Ohcejohka 150: Dihtetgo ahte Ohcejoga ja Gáregasnjárgga gaskasaš Deanogeaidnu rahppojuvvui easkka geassit 1983?

”Kuin helminauha Suomi-neidon kutreilla”. Ná govvidedje maiddái Suoma čábbámus geaidnun gohčoduvvon Deanogeainnu dan rahpama oktavuođas borgemánus 1983.

Bákteváris lei ávvudoaluid dovdu, go presideanta Mauno Koivisto vihahii máđijas almmolaš geaidnun divoduvvon, sullii 100 kilomehtera guhkkosaš geainnu. Dál eai čuohpastan silkebáttiid, muhto presideanta Koivisto baicce sahái vearvasaháin johkafatnasa rastá ovttas Lappi eanahearrá Asko Oinasiin.

Geaidno- ja čáhcehuksenlágádusa oaivehoavda Jouko Loikkanen govvidii iežas riepmosártnis johtima historjjá Deatnoleagis:

“ Dát geaidnu, mii otne rievdaduvvo máđijas almmolaš geaidnun nummár 9703, ovttastahttá Ohcejoga dehálamos čoahkkebáikkiid, Girkosiidda ja Gáregasnjárgga, maid gaskkas lea badjelaš čuohte kilomehtera mátki. Historjá lea dat ahte álggos oktavuohta jođii sivdnideaddji ja luonddu sivdnidan ja fuolahan Deanu mielde. Dalle jagis 1947 fárrui njuikii TVL ja šattai jiekŋageaidnu. Guoktelot jagi das maŋŋá álge huksegoahtit máđija. Dange maŋŋá, go dan mielde jagi 1973 rájes beasaimet johtit biillainge, dat lei eanáš heittot ortnegis: goas máđii jávkkai, goas geaidnu, goas šaldi; goas johtima esttii muohta, goas jiekŋa dahje fierran eana. Muhto dál dat lea visot vássán áigi; dan áiggi sáhttit muittašit ja galgatge muittašit, vai maiddái ođđa buolvvat dihtet, mo dáppe lei eallit ja ahte das fuolakeahttá dáppe olbmot elle.

Deatnu lei guhká Ohcejoga dehálamos johtolat. Ovdal 1950-logu loahpa Ohcejoga áidna geaidnooktavuohta lei poastabálggis Anárii. Bálgá divodedje meahccegeaidnun jahkái 1959.

Ohcejoga ja Gáregasnjárgga gaskii huksejuvvui máđii jagiid 1968-73, muhto dan mielde ii álo, eandaliige heittot siivvuid áigge, sáhttán johtit. Jagis 1977 máđija álge divodit almmolaš geaidnun. Bargu bisttii bisánkeahttá guhtta jagi: eatnama sirde badjel miljon guđahasa ja huksejedje 16 šalddi, mat mákse dalle oktiibuot 8,6 miljon márkki.

Geaidnoprošeakta mávssii oktiibuot measta 66 miljon márkki. Geainnu huksen váikkuhii olu Ohcejoga gieldda barggolašvuhtii, go huksenbargguin ledje gaskamearalaččat 55 albmá.

Presideanta oaččui alcces nammaduvvon geađggi Báktevárrái, go rahpandoaluin almmustahtte maiddái Deanogeainnu huksema muitomearkka, Mauno geađggi.

Rahpansáhkavuoruin giitaledje ahte čáppa geaidnu lea jo ieš oaidninveara ja dan jáhkke šaddat Ohcejoga nubbin turismamagnehtan luosa lassin, ja árvaledje maid geainnu gurrii ihtit ođđa turismafitnodagaid ja hoteallaid.  Erenomáš duđavaččat ođđa geidnui ledje lunddolaččat johgátte olbmot, geaid árgabeaieallin ja johtin šattai olu álkibun. Ođđa geaidnu nannii jáhku maiddái dasa ahte ruoktoguovllus leat ássit dás duohkoge.

Deanogeaidnu geasuha ain turisttaid, geat bohtet oaidnit Deatnoleagi erenomáš fiinna duovdagiid. Geaidnu ja čáppa guovlu eai jávkka, vaikko máilbmi rievdáge.

Kaleva 11.3.1983

Loahppasánit

Mii eará gulai presideantta galledallanprográmmii Ohcejogas?

Presideantta galledeapmi dikšojuvvui fuolalašvuođain ja gudnejahttimiin. Go geaidnu lei rahppon Bákteváris, sirdásedje Ohcejoga girkosiidii.  Presideanta ja roavvá Koivistoi guossohedje ávvomállásiid Matkailuhotellis, gosa čoahkkanedje measta čuohte bovdejuvvon guossi herskostaddat luosain, bohccobiergguin ja luopmániiguin. Koivisto beasai dieđusge maiddái luossabivdui – guolli gal ii dáidán dohppet. Das ii gávdno diehtu bláđiin, go Koivisto ii fuollan media ovddasteaddjiid bivdotuvrii fárrui. Čuovvovaš beaivve son oassálasttii 12. davviriikkalaš sámekonferánsii, mii lágiduvvui dalle Ohcejogas. Geavus guossit oahpásmuvve dutkanstašuvnna doaimmaide ja besse maiddái vánddardit. Nuppi ija presideantapárra ođii Geavu luonddumeahcis.

Gáldut

Ohcejoga gieldda arkiiva

Lapin Kansa 11.8.1983: Tasavallan presidentti vihki Tenon tien

Kaleva 11.8.1983: Pikitie syrjäytti Tenon veneen

Pohjolan Sanomat 21.8.1983: Suomen kaunein tie Tenonvarren tunturien katveessa

Blogi Lapin tiestön vuosisata 18.5.2017 / Hyvä venhe katkaistiin presidentillisin voimin