Nannosit davimus – Ohcejoga ođđa gielddastrategiija geahččá roahkkadit boahtteáigái

Ohcejoga váldostivra dohkkehii ođđa gielddastrategiija čoahkkimis 21.6.2023. Sáhtát oahpásmuvvat ođđa gielddastrategiijai dáppe.

Strategiija lea plána, mas meroštallojit joksanmearit ja vuogit mo joksat daid. Gielddastrategiija lea dokumeanta, mii stivre gieldda doaimmaid mearrediđolaččat ja čatná sihke virgeolbmuid ja luohttámušolbmuid doaibmat ovttas sohppojuvvon mihttomeriid ovdii. Jahkásaččat meroštallat dárkilut, sierra surggiide guoskevaš doaibmabijut, maiguin ollašuhttit strategiija konkrehtalaččat.

” Ođđa gielddastrategiija hábme nana vuođu guovllu eallinfámu ja suvdilis turismma aktiivvalaš ovdánahttimii. Lean giitevaš ahte gielddaolbmot leat searvan bargui máŋggaid háleštandilálašvuođaid bokte.” cealká vs. gielddahoavda, eallinfápmohoavda Tanja Lepistö.

Ođđa gielddastrategiija boahtá fápmui jagi 2024 álggus.

Višuvdna ja árvvut

Ohcejoga ođđa višuvdnan válljejuvvui ”Nannosit davimus”. Dat govve baicce Ohcejoga erenomáš geográfalaš sajádaga Suoma ja EU davimus gieldan, muhto maiddái gieldda ássiid sitkatvuođa ceavzit davviguovllu hástaleaddji birrasis. ”Nannosit davimus” boahtá oidnot gieldda beaividuvvon logos. Višuvnna oassin leat maiddái dát elemeanttat:

• Ohcejogas lea buorre eallit, doallat fitnodagaid ja bargat.
• Mii fuolahit luonddus, danin go dat dahká min eallima vejolažžan.
• Mii ovddidit sámegiela ja -kultuvrra eallinfámu

Ohcejoga gieldda beaividuvvon árvvut leat: máŋggaárvvot, vejolašvuođaid láhčči ja vásttolaš.

Dáid árvvuid bokte muitalit ahte mii hálidat seailluhit guovllu erenomášvuođa ja dikšut servoša, guhte gudnejahttá iešguđegelágan kultuvrraid ja olbmuid. Mii fuolahit ealli sámekultuvrras ja sámegiel bálvalusaid ovdánahttimis. Seammás doarjut gielddaolbmuid buresveadjima.

Min ulbmilin lea hukset ovttasbarggu eará doaibmiiguin, vai bargodilli buorránivččii, searvvušlašvuohta nanusmuvašii ja vejolašvuođat searvat servodaga doaimmaide ovdánivčče. Mii geahččalit fállat buoret vejolašvuođaid fitnodagaiguin bargamii, buoridit bálvalusaid  ja ovdánahttit ássama čovdosiid. Seammás mii deattuhit dan ahte min doaimmat leat vásttolaččat ja ovddalgihtii oahppasat.

Midjiide lea dehálaš doaibmat rahpasit ja vásttolaččat. Mii hálidat aktiivvalaččat guldalit gielddaolbmuid dárbbuid ja doaivagiid ja dahkat vejolažžan mearrideapmái searvama. Mii fuolahat maiddái das ahte gieldda ruhtadoallu dikšojuvvo vásttolaččat ja plánavullosaččat nu, ahte gielddaolbmuid ovddut váldojit vuhtii.

Dan lassin strategiija vuođđotemán lea suvdilis ovdáneapmi. Dát dárkkuha dan ahte suvdilisvuođa buot njeallje oasi: ekonomalaš, sosiála, ekologalaš ja kultuvrralaš suvdilisvuohta leat buot čavgadit mielde min mearrádusain ja doaimmain.

Strategalaš deattuhussuorggit

Ohcejoga gieldda strategalaš deattuhussuorggit leat:

• Fitnodagaide miehtemielat Ohcejohka

Mii ráhkadit gildii doaibmanbirrasa, mii lea fitnodagaide miehtemielat ja ovddalgihtii oahpis. Mii dovdat fitnodagaideamet dárbbuid ja láhččit vejolašvuođaid ođđa fitnodagaide ja ovttasbargui. Mii fuolahat das ahte árbevirolaš sámeealáhusaid eallinfápmu seailu nanusin. Geasuhit aktiivvalaččat gildii ođđa fitnodagaid ja fállat doarjaga fitnodaga álgomuttuide. Ođasmahttit fitnodatbálvalusaid. Čeahpes bargofámu gávdnon lea min oktasaš viggamuš.

• Turisma, mii stuorru suvdilit

Hukset suvdilis turismmas gieldda ođđa geađgejuolggi, mii vuođđuduvvá dasa ahte iešguđet ealáhusat sáhttet doaibmat bures bálddalagaid. Ovddidit turismma máŋggasuorggat vuogi mielde. Guovllu olahahttivuođa buorideapmi gullá min ovdogohcima njunnošii. Mii hálidat leat suvdilis ja vásttolaš turismma mállegielda, mas lea buorre ássat ja eallit. Turisma fállá boahttevuođas ođđa bargosajiid ja bálvalusaid, riegádahttá ođđa fitnodagaid ja nanne gieldda ekonomiija.

• Ohcejogas buorre eallit

Min guovllus lea geasuhanfápmu ja min gielddas lea buorre eallit, bargat fitnodagaiguin ja stuđeret. Mii fállat ain buoret bálvalusaid ja ovdánahttit astoáigge aktivitehtaid. Máŋggaárvvotvuohta ja oadjebasvuođa dovdu leat min givrodagat. Min oahpahus ja árrabajásgeassin suoma- ja sámegillii leat buorre dásis. Mii ovddidit aktiivvalaččat vistehuksema ja olahahttivuođa. Mii doaibmat aktiivvalaččat ovdogohcimiin, vai sáhttit dorvvastit sode-lagašbálvalusaid ja eiseválddiid bálvalusaid. Doarjut goalmmát sektora, mii iežas oasil ovdánahttá guovllu eallinfámu ja gieldda olbmuid buresveadjima.

• Gielda doaibmá vásttolaččat

Mii doaibmat rabas ja vásttolaš vugiin. Mii dikšut iežamet ekonomiija ja opmodaga vásttolaččat ja ovddalgihtii plánemiin. Mii leat geasuhanfámolaš bargoaddi, sihkkarastit ahte bargguideamet dikšuma várás leat doarvái bargoveahkanávccat ja čehppodat. Min bálvalusat buvttaduvvojit beaktilis ja olahahtti vugiiguin. Gielddaolmmoš lea min áššehas – mii buoridit áššehasbálvalussamet ja gielddaolbmuid oassálastinvejolašvuođaid. Mii leat luohtehahtti ja miela miel ovttasbargoguoibmi. Min doaibma ovddida suvdilis ovdáneami ja buresveadjima.

Gielda ii goittotge nagot bargat okto visot. Mii dárbbašat guimmiid, vai bargguoažžunvejolašvuođat buorránit ja searvvušlašvuohta ja oasálašvuohta nanosmuvvet. Gielda sáhttá ovdamearkka dihtii doarjut goalmmát sektora ja ovdánahttima ássiid dárbbuid vuođul, mii buorida giellaservošiid buresveadjima ja oasálašvuođa.

Ealáhusaid geahččanguovllus lea dehálaš ahte gieldda proseassat vástidit fitnodatdoalliid duođalaš dárbbuide. Mii sávvat ahte guovllu ealáhusat sáhttet ovttasbargat menestuvvama ovdii nu, ahte bargu ja maiddái bargit gávdnošedje. Mii hálidat, ahte ealli fitnodatdoaibma oidno maiddái giliin.

Strategiija válmmaštallamis gulaimet maiddái gielddaolbmuid

Strategiija ráhkadettiin lea dehálaš ahte dat čalmmustahttá gieldda identitehta. Muđuid olbmot eai vealttekeahttá dovdda, ahte strategiija lea iežas iige dat stivre doaimmaid. Danin hálideimmet váldit gielddaolbmuid mielde válmmaštallanbargui nu viidát go lei vejolaš. Čohkkiimet gielddaolbmuid oainnuid boahtteáiggi Ohcejoga birra jahkedoajáldaga sulaid ordnejuvvon Boahtteáigeforumas. Oasálašvuohtadilálašvuođaid ollisvuhtii gulle gilieahkedat buot golmma giliguovddážis ja ságastallandilálašvuođat ealáhusbargiide ja gielddaáirasiidda. Dáid lassin čohkkiimet oainnuid Ohcejoga boahtteáiggis gieldda virgeolbmuin, boarrásiidráđis, doaimmashehttejuvvon olbmuid ráđis, badjeskuvllalaččain ja logahatoahppiin. Loahpas rabaimet vel neahttajearahallama, man bokte sáhtii guođđit anonyma jurdagiid boahtteáiggi Ohcejoga birra. Strategiija válmmaštallama ovdánettiin ordnejuvvojedje máŋggat dilálašvuođat kommeanttaid addima várás ee. gieldda njunnošiidda ja gieldda luohttámušolbmuide.

Materiála vuođul, man čohkkiimet gielddaolbmuin, hábmiimet iešguđegelágan govaid boahtteáiggis. Boahtteáiggi govat leat čoahkkái biddjon oainnut das, makkár gielddas Ohcejoga olbmot hálidit ássat ja makkár válljejumiid gielda galggašii dahkat vai Ohcejogas livččii buorre eallit. Boahtteáiggi govat hápmašuvve viđa elemeanttas: Makkár gielddas mii hálidat eallit? Mat leat min guovllu givrodagat? Makkár áitagiid oaidnit boahtteáiggis? Makkár váttisvuođaid galggašeimmet čoavdit? Makkár áššiiguin galggašeimmet bargat dakkaviđe?

Gielddaolbmot doivo boahtteáiggis earret eará ovttamielalaš ja fitnodagaide miehtemielat ealáhusdoaimma, oadjebas servoša, man doaimmaide beassá searvat, ealli sámekultuvrra, bálvalusaid, mat dorjot buresveadjima, luonddu árvvu ja mearkkašumi dovddasteami ja máŋggalágan vejolašvuođaid nuoraide.

Strategiija válmmaštallama ulbmilin lei, ahte gielddaolbmuid jietna oidno gárvves strategiijas nu olu go lea vejolaš. Maid don jurddašat ođđa gielddastrategiija birra?

Ohcejoga gieldda vuosttas strategiija dohkkehuvvui jagis 2017. Dan ollašuhttima oinnolamos bohtosat leat ođđa skuvla-máŋggadoaimmadálut gieldda golmma giliguovddážis ja sámi giellaguovddáža, Giellagárdi vuođđudeapmi. Gieldaláhka mearreda beaividit strategiija oktii váldostivrabajis. Gieldastrategiija beaivideapmi álggii čakčat 2022 Ohcejohka beaiváda gieldastrategiija boahtte dálvve ovttas gielddaássiiguin | Utsjoki

Lassedieđut:

Taru Lindell
Projeaktahoavda
uKoordinaatio -projeakta
+358 40 154 3649
taru.lindell@utsjoki.fi