Tapio Guttorm – bajásšaddan doaimmalažžan: “Vuolggán álo go bivdet”

Čálus almmustahtton Giisá-bláđis 6/2026

Govva: Minna Saastamoinen

Ohcejohnjálmmi gilisearvi válljii Tapio Guttorma (63) jagi 2025 ohcejohkalažžan. Gudnegirji ja stipeanda juolluduvvui olbmui, guhte lea áimmahuššan searvvušlašvuođa, oktasaš buresveadjima ja ovttasbargama vuoiŋŋa. Ákkastallamiin gilisearvi deattuha Tapio vuovnnahisvuođa go lea bargan gielddaolbmuid dorvvolašvuođa ja buresveadjima ovdii.  Tapio lea doaibman badjel 20 jagi viššalit máŋggain servviin, nugo eaktodáhtolaš čáskadangottis, Utsjoen Kuohus ja Ohcejohnjálmmi gilisearvvis, ja iežas doaimmalašvuođain láhčán vejolašvuođa doaimmaide ja ovttasbargui. Dan lassin ákkastallamiin máinnašit, ahte barggustis dálualbmán Tapio lea fuolahan áiggis beroškeahttá gieldda giddodagaid, maiddái gieldda oamastan gilidállu Giissá fuolaheamis.

Iežas sániiguin Tapio bajásšattai dasa, ahte gili olbmot barget ovttas ja oahpai doaimmalašvuhtii jo mánnávuođastis Guolnnás. Bearaš, mas ledje njeallje máná, hágai birgenlági máŋggalágan bargguin. – Mis lei smávva dállu johgáttis, muitala Tapio iežas mánnávuođa birra. – Áhčči barggai huksen- ja meahccebargguid ja duddjui. Eadni fas lei čeahpes goarru ja duojár, ja son oahpahii giehtadujiin earret eará Ohcejoga rávesolbmuidskuvllas. Mii eat lean bajonat, eatge iešalddes johgáttesápmelaččatge, vaikko ruoktobáiki leage Anárjoga ja Guoldnájoga suorggis. Guoli gal bivddiimet iežamet biebmun firpmiin ja gal mii nuorabut šlivgguimetge.

– Ovttas bargan álggii suoidnebargguin, go buot giliolbmot serve gili oktasaš suoidnebargguide ja johte  dálus dállui. Iešráđálažžan šadden go buot reaidduid galggai ieš doallat ortnegis jus daid áiggui sáhttit geavahit. Ovdamearkka dihtii biillaid, gielkkáid ja eará mášeniid álgen divodit jo duođaid nuorran.

Eai váivves muittut ásodateallimis

Tapio skuvlabálggis álggii Gáregasnjárgga skuvllas. – Dalán vuosttas luohká rájes ásaimet ásodagas, go ruoktot lei mátki badjel 30 kilomehtera heajos geainnu miel, muitala Tapio. – Ferten gal dadjat, ahte mus ii leat ásodatáiggis bahá dadjamuš, ii Gáregasnjárggas iige maŋŋá Ohcejogasge. Eliimet nugo hoteallas: mis fuolahedje, oaččuimet biepmu iđitbihtás eahketbihttái ja buđaldusatge muttágit. Ásodatvahkut álkidahtte máŋggaid eallima, erenomážit stuorra mánnabearrašiid dállodoalu, go ruovttuin eai dárbbašan nu olu borramuša go skuvllat bibme mánáid. Oaččuimet hállat sámegiela, vaikko oahpahus leige suomagillii earret sámegiela diimmuin. Badjedássái galggai vuolgit Ohcejohkii, gos jođiimet Gápmasa bokte ruoktot vahkkolohppii. In jur áibbašan ruoktot, go ledje valjis skihpárat ja guovlu gos singuin deallardit.

Badjedási áigge Tapio oaččui divodit skuvlla metállaluohkás maiddái iežas mášeniid ja osiid. – Oktii sveisejin skuvllas mohtorgielkká áksela ortnegii ja bessen jo bearjadat eahket vuojašit gielkkáin, go sáhtten bidjat divvojuvvon oasi dalán sadjái go bohten skuvllas.

Skuvlejupmi geavatlaš bargguide

Nuorravuođa gieđa dáiddut ja beroštumit movttiidahtte háhkat joatkkaskuvlejumi. – Vázzen Anáris álbmotskuvllas duodjekurssa, mas oahpahalaimet erenomážit iešguđetlágan materiálaid ja daiguin bargama. Jotken oahpuid Muoná ámmátskuvlla biilamekanihkarlinnjás. Bargui bessen Gáregasnjárgga biiladivohahkii, duollet dállet bargen dálualbmán gielddas. Maŋŋá čađahin giddodatfuolaheaddji kurssa ja ambulánsavuoddji oahpuid, nu ahte máhttu álggii čoggot máŋggalágan bargguide.

Tapio Guttorm lea bargan Ohcejoga gieldda dálualmmái-giddodatfuolaheaddjin jagi 2001 rájes. Oahpuid ja bargokarrieara ovdánettiin lea eallimii boahtán bearaš: eamit Pilvi ja guokte nieidda, Bigga ja Biret. Ruoktun lea šaddan Ohcejoga Ringi, gos Guttormat oste iežas dálu.

Govva: Minna Saastamoinen

Ovttas bargan gullá lundui

Earáiguin ovttas bargan gullá Tapio lundui. – Lean mielde measta mas beare, masa dárbbašit eaktodáhtolaččaid, lohká Tapio. – Lean leamašan eaktodáhtolaš čáskadangottis jagi 2003 rájes ja mielde masa juohke gádjundoaimmas. Lean maiddái vuosttasveahkkejoavkkus, ja dan bokte maiddái eanet gáibideaddji doaimmat leat šaddan oahpisin dollabuollimiin ja jiellumis gitta johtolatlihkohisvuođaide ja ohcamiidda. Smávva báikegottis eaktodáhtolaččaid bargu lea duođaid dehálaš, go mátkkit leat guhkit ja veahki galgá oažžut báikki ala nu jođánit go lea vejolaš. Eaktodáhtolaš čáskadangotti hárjehallamat dollojit juohke nuppi vahkus ja vuosttasveahkkejoavkku hárjehallamiid 4-5 geardde jagis.

– Gilisearvvi doaimmas lean leamašan mielde logenár jagi, ledjen moadde baji ságadoallin. Eaktodáhtolaš barggut leat olu, go ruhta lea vátni eaige olbmotge liiggás. Rollat bissot čielggasin, go gieldda giddodatfuolaheaddjin fuolahan dáluid, ja gilisearvvi doaimmat fas gullet astoáigái.

Lihkadeapmi eallinvuohkin

Tapio lea maiddái áŋgiris lášmmohalli. – Mii speallat máŋgii vahkus fierbmespáppa Utsjoen Kuohu joavkkuin, lean maiddái Kuohu stivrras. Kuohu bokte bargat olu eaktodáhtolaš bargguid, eandalii dáhpáhusain, go dárbbašit vaikkeba ortnetgohcciid dahje olbmuid hukset dáhpáhusbáikkiid. Maŋimuš leamašan Anára SM-čuoigamiin stivremin johtolaga ja dan ovdal ordnemin Ohcejoga Heargecup. Ovdal korona ordniimet gili nuoraide báhčinčuoigama, vaikke stuorámus oasi dálvvis bážiimet láserbissuin stobus ja čuoigama sajis valáštalaimet.

Tapio mielde eaktodáhtolaš barggu haga Ohcejogas eai livčče nu olu doaimmat. – Jus dagašeimmet dán visot bálkábargun, ii dáppe livčče jur mihkkige. Lea baggu bargat eaktodáhtolažžan, vai dáhpáhusat ollašuvvet oppalohkáige.

Geargágo Tapio bargat vel juoiddá eará astoáigge, go bargu ja searvedoaibma doalvu stuorámus oasi áiggis? – Mis leat moadde bartta, muhto ii dohko leat jur astan. Guolástan oalle unnán, iige luossabivdogielddus leat mu eallimii váikkuhan nu olu. Lean muhtin veardde bivdán guoli biebmun firpmiin jogain. Jieŋa alde asttan oaggut muhtumin. Dán dálvve plánejin čuoigantuvrra, muhto dat maid bázii vaikko ledjen vuoidan sabehiid gárvvisin. Bohte eará hohpolaš áššit.

Muhtinlágan pelle peloton Tapios eallá, go son hutká ja pláne duon ja dán. – Vaikko daid ii oktage dárbbašivččiige. Ráhkadan feara maid, ovdamearkka dihtii lean ieš duddjon njealjejuvllagii maŋŋejorri ja mohtorgielkká rehkii duddjojin beavddi, beaŋkkaid ja dollasaji.

Tapio gullá viiddes sámeservošii, ja fuolkkit gávdnojit sihke Suoma ja Norgga bealde. – Fulkkiid dađi bahábut oaidná dán áigge eanáš dušše hávdádemiin.

Tapio Guttorm orru duđavaš iežas eallimiin. Láittastuvvat ii geargga, go son lea mielde feara mas iige ruovttus astta finadit eará go oađđimin. – Iežan buresveadjimii váikkuha olu dat, ahte liikon iežan barggus ja bargui lea somá vuolgit. In vuordde ealáhahkii báhcima inge dáidde máššat báhcitge.

Tapio lea gudnemáinnašumis ánssášan, go son lea bargan vuovnnahisvuođain servoša ovdii. Tapio lea álo gearggus, go gosnu dárbbašit doaimmalaš albmá.