Nuoraiddoaibma ja valástallan geassit 2020

Ohcejohnjálmmi, Gáregasnjárgga ja Njuorggáma álšasálet rahpasit 1.6., nuoraideahkedat joatkašuvvet 1.6. rájes buot giliin, ja vuojadanhálla rahpasa 15.6.

Buot gieldda astoáiggedoaimmain lea dehálaš čuovvut dáid rávvagiid:

• Jos dus leat makkárge dávdamearkkat, de ale boađe álšasálii, vuojadanhállii dahje nuoraideahkedii.
• Doala unnimustá guovtti mehtera dorvogaskka eará olbmuide. Ovddásvástádus dorvogaskkaid doallamis gullá juohke áššehassii ja bargái.
• Jos gosat dahje gasttát, de daga dan giehtagávvii.
• Ane buori fuola giehtahygieniijas. Basa gieđaid sáibbuin. Giehtadesinfierenávnnas lea oažžumis buot astoáigedoaibmabáikkiin.

Vuojadanhálla

Vuojadanhálla rahpasa vuossárgga 15.6.2020. Eai leat duođaštusat das, ahte koronavirus sáhtášii leavvat vuojadanhállas čázi bokte. Vuojadanáldáin geavahuvvojit kloraávdnasat desinfierenkemikálan, ja daid dihte virusat duššet čázis jođánit. Dan sadjái njoammunriskka vuojadanhállain dagahit lagas kontávttat kundariid dahje bargiid gaskkas dalle go hállas lea olmmoš geas lea virusinfekšuvdna.

Rávvagat vuojadanhálla geavaheapmái:

Jos dus lea gávnnahuvvon koronavirus dahje dus leat makkárge dávdamearkkat, de it fal galgga mannat vuojadanhállii.

Doala vuojadanhállas unnimustá 2 mehtera dorvogaskka eará geavaheaddjiide, maiddái gárvodanlanjain ja sávnnis. Bearrašat sáhttet mannat ovttas vuojadit.

Čuovo basadanrávvagiid dárkilit.

Jos gosat dahje gasttát, de daga dan giehtagávvii.

Ane buori fuola giehtahygieniijas, eandalii hivssegis finadettiin ja ovdal čáhcái mannama. Giehtadesinfierenávnnas lea oažžumis gárvodanlanjain.

Vuojadanhállas sáhttet leat eanumustá 10 vuojadeaddji oktanaga.

Gaskavahkuid vuojadanhálla buot lanjat leat várrejuvvon riskajoavkkuid vuojadeaddjiide.

Dušše juohke goalmmát lohkkakáhppe lea anus.

Basat fuolalaččat sáibbuin ovdal go manat čáhcái. Dušše juohke nubbi riššu lea anus.

Basat álo dan maŋŋá, go leat fitnan hivssegis.

Mii eat váldde vuostá ruđaid. Sáhtát máksit máksokoarttain dahje vuojadanbilehtain.

Jos don gulat THL:a meroštallamiid mielde riskajovkui, de sáhtát dorvvolamosit geavahit vuojadanhálla gaskavahkuid d. 10–14; dat áigi lea várrejuvvon riskajoavkkuid olbmuide. Vuojadanhálla buhtistuvvo fuolalaččat álo ovdal riskajoavkkuid vuojadanvuoru.

Geasi rabasáiggit 15.6.-14.8.2020

Vu 16-20

Ma 16-20

Ga 10-14 (riskajoavkkut)

Du 16-20

Be 12-16

Álšasálet

Ohcejohnjálmmi, Gáregasnjárgga ja Njuorggáma álšasálet rahppojuvvojit vuossárgga 1.6.2020. Álšasáliid čorgen ja buhtisteapmi lea lasihuvvon. Álšasáliin lea giehtadesinfierenávnnas ja maiddái ávnnas álšarusttegiid desinfierema váras.

Álšasálet leat maŋŋebárggaid várrejuvvon dušše riskajoavkkuid atnui. Jos don gulat THL:a meroštallamiid mielde riskajovkui, de don sáhtát dorvvolamosit geavahit álšasále maŋŋebárggaid.

Rávvagat álšasále geavaheaddjiide:

Jos dus lea gávnnahuvvon koronavirus dahje dus leat makkárge dávdamearkkat, de it fal galgga mannat álšasálii.

Álšasáles sáhttet leat eanemustá 5 olbmo oktanaga.

Doala sáles unnimustá 2 mehtera dorvogaskka eará geavaheaddjiide.

Maŋŋebárggaid álšasále buot lanjat leat várrejuvvon riskajoavkkuid olbmuid atnui.

Jos gosat dahje gasttát, de daga dan giehtagávvii.

Basa gieđaid sáibbuin sihke ovdal álšahárjehusa ja dan maŋŋá. Geavat giehtadesinfierenávdnasa.

Desinfiere daid rusttegiid ja biergasiid, maid geavahat. Cirggut desinfierenávdnasa vuos báhpárii, ale njuolga rusttega ala.

Fina easkka ruovttus basadeamen.

Čoavdagiid lotnun ja rehkegat 1.6. rájes

Gielda buhtte áigodaga 17.3.–31.5.2020 álšasálemávssuid. Jahkečoavdaga hálddašeaddjit ožžot geahpádusa jahkemávssus. Ovtta dahje guđa mánu čoavdagiid geavahanvuoigatvuohta guhkiduvvo vástideaddji áigodaga veardde.

Ohcejoga álšasále jahke- ja mánotbadječoavdagiid hálddašeapmi sirdása vuojadanhállas astoáigečállái 1.6. rájes. Vuojadanhállas sáhttá ain fitnat láigoheamen čoavdaga ovttaskas geavahangearddi váras. Čoavdagiid sáhttá ain fitnat máksimin vuojadanhállas, muhto ášši galgá vuos ovddalgihtii šiehttat astoáigečálliin. Máksit sáhttá máksokoarttaiguin ja Tyky- dahje Smartum-valáštallanseattaliiguin. Vuojadanhálla ii váldde vuostá ruđaid.

Boahtte jagi rájes rehkegat álšasáliid jahkečoavdagiin sáddejuvvojit álo ođđajagimánus. Jos háliidat heaitit geavaheames álšasále, itge hálit oažžut ođđajagimánus ođđa rehkega, de galggat ovdal jagi nohkama máhcahit álšasále čoavdaga Ohcejohnjálmmis astoáigečálli Kaisa Tapiola-Länsmanii, Gáregasnjárggas Juha Palttoi, ja Njuorggámis Vesa Raappanai.

Valáštallansálet

Njuorggáma valáštallansále ii leat geassit anus. Ohcejohnjálmmi ja Gáregasnjárgga valáštallansáliid láigoheamit šiehtaduvvojit astoáigečálliin. Láigoheami vejolašvuohta árvvoštallo guđege dáhpáhusas sierranassii.

Nuoraidlanjat

Nuoraideahkedat joatkašuvvet Ohcejohnjálmmis, Gáregasnjárggas ja Njuorggámis 1.6. rájes. Nuoraideahkedat lágiduvvojit olgun dalle go lea vejolaš. Lanjaid čorgen ja buhtisteapmi lea maiddái lasihuvvon.

Rávvagat nuoraideahkediid váras:

Nuoraideahkedii sáhttá searvat jos eai leat makkárge dávdamearkkat.

Doala nuoraideahkediin 2 mehtera dorvogaskka eará nuoraide ja maiddái nuoraidbargái.

Jos gosat dahje gasttát, de daga dan giehtagávvii.

Basa gieđaid sáibbuin sihke ovdal nuoraideahkeda ja dan maŋŋá. Geavat giehtadesinfierenávdnasa.