Suomas ráhkkanit ovddalgihtii vejolaš elrávdnjeboatkagiidda – geahča rávvagiid boatkagiidda Ohcejogas

Govva: Ohcejoga gielda

Suomas leat ráhkkanan dán dálvve dasa, ahte elrávdnjegolahus sáhttá eandalit buollašiid áigge lassánit stuorábun go buvttadeapmi. Dáin diliin váldofierbmefitnodat Fingrid sáhttá gártat mearridit guovlluviidosaš, hálddašuvvon elrávdnjeboatkagiin. Elrávdnjeboatkagat iešguđet guovllus hávil leat Suoma elrávdnjevuogádagas goit maŋimuš vuohki eastadit elrávdnjevátnivuođa ja oppa elrávdnjevuogádaga gopmáneami.

Davviguovllu čáhce- ja energiijafitnodat Inergias ja energiijasirdinfitnodat Tunturiverkkos muittuhit, ahte buoremus vuohki garvit elrávdnjevátnivuođa ja das čuovvu elrávdnjeboatkagiid lea seastit elrávnnji ja leat geavatkeahttá dan vejolašvuođaid mielde iđđes (dmu 7–10) ja eahkedis (dmu 16–20).

Konkrehtalaš elrávdnjeseastinrávvagat gávdnojit earet eará Inergia ja Astetta Alemmas -kampánja siidduin.

Elrávdnjeboatkagiin geahččaluvvo dieđihit ovddalgihtii – dárkkis iežat teakstadiehto-/šleađgapoastadiŋgoma

Jos elrávnnji gártá buot eará doaibmabijuin fuolakeahttá botket, de lea jáhkehahtti ahte boatkagat leat árgabeivviid dmu 7–10 ja dmu 16–20 dalle go lea stuorámus golahus. Dat bistet hávil sullii guokte diimmu ain iešguđet guovllus.

Go elrávdnjevátnivuođa riska lea dieđus ovddalgihtii, de dan birra dieđihuvvo viidát earret eará ođđasiin. Álgán elrávdnjeboatkagiin sáddejuvvojit áššehasaide teakstadieđut ja/dahje šleađgapoasttat Ohcejoga dáhpáhusas Tunturiverkko hehttehusdieđihanortnega bokte. Iežas teakstadiehto-/šleađgapoastadiŋgomiid sáhttá dárkkistit Oma Inergia -bálvalusas 7.2.2023 rádjai. Iežas elrávdnjesoahpamuša ja juogadanfierbmefitnodaga sáhttá dárkkistit Datahubis.

Jos elrávdnjevátnivuohta šaddá fáhkkestaga, ovdamearkka dihte vigi geažil, ii das álo leat vejolaš dieđihit ovddalgihtii. Reálaáigásaš elrávdnjefierpmádaga dili oaidná Ohcejoga oasil Tunturiverkko hehttehuskárttas dahje riikkaviidosaččat čujuhusas https://sahkokatkokartta.fi/.

Ná ráhkkanat ja doaimmat elrávdnjeboatkaga áigge

Inergia rávve áššehasaidis smiehttat juo ovddalgihtii, mo doaibmat jos elrávdnji boatkana guovtti diibmui. Várre ruoktot heahtediliid várás borramuša ja juhkamuša. Luđe telefovnna ja eará diehtoteknihkalaš rusttegiid ja skáhppo moadde várrerávdnjegáldu. Lasserávvagiid ráhkkaneapmái oažžu earet eará 72 tuntia -siidduin. Ráhkkaneami birra diehtu servošiidda ja fitnodagaide gávdno earet eará Huoltovarmuuskeskus neahttasiidduin.

Jos elrávdnjeboatkka álgá, de jáddat elrávdnjerusttegiid. Botke rávnnji erenomážit uvnnas, sriikaruovddis, káffevuoššanasas ja bassaladdanmášenis, amaset dat dagahit dollabuollima, go elrávdnji fas máhccá. Ale riŋge heahtenummirii, jos dus ii leat akuhta heahti. Ale maiddái raba jiekŋaskáhpe ja galmmiheaddji alege doala lásaid ja olgouvssaid rabas. Loga lasi konkrehtalaš rávvagiid elrávdnjeboatkkadillái Sähkökatko – 72 tuntia -neahttasiiddus.

Ale bija buot elrávdnjerusttegiid ala dalán go elrávdnji boahtá ruovttoluotta, dasgo elrávnnjis sáhttá leat ain vátnivuohta. Dárkkis ahte ovdamearkka dihte uvdna dahje sávdni ii báhcán ala dalle go elrávdnjeboatkka álggii. Jos oaččot Tunturiverkkos dieđu, ahte elrávdnji lea máhccan ruovttoluotta, muhto elrávdnji liikká váilu, de sáhtát váldit oktavuođa Tunturiverkko goziheapmái nummirii 040 636 2988.

Ohcejogas dearvvasvuođaguovddáža doaibma joatkašuvvá dábálaččat, skuvlalaččaide lámpá mielde

Ohcejogas sierra doaibmasuorggit leat ráhkkanan elrávdnjeboatkagiidda earret eará várrefápmomášeniiguin. Ohcejogas leat guokte várrefápmomášena. Nubbi lea dearvvasvuođaguovddážis ja nubbi boares skuvlavistti oktavuođas liggenguovddážis.

Vuosttas várrefápmomášeniin buvttaduvvo elrávdnji dearvvasvuođaguovddáža liggema, vealtameahttun čuovggaid, divššuid šleađgaculcciid sihke gievkkana galbmalanja ja galmmiheaddji doaimma dorvvasteapmái. Sihke Ohcejoga dearvvasvuođaguovddážis ja beavttálmahtton bálvalusássama ovttadagain doaimma sáhttá joatkit dábálaččat. Jos ruoktodivššus leat olbmot, geain leat anus hui dehálaš elektrihkalaš rusttegat dahje veahkkeneavvut, sin sirdet dárbbu mielde dearvvasvuođaguovddážii dan boddii go elrávdnjeboatkka bistá. Dearvvasvuođaguovddážis bastet maid ordnet oanehisáigge orruma heahtedilis. Bargiid fáhte gitta elrávdnjeboatkagiid áigge doaibmačuoggáin nu mo dábálaččat.

Nuppiin várrefápmomášeniin lea vejolaš ligget boares skuvlavistti ja láigodálu maiddái elrávdnjeboatkagiid áigge.

Ohcejoga rabasbálvalusguovddáža gievkkanis ii leat vejolaš málestit biepmu elrávdnjeboatkaga áigge. Danin borramuš fállojuvvo dalle, go lea elrávdnji fidnemis.

Skuvllat ja árrabajásgeassima doaibmabáikkit leat dahkan iežaset ráhkkananplánaid elrávdnjeboatkagiid várás. Skuvllaid doaimma geahččalit joatkit nu mo dábálaččat, muhto nuppástusat sáhttet boahtit oahpahusa sisdollui sihke skuvllaid álgin- ja nohkanáiggiide. Lea buorre muitit, ahte skuvlamátkkiid sáhttá gártat dahkat seavdnjadasas gáhttačuovggaid haga, ja dalle buohkat galget doaibmat erenomáš várrugasat. Livččii buorre ahte mánáin ja nuorain livččii iežaset dorvvolašvuođa dihte lubma- dahje gállolámpá mielde sihke skuvlamátkkis ja skuvllas.