Kilomehter lea kilomehter

Badjelaš mánotbadji lea mus duogábealde Ohcejoga gielddahoavdan. Dán áiggis máŋgasat leat jearran mus, ahte mo dat dál orru? Vástádus lea hui oktageardán: bargu lea ollu ja ovddosguvlui mannat.

Lean beassan leat mielde iešguđegelágan dilálašvuođain, deaivvademiin ja ovttasbargočoahkkimiin. Lean beassan deaivvadit miellagiddevaš olbmuiguin ja eará gielddaid njunnošiiguin. Máŋggat oppalašvuođat leat munnje juo ovdalaččas oahppásat, muhto lean beassan vásihit maid ođđa áššiid.

Lappi buresveadjinguovllu dilli ságastahttá buot Lappi gielddain. Iešguđegelágan ságastallamiin boahtá čielgasit ovdan, ahte guovlluidgaskasaš erohusat leat stuorrát – muhto dathan lei čielggas juo dalle, go buresveadjinguovllut vuođđuduvvojedje.

Gielddaid dehálamos bargu lea sihkkarastit vuođđobálvalusaid fidnema gielddas. Vaikko gieldda ovddasvástádussan ii leat šat buvttadit sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid, de daid fidnen almmatge váikkuha ollu gieldda eallinfápmui. Dál mii eat oaččo govahallagoahtit, ahte bálvalusat livčče midjiide diehttelasat. Erenomážit dan sivas, go dál Lappi buresveadjinguovllus leat eará buresveadjinguovlluid láhkai heajos ruhtadili dihte stuorra seastindárbbut.

Mu mielas lea fuolastuhtti, ahte dilis, mas buresveadjinguovllu ja gielddaid ovttasbargu galggašii lassánit, mii leatge dilis, mas min ovttasbargu orru dušše duobbáneamen. Gávnnahin ođđajagimánus 2022 muhtun jearahallamis, ahte kilomehter lea kilomehter, vaikke dan dutkkašiige iešguđet geahččanguovllus. Dál goittotge orru, ahte duot kilomehter lea šaddamin čuolbman, ja báikkálaš dilit ja daid vuhtiiváldin govssáhallet.

Dán ođđa dilis, mas mii leat leamašan juo badjelaš jagi, sihke gielddat ja buresveadjinguovllut ohcet duojážassii ođđa doaibmanvugiid. Buorre ja vuorrováikkuhuslaš jođiheami dehálašvuohta ja siskkáldas ja olgguldas gulahallan rivttes áigge leat vuođđoáššit, vai mii fidnet bálvalusaid doaibmat gieldalaččaid dáfus buoremus vejolaš vugiin. Báikkálaš máhtu ii oaččo badjelgeahččat ja plánaid ii galgga čállit báhpára ala Roavvenjárggas. Dán oppalašvuođas galgá baicce áddet maid eará áššiid go dušše logu, mii rehkenastojuvvo boađusin. Gažaldat lea almmatge olbmuid buresveadjima ja dorvvolašvuođa áššiin. Máŋgii olbmot, geain heajumus sajádat, govssáhallet čáppa lohpádusain ja ságain fuolakeahttá.

Gielddaid ovddasvástádussan báhce buresveadjinguovloođastusas máŋggat barggut, maid duođalaš meari lea vuos váttis árvvoštallat geavatlaš dásis. Lassin ovttasbarggu njoahcudit vel gielddaid ja buresveadjinguovlluid gaskasaš eahpečielga bargojuogut. Iešguđegelágan bargojoavkkut leat ollu ja dábálaččat dain čohkkájit seamma olbmot – dušše bargojoavkku namma lea eará. Dát ii dieđusge leat niehkodilli. Dát goittotge govvida dan, man vátna resurssaiguin gielddat figget bargat bargguideaset. Vaikko dál orruge, ahte gieldda ja buresveadjinguovllu ovttasbarggus leat háhpohallama áiggit, de oainnán dán nuppástusas maid buriid beliid, go buot oasážat leat sajis ja bálvalanfierpmádat lea huksejuvvon dainna láhkai, ahte dat váldá vuhtii gieldda ássiid ja sin dárbbuid. Láhka buresveadjinguovllus (29.6.2021/611) geatnegahttá maid buresveadjinguovlluid doarjut ássiideaset buresveadjima.

Vaikko mii eallit máŋgga dáfus oalle eahpesihkkaris áiggis sihke servodatlaččat ja máilmmiviidosaččat, de hálidan liikká gieldda oaidninčiegas oaidnit boahtteáiggis maid ollu vejolašvuođaid.

Boahtteáigi šaddá aiddo dakkárin, go mii dan ovttas háliidit hukset. Báikkálaš oaidninčiegas erenomáš dehálaš lea bidjat návccaid áššiide, mat váikkuhit min gieldalaččaid eallimii dáppe Ohcejogas. Ja duddjot positiivvalaš gova buot dain buriin beliin, mat mis dáppe gielddas juo leat ja maid darvánit daidda heajut beliide, mat hástalit min árgga. Muhto mii joatkit min mátkki ovddosguovlluid, vaikko dan mátkkis livččege moadde čiekŋalis rokki.

Päivi Kontio, Ohcejoga gielddahoavda