis. Báiki lea eatnis árbejuvvon eanadállu, gos dahkkojuvvui buolvadatmolsun 1990-logus.

– Lean orron dás oppa eallinagi, 61 jagi. Vuosttas mielkebuvttadanruđa eanadoalus oaččuimet skábmamánus 1981, nu ahte 42 jagi leamaš eanadálus mielkebuvttadeapmi. Dál bahččegusat leat 25 ja guiggut, gálbbit ja eará šibihat 15. Bealdu lea buohkanassii 48 hektára, olles bealdoviidodagas šaddá suoidni, Urho muitala oanehaččat eanadálu doaimma birra.

Eanadálus lea guhkes historjá, mii ollá gitta 1700-lohkui. 1950-logu rájes eanadállu leamašan Urho soga hálddus. Eanadálus leat ovdalis ássan dálolaččat, geat leat háhkan birgenlágiset guollebivddus ja smávva, 3–4 gusa sturrosaš šibitdálus, gos bierggu ja mielkki leat buvttadan iežas dárbbuide. Bierggu leat dolvon maid Norgga beale rádjagildii Kárášjohkii, gos biergguid leat lonuhan gálvvuide, jáffuide ja eará dehálaš dárbašiidda. Meieriijai mielkki doalvugohte eanadálus jagi 1962 rájes.

Urho orru báikkis oktan bearrašiinnis. Bearrašii gullet eamit, golbma gándda ja okta nieida. Okta gánddain lea beroštuvvan eanadoalu joatkimis – ja ovddideamisge.

– Gánda jos joatkkášii, de eanadoallu sáhtášii seailut vel dákkáražžan. Ja sáhtášiihan dan ovddiditge, bidjat duosa šilljui vaikko rabas šibitsuoji (su. pihatto), Urho smiehtada.

Bargat oažžu gesiid dálvviid, muhto dat maiddái movttiidahttá eanadoalloeaiggáda beaivválaččat

Dábálaš bargobeaivi šibitdálus Suoma ja EU davimus gielddas lea sullii seammalágan go earáge šibitdáluin.

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

– Diibmu čuodjá guđa áigge. Vuos káfestallat ja ovdal čieža dasto návehii gusaid bahččit ja šibihiid dikšut, ja eahkes fas beal guđa sulain ruovttoluotta. Eahketdoaimmain manná moadde diimmu.

Ná dálveáigge ritma bissu sullii seammaláganin. Dálveáigge doaimmaide gullet maid gusaid guoddimat ja fuođđara ordnen. Geassit lea eanet bargu.

– Geassebargguide gullá láddjen ja suinniid vurken plastihka sisa. Miessemánu loahpas ja geassemánu álgobeivviid ordnet bealdduid ja gilvit timoteija siepmaniid eatnamii. Suoidnemánu álggus lea láddjenbargguid vuorru.

Šibitdálu doallan addá dihto ritmma eallimii, luomuid doallat dalle go bargguin astat. Asttuáigi lea eanet dálvit ja loahppagease, go ládjobargguin leat geargan. Dalle astá muhtumin maid reisui vuolgit.

– Loahppagease sáhttit vuolgit reisui ja oahppaladdat oahppásiid máddin. Dashan dalle oaidná seammás oppa Suoma, go hurgguha riikka čađa.

Eanadoalus Urho movttiidahttet mielkebuvttadeami lassin maiddái šibihat. Dat leat šibitdálus bajásšaddan ja oppa eallinagi eallán olbmui dego buorit ustibat.

– Dehálamos lea biebmobuvttadeapmi ja dat, ahte oažžu alcces dán barggus bálkká. Vaikko misge manná mielki gitta Oulu rádjai, de mu mielas lea dehálaš fuolahit ahte oppa Suopma lea ássojuvvon, ahte ná guhkkinge gánneha mielkki viežžat. Lassin dieđusge šibihat movttiidahttet, go lea daiguin bajásšaddan. Dat leat dego buorit ustibat, go duohko návehii manná ja oažžu dain giitosage barggus, Urho moddjá.

Hástalusaid dagahit guhkes gaskkat, muhto guovlu fállá maid vejolašvuođaid eanadálu ovddideapmái

Hástalusaid šibitdollui Suoma davimus gielddas buktet guhkes gaskkat. Norgga bealde Ohcejoga rádjagielddas Deanus lea eanadoallobuvda, gos várreosiid fidne, jos šaddá dárbu. Urho gávppaša goit dál eanaš Suoma beale gávppiin.

– Leahan dat dan láhkai hástaleaddji, go lagamus eanadoallobuvda lea nuge guhkkin go Roavvenjárggas. Jos maid nu dárbbaša, de dat ii gávdno áibba moatte kilomehtera duohken. Ja jos maid nu dárbbaša diŋgot, de dat oidno ráktagoluin. Maiddái mekanihkkára diŋgon guhkes mátkki duohken deike šaddá divrrasin, Urho smiehtada.

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

Hástalusat eai goit leat nu stuorrá, ahte son livččii vihkkedallan eanadoalu heaitima. Urho Guttorm lea orron Nuvvosa smávva gilážis, Ohcejoga ja Gáregasnjárgga giliguovddážiid gaskkamuttus, oppa eallinagi. Son atná árvvus Ohcejogas erenomážit ráfi ja searvvušlašvuođa.

– Ráfi, buhtes luondu ja dat, ahte olbmot dovddadit. Gávpáige go manná, de álo lea áigi háleštit. Lea buorre go dovdá gullat servošii, Urho dadjá duđavažžan.

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

Leat diehttalas áššit, maid Urho mielas gielddas sáhtášii buoriditge. Ekonomalaš dilli sáhtášii leat buoret ja luossabivdogielddus, mii lea dál fámus, lea dagahan máŋggaide stuorra táhpaid. Iežas eanadoalu boahttevuohta orru su mielas buorre, vaikkoge ovddidanvejolašvuođat ieš eanadoalus leat rájálaččat.

– Eanadoalu ii iešalddes sáhte dáppe olus viiddidit lasihemiin šibihiid meari, dasgo bealddut eai reahkká dasa. Muhto jos duon gánddas livččii mokta bidjat vaikkoba dan šibitsuoji, de dan láhkai gal dieđusge, Urho lasihastá.

Eanadállu lea fiinna sajis Deanuleagis, áibba Nuvvos-Áilegas -duoddara vuolde ja Deanugeaidnoguoras, mii lea Suoma čábbasamos geaidnun daddjon. Vaikko eatnamat leat juo oalle oahpisin šaddan, de govain gal báikkálašge oaidná man fiinna eatnamat mis dáppe leat.

– Go dáid duovdagiid lea 61 jagi geahčadan, de olmmoš vehá čalmmástuvvá iige oainne šat seammaláhkai dán luonddu čábbodaga go olggobeale olmmoš. Muhtumin go oaidná gean nu váldin gova, de dalle gal dáikkiha man čábbá dát eatnamat duođaid leat, Urho čaimmiha.

Nuvvos-Áilegas -duottar geasuha juohke jagi ollu turisttaid. Urhos lea somás máinnasge, mii laktása duoddarii.

– Muhtumin duos lávejedje maid girdit heaŋggočeasaniin. Njuikejeaddjit vulge johtui heaŋggobávtti ravddas ja bohte dasto mus jearrat, oažžugo beldui seaivut. Vástidin ahte de oažžu, beare ehpet gusaid baldde, Urho boagusta.

Fitnodatdoalli báhcá vel loahpas smiehtadit, mo duoddara sáhtášii atnit ávkin eanadoallodoaimmas. Turisma sáhtášii addit ođđa ovddidanvejolašvuođaid šibitdoalloeaiggádiige.

– Galhan duos Nuvvos-Áilegasas leat ollu johttit. Dan beales dán iežametge doaimmas sáhtášedje leat ovddidanvejolašvuođat vaikko turismma guvlui.

Dál lea goit buorre ná ja oaidnáhan dalle boahttevuođas, man láhkai eanadoallu vejolaš buolvadatmolsuma maŋŋá ovdána.

Ohcejoga gielda buvttada Ohcejohkalaččaid eallin -muitalusráiddu, mas vuodjut olbmuid jurdagiidda ja vásáhusaide eallimis Suoma ja Eurohpa uniovnna davimus gielddas. Almmustahttit ráiddu ođđajagimánu 2023 rájes. Gávnnat buot almmustuvvan osiid dáppe!