Dálkkádatrievdama váikkuhusat sápmelaččaide ja árbevirolaš dieđu mearkkašupmi vuogáiduvvamis

Čoahkkáigeassu Sámi dálkkádatráđi raporttain

Sámi dálkkádatráđđi almmustahtii álgojagis 2025 guokte viiddes raportta:

Dálkkádatrievdama dáláš ja noahkku váikkuhusat sámi kultuvrii (Ramádat 1/2025)

Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu Sámi dálkkádatráđi barggus (Ramádat 2/2025)

Raporttat buktet ovdan dálkkádatrievdama konkrehtalaš váikkuhusaid sámiid ruovttuguovllu eallinbirrasii, árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrii. Lassin dain govviduvvo, mo sámi árbevirolaš diehtu sáhttá doaibmat resursan vuogáiduvvamis ja mo dan galggašii váldit vuhtii dálkkádatpolitihkas ja mearrádusdahkamis.

Dát lea čoahkkáigeassu raporttain, liŋkkaid álgoálgosaš raporttaide gávnnat artihkkala loahpas. Čoahkkáigeasu editeremii lea geavahuvvon veahkkin dahkujierbmi.

Dálkkádat rievdá – váikkuhusat oidnojit juo

Raporttas Dálkkádatrievdama dáláš ja noahkku váikkuhusat sámi kultuvrii gávnnahuvvo, ahte dálkkádatrievdan oidno sámiid ruovttuguovllus juo čielgasit. Guovllu gaskatemperatuvra lea loktanan 2–3 gráđa maŋimuš 60 jagi áigge, nuppástus oidno erenomážit dálvit. Arvemearit leat lassánan ja bieggadillige lea rievdan. Einnostuvvo ahte boahttevuođas liegganeapmi ain joatkašuvvá ja arvvit lassánit.

Dát nuppástusat váikkuhit njuolga sámekultuvrii ja erenomážit árbevirolaš ealáhusaide, nugomat boazodollui, guollebivdui, meahccebivdui, čoagginealáhussii ja duodjái. Ovdamearkka dihte bohccuid biebmooažžuma dáfus dehálaš jeagelguolbanat nohket ja ođasmuvvet fuonibut go ovdal, eaige goike gesiin šatta guobbarat. Dálveáigge njázut ja arvvit jiekŋudit guohtumiid, nu ahte bohccot eai biđe roggat biepmu. Go dálkkádat lieggana, de maiddái čáziid temperatuvrrat loktanit ja čázádagaid oksygena- ja biebmoávnnasdilli rievdá, mii váikkuha guollemáddodagaide. Lassin váttis dálvedilit ja jieŋa nanusvuođas dáhpáhuvvan nuppástusat lasihit guollebivdiid ja eará johttiid lihkuhisvuođariskkaid. Dálkkádaga liegganeamis čuovvu dat, ahte muhtun šaddošlájat levvet, go fas nuppit šlájat čáhkkejit saji. Guvlui levvet maiddái ođđa vierisšlájat. Dat sáhttá váikkuhit ovdamearkka dihte murjjiid ja dálkkasšattuid fitnašuvvamii. Šaddandiliid nuppástus váikkuha muora kvalitehttii, mii fas čuohcá duodjemateriálaide. Muohttaga iešvuođaid rievdan sáhttá rievdadit meahccebivdoáiggiid ja dan, gos ja mo sáhttá lihkadit. Duoddariid vuovdiluvvan hehtte lihkadeami, bohccuid dárkuma sihke meahccebivddus sállaša guorrama ja áicama.

Dálkkádatrievdan hástala ealáhusaid, dearvvasvuođa ja buresveadjima

Raporttas Dálkkádatrievdama dáláš ja noahkku váikkuhusat sámi kultuvrii muitaluvvo, ahte dálkkádatrievdamis ii rievdda dušše biras, baicce das leat viiddes váikkuhusat maiddái sámiid buresveadjimii ja kultuvrra bistevašvuhtii. Ovdamearkka dihte badjeolbmuid bargu lea rievdan fysalaččat losibun ja das leat eanet riskkat. Molsašuddi dálkedilit, jieŋaid heajos suvdinnákca ja váttis siivvut lasihit riskkaid lihkuhisvuođaide. Moanat oasseváldit vásihedje maiddái streassa jotkkolaš eahpesihkkarvuođas ja dálkkádatrievdama váikkuhusain iežaset ealáhussii.

Raporttas máinnašuvvo, ahte sápmelaččat leat fuolas kultuvrra ja árbevirolaš eallinvuogi bistevašvuođas. Nuoraide sáhttá leat váttis čatnasit árbevirolaš ealáhusaide, jos daidda ii leat fállun doarjja dahje jos boahttevuohta čájeha hui eahpesihkkarin. Maiddái fárren eret ruovttuguovllus lea okta áitta kultuvrra seailumii.

Raporta sisttisdoallá moanaid kommeanttaid ja áicamiid bargobájiide oassálastán olbmuin. Áicamat laktásit luonddu nuppástusaide ja jurdagiidda nuppástusaid váikkuhusain. Oasseváldit leat govvidan ee. duoddariid vuovdiluvvama váikkuhusaid, bálggádaga nuppástusaid, duolu suddama čuovvumušaid, bargodiliid váttásmuvvama ja lihkuhisvuođaid lassáneami, nuoraid eahpesihkkarvuođa ja áŧestusa boahtteáiggi hárrái sihke árbevirolaš bearašdynamihka nuppástusaid.

Sámi árbevirolaš diehtu lea resursa – muhto eaktuda gudnejahttima ja ovttasbarggu

Raporttas Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu Sámi dálkkádatráđi barggus deattuhuvvo, ahte sápmelaččain lea vuđolaš árbevirolaš diehtu birrasisttiset, dan nuppástusain ja nuppástusaide vuogáiduvvamis. Diehtu vuođđuduvvá sohkabuolvvaid vásáhussii luonddu ritmmas ja albmonemiin. Dat eai leat dušše áicamat, baicce maiddái áddejupmi sivva-čuovvumušgaskavuođain.

Raportta mielde árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit sávvet, ahte sin diehtu ja vásáhusat váldojit eakti vuogi mielde vuhtii sihke mearrádusdahkamis ja dutkamušas. Sii sávvet maid, ahte Sámi dálkkádatráđđi doaibmá šaldin sin ja eiseválddiid gaskkas ja buktá árbevirolaš dieđu lassin dutkojuvvon dieđu ja ovddida vuoiggalaš dálkkádatpolitihka.

Raporttas evttohuvvojit geavatlaš vuogit mo ovddidit dihtui guoski ovttasbarggu, ovdamearkka dihte:

• Árbevirolaš dieđu hálddašeaddjiide oaivvilduvvon bargobájiid ordnen jeavddalaččat
• Kártavuđot vuogádat, gosa sáhtášii almmuhit dálkkádatáicamiid
• Sápmelaččaide oaivvilduvvon resursafierpmádat dahje diehtobáŋku, mii čohkke geavatlaš dieđu ja doarju árbevirolaš dáidduid sirdima nuoraide

Čoahkkáigeassu

Raporttaid vuođul lea čielggas, ahte dálkkádatrievdamis leat máŋggalágan mohkkás ja fuolastuhtti váikkuhusat sámekultuvrii ja -servošii. Váikkuhusat ollet luonddubirrasa nuppástusain buresveadjimii, ekonomiijai ja luohttámuššii boahttevuhtii. Seamma áigge raporttat goit buktet ovdan nana dáhtu vuogáiduvvat, dainna eavttuin ahte servodat doarju dán vuogáiduvvama ja ahte árbevirolaš diehtu váldojuvvo dutkamuša lassin duođalaš oassin dálkkádatpolitihka.

Sámi dálkkádatráđi bargun lea sihkkarastit, ahte dát diehtu gullojuvvo ja váldojuvvo vuhtii ja ahte mearrádusat vuođđuduvvet sihke dutkojuvvon ja árbevirolaš dihtui; ovttas buvttaduvvon diehtu árvvusatnimiin ja oasálašvuođa ovddidemiin.

Ohcejoga gielda lea mielde projeavttas, mas ovddiduvvo dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan

Ohcejoga gielda lea mielde EU ruhtadan MountResilience-projeavttas (1.9.2023–29.2.2028), man ulbmilin lea nannet Eurohpa várreguovlluid báikkálašservošiid válmmašvuođa vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii. Ohcejogas guorahallet vuogáiduvvanvugiid erenomážit boazodoalu, turismma ja gieldda doaimma perspektiivvas.

Projeavttas ollašuhttojit Ohcejoga guovllus:

• Boazodoallo- ja turismafitnodagaid vuogáiduvvanplánat sihke vuogáiduvvamii laktáseaddji válbmen
• Gieldda vuogáiduvvanplána
• Oasálašvuođa ovddideaddji báikediehtometoda (PPGIS) ovddideapmi báikkálaš dálkkádatáicamiid čoaggimii
• Skuvlen- ja oasálašvuođa ovddideaddji dilálašvuođat, bargobájit, dieđu lasiheapmi dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain

Loga lasi MountResilience-projeavtta birra:

MountResilience – prošeakta 1.9.2023 – 29.2.2028

MountResilience | Solutions for Resilient Communities in European Mountain Areas

Loga Sámi dálkkádatráđi raporttaid ollislaččat dáppe:

• Dálkkádatrievdama dáláš ja noahkku váikkuhusat sámi kultuvrii (PDF) Ramadat1_Ilmastonmuutoksen_nykyiset_ja_ennakoidut_vaikutukset_saamelaiskulttuurille
• Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu Sámi dálkkádatráđi barggus (PDF) Ramadat2_Saamelaisten_perinteinen_tieto_saamelaisen_ilmastoneuvoston_tyossa

Govva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Matti Poutvaara 1959.

Lassedieđuid:

Taru Lindell
MountResilience prošeaktahoavda, Ohcejoga guovlu
taru.lindell@utsjoki.fi
+358 40 154 3649