Ohcejoga gieldda doaibmanvejolašvuođaid dorvvasteapmi

Ohcejoga gielddas gárvvistuvvon evttohus, mii lea doaimmahuvvon Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna parlamentáralaš bargojoavkku lahtuide ja muhtun politihkkáriidda.

Ohcejoga gieldda doaibmanvejolašvuođaid dorvvasteapmi

Duogáš

Ohcejohka lea Suoma áidna sápmelašeanetlogu gielda ja guovddáš davvisámegiela ja sámekultuvrra guovddášguovlu. Gieldda sajádat laktása dalle njuolgga vuođđolága (731/1999) 17 §:s dorvvastuvvon gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaide ja Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide eamiálbmogin. Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporttas deattuhuvvo stáhta ovddasvástádus sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvamis sihke dat, ahte ovddasvástádus juohkása buot ministeriijaid gaskkas hálddahussurggiid rastá. Raporta deattuha erenoamážit sápmelaččaid giela ja -kultuvrra sihke árbevirolaš ealáhusaid vejolašvuođaid dorvvasteami. Ohcejoga gielda gullá sámiid ruovttuguvlui, masa gullet Ohcejoga lassin Eanodat, Anár sihke Soađegili davimus oasi Lappi bálgosa guovlu.

Dálá dilli

Ohcejoga gieldda dálá ekonomalaš dillái váikkuhit mearkkašahtti láhkai čuovvovaš struktuvrralaš bealit:

• stáhta hálddašan eatnamiid oassi (badjel 94 %) gielddas lea eatnamiid erenoamáš stuorra ja alla suodjalandássi (80 %) mii ráddje eanangeavaheami ja ealáhusdoaimma.
• dáinna suodjalandásiin ja Meahcceráđđehusa hálddašettiin eatnamiid gielda sáhttá hui rájálaččat hárjehit iežas eanapolitihka dahje ovddidit ealáhusaid ja divatvuođu eanageavaheami vugiiguin.
• Deanu guollebivddu ráddjehusat leat heajudan báikkálaš ekonomiijadili mearkkašahtti láhkai.
• máilmmi politihkalaš dilli lokte hattiid ja go leat guhkes gaskkat, de dat fas váikkuha Ohcejogas viidát ealáhusaid doaibmanvejolašvuođaide ja gieldda olbmuid árgabeaivái.

Seammás gielddas lea geatnegasvuohta dorvvastit sámegielat bálvalusaid sihke doalahit kultuvrralaš ja gielalaš struktuvrraid, mat leat dehálaččat Ohcejoga sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama dáfus.

Dálá stáhtaossodatvuogádat ii váldde vuhtii buot dáid sierraiešvuođaid, eaige dat ja dálá doarjjamállet reahkká gokčat Ohcejoga bušeahttavuolláibáhcaga. Dát lea dagahan gieldda gierdameahttun dillái, mas sullii 600 000 euro/jahki lea árvvoštallojuvvon leat dat submi, mii dárbbašuvvošii dorvvastit gieldda lágas mearriduvvon bálvalusaid. Bušeahta vuolláibáhcaga uhcideapmi dušše heiveheamen ii leat molssaeaktu.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporttas deattuhuvvo, ahte sápmelaččaid giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid vejolašvuođat leat hedjonan ja stáhta

geatnegasvuohtan lea sihkkarastit ahte dat seilot ja ovdánit. Dasa lassin raporta gáibida, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat váldojuvvojit vuhtii buot mearrádusdahkamis hálddahussurggiid rastá sihke FPIC-prinsihpa (Free, Prior ja Informed Consent) mielde.

Namuhuvvon ákkaid vuođul árvvoštaladettiin ee. gieldasuorggi struktuvrralaš čovdosiid ii leat doarvái guorahallat dušše hálddahuslaš beaktilvuođa dahje ekonomalaš dovdomearkkaid. Árvvoštallamis lea vealtameahttun váldit vuhtii maiddái:

• váikkuhusaid vuođđovuoigatvuođaide
• eamiálbmoga vuoigatvuođalaš geatnegasvuođaide
• sápmelaččaid duođalaš váikkuhanvejolašvuođaide
• giela ja kultuvrra seailuma gáibádusaide.

Nappo doaibmabijuid váikkuhusaid galgá árvvoštallat ollislaččat, mas guovddáš árvvoštallangáibádussan galgá leat dat, nannego vai heajudago čoavddus sápmelaččaid vuoigatvuođaid geavatlaš ollašuvvama. Lea čielggas, ahte vejolaš gieldalihttu heajudivččii ohcejohkalaš sápmelaččaid sajádaga ja vuoigatvuođaid ollašuvvama ja dagahivččii dáid kultuvrralaš ja gielalaš joavkkuid assimilašuvnna dillái. Dasa lassin gieldalihttu gáibidivččii ollašuvadettiin maid rievdadusaid láhkii, daningo dál sámiid ruovttuguovllu gielddat leat meroštallojuvvon lágas.

Dárbbašlaš doaibmabijut

Ohcejoga gieldda iehčanasvuođa ja sápmelaččaid sajádaga dorvvasteapmi gáibida ulbmillaš, hálddahusa surggiid rastá čovdosa.

Guovddáš doaibmabijut sáhtášedje leat ee. :

1.    Sierra ruhtadanmálle stáhta bušehttii ,YM dahje VM dahje eará

• bissovaš buhtadeapmi suodjalandási ja stáhta eananpolitihka váikkuhusain, ii goittotge almmolaš stáhtaossodatvuogádaga oassin

2.    MMM bokte ealáhusbuhtadus ja kánske muhtin eará bokte kommišuvnna ávžžuhus buhttet gildii maiddái Deanu guolástangildosa dagahan guovloekonomalaš dáhpagiid

• Deanu guollebivddu ráddjehusaid dagahan dáhpagiid buhtadus gielddaide ja vuoigatvuođaoamasteaddjiide
• doarjja árbevirolaš ealáhusaide, dego boazodollui, ee. dálkkádatrievdamii vuogáiduvvamii

3.   Oahpahus- ja kulturministeriija sierra ruhtadeapmi

• sámegielat kultur-, girjerádjo- ja friddja čuvgehusdoaimma bálvalusat
• johka- ja boazosápmelaš kulturárbbi dorvvasteapmi

4.   Vuoigatvuođaministeriija rolla rivttiid dorvvasteaddjin

• sihkkarastojuvvo, ahte dahkkojuvvon čovdosat eai heajut sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.

Čoahkkáigeassu

Ohcejoga gieldda doarjun ii leat spiehkastatčoavddus, muhto logalaš čuovvumuš stáhta iežas geatnegasvuođain dorvvastit sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja ná sihkkarastit doarvái ruhtadeami gildii.

Jos stáhta mieđiha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna loahppabohtosiid, de dat ferte maid dohkkehit dain boahtti geavatlaš čuovvumuša: sámiid ruovttuguovllu gielddaid eallinfámu dorvvasteapmi lea oassi vuoigatvuođaid ollašuhttimis.

Ohcejoga dáfus dát dárkkuha ovttačilggolaččat dan, ahte gieldda iešstivrejupmi galgá dorvvastuvvot – ja dan gáibidan resurssat galget ordnejuvvot.

Čuovus 1. Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ávžžuhusat

Čoahkkáigeassu dain kommišuvnna ávžžuhusain mat gusket áššái:

Árbevirolaš ealáhusat

• Stáhta galgá dovddastit guolástanlágas sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođaid sámiid ruovttuguovllus. (VN, MMM)

• Stáhta galgá dorvvastit sápmelaččaide vuoigatvuođa oassálastit sámiid ruovttuguovllu guolástusa guoskevaš mearrádusdahkamii. (VN, MMM)

• Giddodatregistarii gullameahttun ja eananoamasteami ektui sorjjasmeahttun sápmelaččaid dološáigásaš návddašanvuoigatvuođat galget čielggaduvvot. (MMM, MML)

• Go ráđđádallojuvvo Suoma ja Norgga gaskkas Deanu guolástannjuolggadusaid birra, de galgá leat ovdaeaktun ahte sámi luossabivdokultuvra Deanuleagis suddjejuvvo, bivdokultuvrra eallinfápmu ja dan sirdin boahtteáiggi buolvvaide. Sápmelaš luossabivdiid árbediehtu galgá váldojuvvot vuhtii ovttaveardásaččat dutkamušdieđuin. (VN, MMM, Luke)
• Deanu čázádahkii gullevaš johkasámiide, geain leat guolástanvuoigatvuođat, galgá dorvvastit duođalaš vejolašvuođa oassálastit guolástusráđđádallamiidda ja daid loahppačovdosiidda. (VN, MMM)
• Guolástanvuoigatvuođaid hálddašeaddji sápmelaččat ja sin maŋisboahttit galget dohkkehuvvot iežas guolásteaddjijoavkun ássanbáikkis fuolakeahttá Deanu čázádagas. (VN, MMM)
• Deanu luossabivddu jagi 2021 álgán dievasgildosat galget buhttejuvvot sápmelaš guolástanvuoigatvuođa eaiggádiidda ja Ohcejoga gildii. (VN, VM, MMM)
• Stáhta galgá bidjat deattu guolledoalu skuvlejupmái ja dutkamuššii sámiid ruovttuguovllus. (MMM, Luke, OKM, SOGSAKK)
• Boazodoalu hástalusat, mat čuožžilit dálkkádatrievdama geažil, galget identifiserejuvvot ja boazodoalloláhka galgá ođasmahttojuvvot nu, ahte dat dovddasta sámi boazodoalu iežas ollisvuohtan. Dasa lassin galgá vuođđuduvvot sápmelaččaid boazodoalu várás sierra hálddahus. (MMM, Sámediggi)
• Bivdolobiid bealljemerken turismafitnodagaide, vai meahccebivdoturismma sáhttá ovddidit ja lobi sihkkarastin meahccebivdoturismafitnodagaide buvttášii maid boađuid gildii (MH, MMM)

Sámegielat ja giellabargu

• Sámi giellalága galgá ođasmahttit vástidit dálá dili ja dárbbuid. Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sápmelaččaid iežaset gielaide guoski vuoigatvuođaid galgá buoridit sámi giellalágas. (OKM, OM)
• Álbmotdiehtovuogádaga eatnigiela merkema geavadaga galgá rievdadit vástidit guovtte- ja máŋggagielat sámi álbmoga dili. Eatnigiellan galgá sáhttit almmuhit eanet go ovtta eatnigiela. (VM, DVV)
• Stáhta galgá láhčit dili báikkálaš sámi giellaservodagaid giellabargui nu, ahte juolluda resurssaid sámi giellaguovddášfierpmádaga ráhkadeapmái Supmii. (OKM, VM)

Vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii

• Riikka juohke sápmelaš mánnái ja nurrii galgá dáhkidit vejolašvuođa sámegiela oahppamii. Vuoigatvuohta sámegiela oahpahussii eatnigiela ja nuppi giela oahppoávnnasin ovda- ja vuođđooahpahusas sihke nuppi dási oahpahusas galgá dorvvastuvvot lágaiguin miehtá Suoma. OKM
• Vuođđooahpahusláhka galgá rievdaduvvot nu, ahte maiddái ruovttuguovllu olggobealde doaibmi skuvlejumi lágideaddjit galget fállat sámegiela máhtti oahppiide oahpahusa sámegillii. OKM
• Árbevirolaš dieđu sirdáseami buolvvas nubbái galgá doarjut systemáhtalaččat buot sámegielaoahpahusas. (OKM, OPH, gielddat, Sámediggi, SOGSAKK)

Álbmotgaskavuođat

• Sápmelaččaid ja sámiid ruovttuguovllu eará báikki álbmot gaskasaš gaskavuođaid nannema várás galgá álggahit servodatlaš ságastallama, man ulbmilin lea lasihit olbmuidgaskasaš luohttámuša, ovddidit rabas ságastallama, nannet kultuvrralaš áddejumi sihke vuođđudit bistevaš ovttasbargovugiid boahtteáigái. ( OM, gielddat, Sámediggi, nuortalaččaid siidačoahkkin)

Čuovus 2. Gieldalihttu Anára gielddain ii čoavdde guovddáš váttisvuođaid

Anára ja Ohcejoga gieldalihttu ášši lea čielggaduvvon jo jagis 2014, dalle ášši čielggadeami jođihii Eero Laesterä Henna Virkkusa ministtaráigodagas. Gieldajuogu rievdadeami gáibádusat čilgejuvvojit Gieldaráhkaduslága (1698/2009) 4 §:s čuovvovaččat:

Gieldajuogu sáhttá rievdadit, jos rievdadus ovddida 2 §:s dárkkuhuvvon gieldajuogu ovddideami ulbmiliid sihke buorida:

• gieldda doaibman- ja ekonomalaš vejolašvuođaid vástidit bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis dahje muđuid ovddida gieldda doaibmannávccaid;
• guovlluid ássiid bálvalusaid dahje eallindiliid;
• guovllu ealáhusaid doaibmanvejolašvuođaid ; dahje
• mo guovllu servodatráhkadus doaibmá.

Gielddalihttu ii sihko ovdalis máinnašuvvon Ohcejoga gieldda ekonomalaš ja ráhkaduslaš sierraiešvuođaid, mat bohtet ovdasajis stáhta eanageavahančovdosiin, alla suodjalandásis ja maiddái árbevirolaš ealáhusaide guoski ráddjehusaid geažil. Nappo gieldalihttu ii guoskka váttisvuođa vuođđosivaide. Maiddái ovdalis namuhuvvon kriterat eai ollašuva gieldalihtus Anára gielddain, mii lea gávnnahuvvon gieldalihttočilgehus Dan sadjái gieldalihtus sáhtášii baicce leat mearkkašahtti negatiiva váikkuhusat sápmelaččaid gielalaš- ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid duođalaš ollašuvvamii sihke vuođđolága 17 § dárkkuhan suoji geavatlaš sisdollui.

Erenoamážit galget váldojuvvot vuhtii čuovvovaš bealit:

Sámegiela sajádat ja geavaheapmi hálddahusas

Ohcejohka lea davvisámegiela guovddáš geavahanguovlu. Gieldalihttu stuorát, máŋggagielat gildii sáhttá heajudit sámegiela duođalaš sajádaga hálddahusas ja bálvalusain, vaikko virggálaš vuoigatvuođat seaillošedje. Ferte maid váldit vuhtii dan, ahte Ohcejoga gielddas lea sámi giellalágas maid iežas erenomáš sajádat buot nannosepmosit davvisámegiela geavahanguovlun ja dat maid ollašuhttojuvvo gieldda čoahkkin- ja eará geavadiin.

Oassálastin ja váikkuhanvejolašvuođat

Unna gielddas báikkálaš servodagas leat njuolggo- ja duođalaš váikkuhanvejolašvuođat. Gieldalihttu sáhttá doalvut dillái, mas sámeservoša gorálaš váikkuhanváldi hedjona. Dát lea mearkkašahtti erenoamážit eamiálbmotvuoigatvuođas dohkkehuvvon friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtamii (FPIC).

Kultuvrralaččat erenoamáš geavadagaid joatkašuvvan

Ohcejoga guovllus leat báikkálaččat huksejuvvon kultuvrralaš geavadat, dego sámiid árbevirolaš ealáhusat, mat leat čatnasan guvllolaš mearrádusdahkamii ja báikkálaš hálddašeapmái. Hálddahuslaš gáidan sáhttá heajudit dáid geavadiid joatkašuvvama dahje joba áitit dan.

Ohcejogas 29.4.2026

Ohcejoga gielddaráđđehus

Ohcejoga gielddahoavda Päivi Kontio