Ohcejogas gávdnojedje Minnai buori eallima bihtážat: Bearaš, luondu ja kultuvra sihke dássedeaddu fitnodatdoallivuođa ja iežas buresveadjima gaskka

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

Minna Saastamoinen lea orron Ohcejogas 25 jagi. Son lea Kajaanis eret. Nuorra govvadáiddaakademiija studeanta vulggii geassái álo eret Helssegis, go ii smávvagávpoga nieidan máhttán loaktit gesiid stuorragávpogis.

– Háliidin geasset álo nu guhkás go vejolaš, ja Ohcejohkii vuojašin vuosttas geardde juo 90-logu álggus, Minna muitala.

– Liikojin báikái nu ollu ahte bohten deike juohke gease álo ođđasit, dassážii go viimmat bisánin deike ássat. Dat dábálaš máinnas – ráhkisvuođa maŋis, Minna joatká mojunjálmmiid.

Mađe eambo Minna oahpásmuvai Ohcejoga lundui ja sápmelaš kultuvrii, dađe eambo son liikostii daidda.

– Luondu, kultuvra ja olbmot dáppe čuhce munnje nu, ahte bohten deike álo ain ođđasis. Gal dat lei muhtun láhkai maiddái eksohtalaš oahpásmuvvat dán báikái.

Iežas suorgi gávdnui Ohcejogas lunddolaččat

Go Minna ásaiduvai Ohcejohkii, báikegottis doaimmai bihttáspealuid ja fitnodatskeaŋkkaid sihke grafihkalaš hábmema fálli fitnodat gosa son ohcalii bargui. Minna barggai fitnodagas grafihkalaš suorggi bargguid. Dasa lassin fitnodaga dálus doaimmai maiddái govvenfitnodat, gos son beasai oahppat seammás lasi studiogovvemis ja govvaráhkadeamis.

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

Moatti jagi maŋŋá Minna beroštuvai maiddái oahpaheaddji barggus, ja son doaimmai Ohcejotnjálmmi skuvllas govvadáiddaoahpaheaddjin. Go oahpaheaddjivuohta ii goittotge guhkit áigge orron leamen áibbas su váibmoášši, bohciidii jurdda iežas fitnodatdoallivuođas.

– Ledjen bargagoahtán maiddái grafihkalaš hábmema bargguid eanet aht´eanet. Báikegottis lei stuorra dárbu girjebardimii, dieđihangihppagiidda, máidnoshábmemii ja nu ain. Go fálaldatjearaldagat bohte oppa áigge lasi, lei iežas fitnodaga ceggen lunddolaš. Mun vuođđudin iežan fitnodaga 2002.

Studio Borga, ovtta nissonolbmo hábmenfitnodat Ohcejogas, fállá grafihkalaš hábmema ja govvema bálvalusaid. Borga namma boahtáge davvisámegielas.

Minna bargosadji lea iežas ruovttu šiljus moatti kilomehtera geahčen Girkosiiddas. Dábálaš bargobeaivi lea máŋggabealat, muhto lea hálddašeamis. Barggus veadjima Minna lea gártan oahpahallat iežas vásáhusaid bokte 20 jagi áigge. Sutnje lea dehálaš bargat iežas buresveadjima eavttuiguin.

– Fitnodatdoalli friddjavuohta lea somá! Mun ráhkistan váldit gulul iđidiid, ja dábálaččat boađán bargolatnjii 9–10 áigge. Barggan dušše 6–7 diibmosaš bargobeivviid go šearbmabargan lea fysalaččat noađuheaddji. Eahkediid ja vahkkoloahpaid in bargga ollenge, go anán iežan veadjima ja dan dikšuma erenoamáš dehálažžan.

Ohcejogas fitnodatdoalliide gávdnojit áššehasat maiddái Norgga bealde

Dego grafihkkáriin dábálaččat, leat Minnasge máŋga bálddalas stuorát ja unnit prošeavtta seammá áigge barggu vuolde. Barggus movttiidahttet erenoamážit áššit mat laktásit loahppabohtosii, dat buktet duđavašvuođa ja ilu.

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

– Oaččun áššehasas materiála, ja mu bargun lea ráhkadit das čielga, čuolddašuvvon ja estehtalaččat geasuheaddji loahppabohtosa. Mun návddašan das go beasan ordnet elemeanttaid ollisvuohtan, mii lea geahpas, lohkamis ja čáppis. Dál mus lea ovdamearkka dihte mánáidgirjji bardin barggu vuolde, ja fargga báliid lea boahtimin bargun áviissa bardin.

Minna áššehasat bohtet Ohcejogas nugo Norgga bealdege.

– Go álggahin, álge jámma boahtit diŋgomat moatti norgalaš girjelágádusas, ja ain barggan sidjiide. Seammá áššehasat leat bisson álggu rájes, mii lea buktán fitnodatdoibmii buori ja dorvvolaš vuođu. Ohcejogas mu áššehasat leat báikkálaš fitnodatdoallit, ja erenoamážit turismasuorgái barggan ollu hábmenbargguid. Dasa lassin muhtun veardde barggu addet maiddái gieldda ja fidnuid diŋgomat.

Bargu lea doarvái go báikegottis eai leat seammá suorggi doaibmit, ja Minna lea lihkostuvvan doallat guhkesáigge fástaáššehasaidge. Maiddái ođđa áššehasaid leamaš álki oažžut.

– Mus leamaš buorre lihkku, dasgo oainnán ahte mun in leat dárbbašan háhkat áššehasaid, muhto áššehasat leat gávdnan mu.

– Mun anán iežan gilvoovdun buriid bargobohtosiid lassin maiddái dan, ahte máhtán sámegiela. Nagodan bardit sámegielat materiálaid, ja Norgga beale áššehasaiguin gulahalan sámegillii.

Sámegiela oahpahallan ja sámekultuvrii oahpásmuvvan leamašge okta mearkkašahttimuš áššiin mat leat ožžon Minna bissánit Ohcejohkii.

– Lean álggu rájes háliidan čákŋat giela bokte kultuvrii ja eallinvuohkái. Lean lohkan sámegiela, ja lean oassálastán maiddái duodjekurssaide, ja dat leamaš okta vuohki oahpásmuvvat dán kultuvrii. Ain logan giela lasi – lea somá bajásdoallat giela, ja oahppat maiddái kultuvrras oppa áigge lasi.

Hástalusaid buktá bargoservoša unnodat muhto ovttasbargu ja doarjja bestet

Hástalusatge almmatge gullet fitnodatdoallivuhtii, erenoamážit Ohcejogas gos fitnodatdoallit leat mearige dáfus uhccán, ráhpadis čuođi.

– Smávva báikkis buohkat dovdet guhtet guoimmiset, das leat buorit ja fuones bealit. Dasa lassin iežas hástalusa buktá dat ahte lean dáppe áidna grafihkalaš suorggi fitnodatdoalli, nuba fierpmádagain bargan lea váttis. Nuppiid sániiguin, ii leat gilvu muhto ii leat guoibmedoarjjage.

– Govvejeaddjit Ohcejogas lihkus leat. Nuppiid fiinna govat inspirerejit ja hástalit ovdánit.

Oktofitnodatdoalli bargu lea duollet dálle oktonas.

– Go lea oktofitnodatdoalli, de ii leat bargosearvvuš, ja dat lea muhtumin lossat. Bargoservoša váillahan, ja leange smiehttan, sáhtášingo bargat gilis. Doppe livčče olbmot birra ja maiddái áššehasaide livččii álkit boahtit mu lusa go deike njealji kilomehtera duohkai. Mun oaččun fámu olbmuin, ja oktavuođaid ferte diđolaččat ohcat, fitnat gilis lunšša borramin, káfestallamin dahje eará dakkára.

– Ovttas doaibman lea munnje alccen dehálaš. Lean gávdnan giliovttastusa man doaimmas lean mielde. Buotlágan ovttas bargamii leat dáppe oppanassii buorit vejolašvuođat.

Ohcejohka bargobirasin bálkkaša goittotge Minna máŋgga láhkai. Ovttasbargu fitnodatdoalliid gaskka doaibmá bures. Minna atnáge árvvus, ahte báikkálaš fitnodatdoallit geavahit báikkálaš hábmendoaimmahaga bálvalusaid. Bargui lea mihtilmas ahte áššehasoktavuođaid sáhttá dábálaččat dikšut maiddái gáiddusin, ja go materiálatge bohtet elektrovnnalaččat, de hábmenbarggu dahkan Ohcejogas lea álki.

– Ávžžuhan váimmolaččat Ohcejoga maiddái gáiddusbargobáikin earáide, Minna joatká.

Maiddái ámmátdáiddu bajásdoallamii ja fitnodatdoaimma ovddideapmái Minna geahččá, ahte lea ožžon Ohcejogas bures doarjaga.

– Mu mielas kurssat ja fitnodatdoalliide oaivvilduvvon doaimmat leamaš dán 20 jagi áigge bures fállan láhkai. Leamaš dilálašvuođat bargat fierpmádagain ja deaivvadit eará fitnodatdoalliiguin, ja leange atnán ávkin viššalit dáid dáhpáhusaid. Dáid fitnodatdoallimáidnasiidge dahkama atnen gieldda beales fitnodatdoalliid dihtolágan doarjumin.

Fiinna luondu fállá veadjaga bargui

Naba mo fitnodatdoalli golaha iežas friddjaáigge? Lihkadeapmi lea Minnai dehálaš veaja čohkkánbargui.

– Luonddus johtin lea mu deháleamos áigeádji. Ohcejoga luondu fállá maiddái aivve ebmos rámaid govvema buđaldeapmái ja das ovdáneapmái. Dasa lassin finan čáhcelášmmohallamis ja joogas. Ohcejogas leat munnje doarvái fállamis buotlágan aktivitehtat maidda lea álki mannat fárrui.

Govva: Katriina Halonen

Luondu deattuhuvvo Minna vástádusain dávjá, ja vuogáiduvvan luonddu eavttuiguin eallimii lea veahkehan maiddái eallimii sajáiduvvamis Ohcejogas.

– Dáppe sáhttá eallit luonddu ja jagiáiggiid birrajođu mielde. Go lea seavdnjat ja muohttá, eallinbiire unnu muhto seammás návddašan das, ahte luondu lea oppa áigge dás ja lahka. Sáhtán iežan ruovttušiljus vuolgit duoddarii dahje Deatnogáddái, ja gávdnat dáid reaissuin juohke háve maid nu ođđa. Ii dárbbaš mátkkoštit gosage vai beassá lundui! Lean Ohcejogas ásadettiinan maiddái oahppan ollu: dádjadit luonddus ja duoddaris iehčanassii.

“Ohcejohka lea leamaš munnje doarvái unni ja doarvái stuoris”

Loahpas Miina bissána vel suokkardallat dan, maid buot áigi Ohcejogas lea su eallimii buktán.

Govva: Sonja Sistonen / Ohcejoga gielda

– Bearraša vuođđudeapmi ja deike ásaiduvvan lei lunddolaččat okta ealliman mearkkašahttimuš čovdosiin. Munnje buot dat maid lean dáppe vásihan, leamaš seammás maiddái mátki iežan, iežan ruohttasiid ja identitehta gurrii. Mun suokkardalan ollu dan gii mun lean dán servošis ja kultuvrras, mo mii bearašin leat sajáiduvvan deike, ja makkár ruohttasiid ja sojiid dáppe riegádan bárdnán, juo ollesolmmoš, dáppe oažžu.

Minna áigumuššan lea joatkit eallima Ohcejogas ain. Báikegottis leat gávdnon buorit eallima bihtážat fitnodatdoallin nugo ohcejohkalažžange.

– Munnje dáppe lea buot maid dárbbašan, ja jus dárbbašan maid nu eará, de dollen Roavenjárgii. Gaskkat leat guhkit muhto dasa lean dáppe hárjánan.

– Lean maiddái gávdnan muhtunlágan dássedeattu iežan eallimii dáppe. Lea somá fuomášit ahte sáhttá birget unnibuinge, ja barggange dušše dan veardde, ahte birgen dainna ekonomalaččat. Mun geahččalan olahit dan ahte sáhtán eallit nu, ahte veaján bures ja buot lea dássedeattus.

Minna oaidná boahttevuođa Ohcejogas čuovgadin, ja seammá áigge vuohkkasit ráfálažžan ja aktiivvalažžan.

– Ohcejohka lea polaritehtaid eana; nana ja gievra, goalki ja čielggas, guorbbas ja láđis. Ohcejohka lea leamaš munnje doarvái unni ja doarvái stuoris. Lean álo dovdan, ahte lean buresboahtin ja dohkkehuvvon dán servošii, Minna govvida čáppa sániiguin iežas ruovttugieldda.

Ohcejoga gielda buvttada Ohcejohkalaččaid eallin -muitalusráiddu, mas vuodjut olbmuid jurdagiidda ja vásáhusaide eallimis Suoma ja Eurohpa uniovnna davimus gielddas. Almmustahttit ráiddu ođđajagimánu 2023 rájes. Gávnnat buot almmustuvvan osiid dáppe!