Ohcejohka 150: Ellojuvvui dat dolinge - maiddái Ohcejogas

Ohcejoga gielda ávvuda iežas 150-jagi mátkki, muhto guovllus leat ássan ja johtán olbmot jo duháhiid jagiid. Ohcejogas leat ain oaidnimis olu dološbázahusat, mat muitalit ássama ja sámi kultuvrra jahkeduháthistorjjás geađgeáiggi rájes historjjálaš áigái. Guovllu dološmuittut leat suodjaluvvon Dološmuittuid lága vuođul.

Davveleamos Suoma sámiguovllus lea guhká ássojuvvon

Suoma sámiguovlu adnojuvvui guhká ávdin meahccin, gos johte dušše meahccejohttit. Hárve arkeologalaš gávdnosat leat navdojuvvon bođugávnnusin, maid meaddeljohttit leat guođđán. Lappi eanangoddemusea arkeologa Jari-Matti Kuusela cealká Helsingin Sanomat -aviissa jearahallamis (HS 16.7.2025), ahte Suoma sámiguovlu ii leamaš goassige meahcceguovlu, muhto davvin leat ássan ja eallán jo guhká. Dološássiid deháleamos ealáhusat leat leamaš guolásteapmi, meahccebivdu ja čoaggin.

Mearkkat ássamis oppa dálá Suoma guovllus, leat gávdnomis jo dalán jiekŋaáiggi maŋŋelaš duhátjagiin. Ovdamearkan Guoládatnjárggas ja Davvi-Ruoŧas leat gávdnon geađgeáiggi ássansajit, ná navdet ahte olles Fennoskandia livččii leamaš hárvvit ásson jo geađgeáiggis. Maiddái Ohcejoga guovllus leat geađgeáiggi ássansajit, omd. Nisojávrri birrasis leat gávdnon ássansajiin gávdnosat ja kvárcabázahusat. Sivvan arkeologalaš gávdnosiid vánisvuhtii adnojuvvo vuosttažettiin ahte leat unnán dutkon, muhto maiddái dat, ahte dološ ássiid bázahusain eai leat seilon mieski materiálain ráhkaduvvon dávvirat dahje ássamušat. Johtti eallinvuohki lea gáibidan geahppa ássamii gullevaš reaidduid ja biergasiid, eaige muittut eallimis leat olus báhcán. Dákti, čoarvvit, muorra ja náhkki leat duššan jahkeduháhiid áigge.

Kuusela mielde Suoma sámiguovlu leamašan jo maŋŋit ruovdeáiggi álggus, sullii 800-logus, nannosit čadnon eurohpalaš oktavuođafierpmádahkii. Gávppašuvvui, gálvvut ja olbmot johte guhkes gaskkaid. Olbmot hálle eará gielaid, vai leat gulahallan ránnjáiguin. Davvin lea leamaš riikkaidgaskasaš historjá jo duháhiid jagiid.

Dološáiggiid olbmuid luottat Ohcejogas

Ohcejoga guovllus leat mearkkat olbmo doaimmain duháhiid jagiid dás ovdal. Stuorra oassi Ohcejoga dovddus arkeologalaš báikkiin leat stuorra jogaid – Deanu ja Ohcejoga – ja eará duottarjávrriid gáttiin.

Ohcejogas leat čuovvovaš ovdahistorjjálaš ja historjjálaš kulturmuittut:

• Geađgeáiggi ássanbáikkit, main leat gávdnon dološgálvvut (Nisojávri, Jorbajávri).
• Sápmelaččaid geađgeárranat mat gullet erenoamážit ruovdeáigái, vikiŋgaáigái ja ruossamátkeáigái.
• Goahtesajit ja godderoggit, mat leat duottar- ja johkaguovlluin. Dološ goddebivdorokkit geavahuvvojedje gottiid bivdui ovdal go boazodoallu stáđásmuvai.
• Boares girkogárddit ja hávdebáikkit gullet historjjálaš áigái (ee.1600 lohkui).

Jámežiid Guolbana girkogárdi lea Valle turistafitnodaga bálddas Ohcejogas Gáregasnjárgga guvlui. Johkadearpmis, lagešvuovddis leat sullii čuohte deaddaga. Dát girkogárdi lea leamaš Áibmejoga girku iežas girkogárdi (Jámežiid guolbba) ovdal dálá Máttajávrre girku. Ássansadjái guoskevaš kvárcca leat gávdnon girkogárddi máttabealde, lagašguovllus leat maid gávdnon geađgeárranat ja jáhkkimis unna ássamuša vuođđu (rádiokarbonaáigemeroštallan sullii 3400-3100 oKr.).

Dološ ássansajit ja bivdorokkit gávdnojit Ohcejogas Gáregasnjárgii manni geainnu viestarbealde. Geaidnoguoras ja Suhpivári gaskkas duolbadasas leat bivdorokkit, goahtesajit ja dollasajiid geađgeborddáldagat. Dáppe Elle Guolbana (Elleguolbba) gávdnojit golbma erenoamáš stuorra goahtesaji. Goahtesajit oidnojit eanadagas vuollegis čopman, mas leat seaidneráhkadusaid bázahusat. Guovtti goahtesajis lea guovdu boldni mearkan árranis. Stuorámus goahtesadji lea 5 * 6 mehtera, nu ahte áibbas unna ássamušain ii leat jearaldat. Museadoaimmahaga mielde dát ássansajit eai leat áigemeroštallon.

Ássansajiid lassin Elle Guolbanis leat badjel 50 goddebivdoroggi máttanuorttas – davveviestarii Áibmejogas, váile kilomehtera guhkkosaš ráiddus. Bohccuid guođoheapmi lea álgán Suoma davimus sámiguovllus easka 1700-logus, nu ahte dan ovdal báikkálaš olbmot bivde gottiid biebmun ja vuovdima várás. Bivdorokkit dahjege godderoggit leat geavahuvvon eará fuođđošlájaid bivdui. Musealágádus ii leat áigemeroštallan Elle Guolbana rokkiid, muhto oppalohkái bivdorokkit leat meroštallojuvvon gullat jo geađgeáigái ja dat leat leamaš anus vel historjjálaš áigge. Bivdorokkit, dego earáge dološmuittut, leat dološmuitolága ráfáidahtton bistevaš dološbázahusat.

Gáldut

Museadoaimmahat: https://kyppi.fi

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset (sá. Sápmelaččat). Historia, yhteiskunta, taide (sá. historjá, servodat, dáidda). Ođasmahtton ásahus. 2025.

Helsingin Sanomat aviisa 16.7.2025: Lappi ei ollut koskaan erämaa (sá. Suoma sámiguovlu ii lean goassige meahcci)

Pirjo Rautiainen, Meahciráđđehus 5820/630/2012: Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012 Utsjoen osayleiskaavaan ehdolla olevat Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden hallinnoimat alueet (sá. Kulturárbemuittuid inventeren 2012 Ohcejoga oasseoppalašlávas evttohuvvon Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusaid hálddašan guovllut