Utsjoen kunnan toimintaedellytysten turvaaminen

Utsjoen kunnassa laadittu esitys, joka on toimitettu Saamelaisten totuus- ja sovintokomission parlamentaarisen työryhmän jäsenille ja muutamille poliitikoille.

Utsjoen kunnan toimintaedellytysten turvaaminen

Tausta

Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta ja keskeinen pohjoissaamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ydinalue. Kunnan asema liittyy siten suoraan perustuslain
(731/1999) 17 §:ssä turvattuihin kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin sekä Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin alkuperäiskansana. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission
raportissa korostetaan valtion vastuuta saamelaisten oikeuksien toteutumisesta sekä sitä, että vastuu jakautuu kaikille ministeriöille hallinnonalat ylittävästi. Raportti painottaa
erityisesti saamelaisten kielen, kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen edellytysten turvaamista. Utsjoen kunta kuuluu Saamelaisten kotiseutualueeseen, johon kuuluvat Utsjoen
lisäksi Enontekiö, Inari sekä Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.

Nykytilanne

Utsjoen kunnan nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat merkittävästi seuraavat rakenteelliset tekijät:
⎯ valtion hallinnoimien maa-alueiden osuus (yli 94 %) kunnassa on poikkeuksellisen suuri ja korkea suojeluaste (80 %) rajoittaa maankäyttöä ja elinkeinotoimintaa.
⎯ tällä suojeluasteella ja Metsähallituksen hallinnoidessa maa-alueita kunnalla on tosiasiallisesti hyvin rajalliset mahdollisuudet harjoittaa omaa maapolitiikkaa tai
kehittää elinkeinoja ja veropohjaa maankäytön keinoin.
⎯ Tenon kalastuksen rajoitukset ovat heikentäneet paikallistaloutta merkittävästi.
⎯ maailmanpoliittinen tilanne nostaa hintoja ja pitkien välimatkojen vuoksi tämä vaikuttaa Utsjoella laajasti elinkeinojen toimintaedellytyksiin ja kuntalaisten arkeen.

Samanaikaisesti kunnalla on velvoite turvata saamenkieliset palvelut sekä ylläpitää kulttuurisia ja kielellisiä rakenteita, jotka ovat keskeisiä Utsjoen saamelaisten oikeuksien
toteutumisen kannalta.

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei kaikilta osin huomioi näitä erityispiirteitä, eivätkä se ja nykyiset tukimallit riitä kattamaan Utsjoen budjettivajetta. Tämä on johtanut kunnan kannalta kestämättömään tilanteeseen, missä noin 600 000 euroa/vuosi on arvioitu olevan summa, joka tarvittaisiin turvaamaan kunnan lakisääteiset palvelut. Budjettivajeen korjaaminen pelkästään sopeuttamalla ei ole vaihtoehto.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportissa korostetaan, että saamelaisten kielen, kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen edellytykset ovat heikentyneet ja että valtion
velvollisuutena on turvata niiden säilyminen ja kehittyminen. Lisäksi raportti edellyttää, että saamelaisten oikeudet huomioidaan kaikessa päätöksenteossa hallinnonalat ylittävästi sekä FPIC-periaatteen (Free, Prior and Informed Consent) mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella mm. kuntarakenteellisia ratkaisuja arvioitaessa ei ole riittävää tarkastella pelkästään hallinnollista tehokkuutta tai taloudellisia tunnuslukuja.

Arvioinnissa on välttämätöntä huomioida myös:
⎯ perusoikeusvaikutukset
⎯ alkuperäiskansaoikeudelliset velvoitteet
⎯ saamelaisten tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet
⎯ kielen ja kulttuurin säilymisen edellytykset

Näin ollen toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava kokonaisuutena, jossa keskeisenä arviointikriteerinä tulee olla se, vahvistaako vai heikentääkö ratkaisu saamelaisten oikeuksien käytännön toteutumista.

On selvää, että mahdollinen kuntaliitos heikentäisi utsjokelaisten saamelaisten asemaa ja oikeuksien toteutumista ja altistaisi nämä kulttuuriset ja kielelliset ryhmät
sulauttamiselle. Lisäksi kuntaliitos vaatisi toteutuessaan myös lakimuutoksia, koska saamelaisten kotiseutualueen kunnat on tällä hetkellä määritelty laissa.

Tarvittavat toimenpiteet

Utsjoen kunnan itsenäisyyden ja saamelaisten aseman turvaaminen edellyttää kohdennettua, hallinnonalat ylittävää ratkaisua.

Keskeiset toimenpiteet voisivat olla mm.:

1. Erillinen rahoitusmalli valtion budjettiin, YM tai VM tai joku muu
⎯ kiinteä kompensaatio suojeluasteesta ja valtion maapolitiikan vaikutuksista, ei kuitenkaan osana yleistä valtionosuusjärjestelmää

2. MMM:n kautta elinkeinokompensaatio ja kenties jonkin muun kautta komission suositus korvata myös kunnalle Tenon kalastuskiellon aiheuttamat aluetaloudelliset
menetykset
⎯ Tenon kalastuksen rajoitusten aiheuttamien menetysten korvaaminen kunnalle ja oikeudenomistajille
⎯ tuki perinteisille elinkeinoille, kuten porotaloudelle, mm. ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

3. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoitus
⎯ saamenkieliset kulttuuri-, kirjasto- ja vapaan sivistystyön palvelut
⎯ joki- ja porosaamelaisen kulttuuriperinnön turvaaminen

4. Oikeusministeriön rooli oikeuksien turvaajana
⎯ varmistetaan, että tehdyt ratkaisut eivät heikennä saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.

Summa summarum

Utsjoen kunnan tukeminen ei ole poikkeusratkaisu, vaan looginen seuraus valtion omista velvoitteista turvata saamelaisten oikeudet ja näin varmistaa riittävä rahoitus kunnalle. Jos valtio tunnustaa totuus- ja sovintokomission johtopäätökset, sen on myös hyväksyttävä niiden käytännön seuraus: saamelaisten kotiseutualueen kuntien elinvoiman turvaaminen on osa oikeuksien toteuttamista. Utsjoen kohdalla tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että kunnan itsenäisyys tulee turvata – ja sen edellyttämät resurssit järjestää.

Utsjoella 29.4.2026

Utsjoen kunnanhallitus

Utsjoen kunnanjohtaja Päivi Kontio

Utsjoen kunnan toimintaedellytysten turvaaminen liitteineen (pdf)