Gielddahoavdda ođđa jagi dearvvuođat

Vássán jahki báhcá millii hui erenomážin. Koronavirusepidemiija lea oktasaš áitta ja dat áitta lea meroštallan min eallima mannan giđa rájes. Sirdáseimmet gáiddusbargamii, gáiddusoahpahussii, gáiddusčoahkkimiidda – gáidduseallimii, gáidosii ja sierra lagašolbmuin ja ustibiin. Spiehkastatáigi lea bajidan mis nannosit olmmošvuođa vuođđolundui gullevaš áibbašumi ja ohcaleami nuppi lusa.

Giđa allabasit, geassi ja juovlaáigi, mii dál lea nohkamin, leat muittuhan min das, man dehálaččat lagašolbmot leatge – nu ilus go morrašisge ja áibba dábálaš árggas.

Min oahpes eallinvuohkái eai koronaráddjehusat buktán nu stuorra nuppástusaid go gávpogiin orru olbmuide. Stuorámus ráddjehusaid vásiheimmet, go eat beassange čoahkkanit midjiide nu dehálaš bearaš- ja sohkaávvudemiide nu mo livččiimet hálidan.

Mu millii lea báhcán erenomážit ovtta bláđi bajilčála: “Korona opetti meidät kaipaamaan” – áibbašit maid? Áibbašit servvolašvuođa, bearaš- ja sohkaávvudemiid, teáhtera, girkomeanuid, ealligovaid, konsearttaid, káffe- ja boradanbottuid bargoskihpáriiguin, lagaščoahkkimiid ja juoba gávppis fitnama. Máŋggaid áššiid, maid ovdal leimmet oahppan atnit iešalddis čielga áššin.

Eallin joatkašuvvá ja go vuosttas šohkas oktan dávvira vuovdduštemiin lei cevzojuvvon, de máhcai maiddái luohttámuš, ahte min servodaga doaibma joatkašuvvá spiehkastatdilis fuolakeahttá. Otne mii diehtit epidemiijas ollu eanet, mas sáhttá giitit buori máilmmiviidosaš dutkanbarggu. Boahkohanávdnasa ovddideami dihte sáhttit luohttit dasa, ahte lagašboahttevuođas sáhttit máhccat dorvvolaš “lagašeallimii”.

Mii leat ceavzán vássán jagi hástalusain uhcimustáge govttolaš bures. Buohcci ja veahki dárbbašeaddji olbmot leat dikšojuvvon, mánát leat oahpahuvvon ja gieldda mearrádusdahkan lea mannan bures. Gáiddusbargan leamašan vejolaš buriid diehtojohtolatoktavuođaid vehkiin ja áššedovdi veahkkebargiid gierdavaš doarjagiin. Máŋggat ođđa ja beaktilis bargovuogit leat váldon atnui ja Ohcejohka lea šaddan ovttaveardásažžan stuorát gielddaiguin nu mo máŋggat earáge doaresbeale gielddat. Sáhttit oassálastit máŋggaide dehálaš dáhpáhusaide ja čoahkkimiidda ovttaveardásaččat eará doaibmiiguin, giitu doaibmi gáiddusoktavuođaid. Seammás go  máŋgasat mis leat sáhttán sirdásit gáiddusbargui, de liikká máŋgasat leat gártan bargat dábálaš bargodiliin, njoammunriskkas ja buohccánáitagis fuolakeahttá, das sidjiide erenomáš giittus.

Giitu buot gieldda bargit ja gielddaolbmot. Ovttas mii leat lihkostuvvan vássán jagi hástalusain ja čuovvumiin addojuvvon rávvagiid mii leat ráddjen korona leavvama gielddasteamet. Korona lea bajidan mis olbmuin ođđa beliid. Hállu veahkehit ja ovddasvástádus lagašolbmuin leat erenomáš árvvusadnojuvvon iešvuogit. Giitu buohkaide sidjiide, geat leat oasilteaset veahkehan veahki dárbbašeaddjiid ceavzit árgabeaivve hástalusain. Giitu fitnodatolbmuide, geat leat fállan áhpásmanvejolašvuođaid min dearvvasvuođas fuolaheaddji bargiide ja boarrásiidda. Giitu Ohcejoga searvegotti bargiide, go dii lehpet buktán min ruovttuide rohkosbottuid ja ipmilbálvalusaid.

Jagi áigge lea máŋgii orron nu, ahte min áigi manná dušše korona eastadeapmái, muhto iihan ášši duođaidge leat nu. Máŋggat buorit áššit leat jagi áigge dáhpáhuvvan. Ohcejohnjálmmi ja Gáregasnjárgga máŋggadoaimmadáluid atnuiváldin čakčat buvttii erenomáš ilu máŋggaid stuđeremii ja bargui. Huksenprojeakta lea vel gaskan, dasgo vuostegieđageavvamat Njuorggáma máŋggadoaimmadálu huksenagoarttain leat maŋidan maŋimuš máŋggadoaimmadálu gárváneami, muhto datge gárvána áiggi mielde. Maiddái divvunbarggut, mat leat vel gaskan, dahkkojuvvojit gárvvisin.

Gáregasnjárgii huksejuvvo bálvalusdállu ahkeolbmuide ja eará dorjojuvvon ássama dárbbašeaddjiide. Bálvalusdálu plánat leat gárvásat ja mearrádusdahkan ovdána vássi jagi álggus.

Máŋggat projeavttat; Giellaguovddášprojeakta, Vásttolaš turismaprojeakta ja boahtte jagi álggus álgi Bargoburesveadjin sámeguovllus projeakta leat ovdamearkan jotkkolaš ovddidanbarggus.

Gielddaolbmuid bálvalusaid dorvvasteapmi barggu vuolde leahkki sode- ja eanagoddeođastusas lea dehálaš,  nu mo máŋggat earáge gielddaid guoski projeavttat, mat gáibidit ovdduidgohcima.

Sámegiela gáiddusoahpahusprojeakta oaččui árvvusadnon fuomášumi čujuheami, Cygnaeus-bálkkašumi. Maiddái máŋggat gieldamet kulturváikkuheaddjit bálkkašuvvojedje. Lihkusávaldagat sidjiide.

Bušeahtta boahtte jahkái lea gárvvistuvvon dilis,  man lea erenomáš váttis einnostit. Geavahanekonomiija manuid leat ožžon bissut govttolažžan ja investerenruhta lea várrejuvvon dehálamos áššiide. Mii gártat almmatge eallit čavga ekonomiija áiggi, muhto das fuolakeahttá eat leat dárbbašan guođđit bálvalusaid nu menddo stuorrát olggobeallái.

Korona lea dagahan váttisvuođaid erenomážit turismasuorggi fitnodagaide, muhto vássán geassi buvttii davás ruovtturiikka turisttaid. Nuorra olbmot leat beroštuvvan bartaluomuin ja ruovtturiikka turisma lea ealáskan hui erenomáš láhkai. Čuoiganguovddážat leat dievvan ruovtturiikka turisttain allabasiid áigge ja sihkkarit min guovllu erenomáš vásáhusat ja sierrasárgosat hohkahit ođđa turisttaid min guovlluide. Mii jáhkkit dasa, ahte boahttevuohta rahpá rájáid ja turismma eavttut máhccet. Min árbevirolaš ealáhusaid doaibmaeavttut leat dás ovddosge nannosat. Olbmuid áibbašupmi ja hállu oaidnit ođđa guovlluid ja áššiid ii jávkka gosage. Boahkohanprográmma álggaheami mielde luohttámuš boahttevuhtii lea buot váttisvuođain fuolakeahttá nanus.

Buori álgi jagi buot Ohcejoga gieldda olbmuide!