Gielddahoavddas: Ođđa jahki ja ođđa biekkat bossot Ohcejogas

Nugo Ohcejogas earáge gielddain ođđa jahki álggii ođđa sode-áigodagas, go sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ordnenvástu sirdašuvai Lappi buresveadjinguvlui. Bálvalusaid ordnenvástu sirdin orru mannan njuovžilit ja ain juo jagi vuosttas vahkus bálvalusat leat doaibman Ohcejogas dego ovdalge.

Gieldda ovddasvástádussii báhcet eallinfámu, čuvgehusa ja teknihkalaš doaimma barggut, mii addá vejolašvuođa smiehttat maid áššiid gielda deattuha boahtteáiggis. Ohcejogas dán vejolašvuhtii darváneimmet jo čakčat go, álggaheimmet gieldastrategiija ođasmahttinbarggu ja eanapolitihkalaš prográmma válmmaštallama.

Deanu luossabivdogildosa geažil gieldda doaimmain eallinfámu nannen oažžu ovddeža eanet deattu dán fáhkkes ráhkadusnuppástusa dilis. Dán ášši doarjuma várás ovttastahtiimet jagi álggus eallinfápmo- ja teknihkalaš lávdegotti oktan lávdegoddin. Teknihkalaš- ja eallinfámu doaibmasurggiid intensiivvalut ovttasbargu lea dehalaš, dasgo eanapolitihkka, lávven-, viste- ja giddodatáššit laktásit čavgadit gieldda eallinfámu ovddideapmái.

Ođđa jahki álgá almmolaš eahpesihkarvuođa dilis, mii lea geahpedan golaheami ja investeremiid ja inflašuvdna lea heajudan geavaheaddjiid oastinfámu. Vaikko Ukraina soahti lea váikkuhan maid min eallimii earet eará loktanan eallingoluid bokte, doaivvuhisvuhtii ii galgga vuodjut.

Min gánneha bidjat návccaid daidda áššiide, maidda sáhttit ieža váikkuhit. Makkár gielddas mii háliidat orrut, bargat ja eallit? Mo mii čavgadut ovttasbargguin dahkat vejolažžan buoret boahttevuođa buohkaide? Dáid gažaldagaid leat vihkkedallan ovttas gieldalaččaiguin boahttevuohtaforumiin, mat joatkašuvvet velá ođđajagemánus.

Ohcejohkalaččat atnet gieldda dorvvolažžan, dearvvasvuođabálvalusat doibmejit, olbmot leat veahkkái ja návccaid midjiide addá erenoamáš luondu. Máŋggas sávvet gildii lasi mánnábearrašiid, lasi bálvalusaid, ássanvisttiid ja lagasolgolihkadangeinnodagaid sihke ovttasbarggu Norgga gielddaiguin ja dáža fitnodagaiguin. Earet eará dáidda doaivagiidda lea dehalaš bastit vástidit ođđa gieldastrategiijas, mii gárvvásmuvvá geasi rádjai.

Lea leamaš illudahtti fuomášit mo korona maŋŋá rádjagávpi lea máhccamin ovddeš hivvodahkii ja gávpejasaid mielde Norgga beale áššehasat bohtet ain guhkkelis Norgga bealde. Illudahtti lea maid dat, ahte olgoriikkalaš mátkkálaččat leat arvvosmahttán min skábmadálvve ja turistafitnodagaid boahttevuođa oidnosiid. Seamma láhkai illudahtti lei čuovvut ja áicat diimmá loahppajagi bigálusain dan, ahte boazodoalus leamašan buorre jahki.

Iešguđege ealáhusaid buorre báldalaseallin lea ceavzilis turismma ovdáneami čoavddus. Mii fertet dán ášši ovttas čielgasit ovdánahttit. Turismii ja eanageavaheapmái laktáseaddji deaivvadeamit ja ságastallamat leat álgán buori ovttasbargovuoiŋŋas ja mii joatkit gulahallama giđa áigge. Eanapolitihkalaš prográmma, mii lea válmmaštallamis, hábme gieldda buot eanapolitihkkii boahttevuođa rámaid ja sáhttá buoremus dáhpáhusas doarjut buot ealáhusaid ovdáneami. Daid ovddideapmái ferte doarjaga viggat fidnet maid ođđalágan turismma ovddidanprojeavttain.

Ovdalaš juovllaid movttáskeimmet riikkabeivviid juolludan juovlaskeaŋkaruđas go fidniimet Luossaguovddáža čielggadeapmái 150 000 euro ruhtadeami. Luossaguovddáš doaimmašii Deanu luossabivddu ja árbedieđu áššedovdi- ja ovttasbargoorganisašuvdnan nu riikkaviidosaččat go riikkaidgaskasaččat.

Deanu ja luosa mearkkašupmi gieldalaččaide lea stuoris ja mii leat duođaid ilus, ahte maid riikkabeivviin leat oaidnán min dili. Mii sávvat ahte fidnet čielggadeapmái mielde viiddes joavkku buoremus álbmotlaš áššedovdiid árbedieđu čehpiid, guolledoalu ja maid dutkamuš- ja innovašuvdnadoaimma suorggis. Suoma luossaguovddáža báiki lea Ohcejogas Deatnogáttis!

Buorre álgán ođđa jagi 2023!

Taina Pieski, gielddahoavda

Čálus lea almmustahtton maiddái Inarilainen-aviissas.