Kannanotto: Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kunnat sekä Saamelaiskäräjät huolissaan Laphan säästötoimien vaikutuksista alueen turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi 21.10.2025 palveluverkkoluonnoksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle. Luonnoksessa esitetään laajoja säästötoimia muun muassa vuodeosastotoimintaan ja päivystyspalveluihin. Esitetyt palveluverkkomuutokset ovat osa Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamista.

Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kunnat sekä Saamelaiskäräjät ovat huolissaan esityksen vaikutuksista alueen ihmisten perusturvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Pitkien etäisyyksien alueilla matkat palveluihin ovat jo nyt pitkiä ja toteutuessaan esitykset pidentäisivät niitä entisestään. Kunnat ja Saamelaiskäräjät toivovat, että palveluverkon uudistettaisiin ennen kaikkea potilasturvallisuus ja alueellinen yhdenvertaisuus edellä.

Lisäksi kunnat ja Saamelaiskäräjät korostavat tarvetta aitoon vuoropuheluun ja kumppanuuteen Lapin hyvinvointialueen kanssa. Nyt esitetyt säästötoimet on valmisteltu ilman yhteistyötä kuntien tai Saamelaiskäräjien kanssa, vaikka kumppanuus on kirjattu hyvinvointialueen strategisiin linjauksiin ja hyvinvointialuetta sitovat saamelaiskäräjälain velvoitteet yhteistoiminnasta ja neuvottelusta.

Ympärivuorokautisten päivystyspalvelujen saatavuus turvattava

Palveluverkkomuutoksissa esitetään Ivalon ympärivuorokautisen päivystyksen muuttamista kiirevastaanotoksi. Ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttaminen merkitsisi, että esimerkiksi Utsjoen tai Inarin pohjoisosista matka ympärivuorokautiseen päivystykseen olisi jatkossa lähes 500 km.

Esitetty muutos vaikuttaa kohtuuttomalta niin inhimillisen kuin logistisen näkökulman kannalta. Mikäli oman auton käyttö ei ole mahdollista, taksikapasiteetti riitä tai ensihoito on kiinni muissa tehtävissä, voisivat akuuttia hoitoa vaativat potilaat jäädä nykyistä useammin kotiin. Tämä taas voisi osaltaan lisätä myöhempää hoitokuormaa, jolloin kustannussäästö muuttuu kyseenalaiseksi.

Ivalon ympärivuorokautinen päivystys palvelee laajasti koko Pohjoista Lappia, myös Tunturi- Lappia. Tämän lisäksi on huomioitava, että myös läntisessä Tunturi-Lapissa Kittilän, Kolarin ja Muonion yhteinen päivystysrinki on palvellut keskeytyksettä puoli vuosisataa alueen ihmisiä, ja on nyt uhkana Laphan palveluverkkoluonnoksessa lakkautua.

Kunnat ja Saamelaiskäräjät myös muistuttavat, että alueen väestömäärä moninkertaistuu matkailusesongin aikana, mikä on huomioitava päivystyspalvelujen mitoituksessa. Kaikki vetoomuksen kunnat ovat matkailun kasvukuntia.

Vuodeosastotoiminnan merkitys tunnistettava

Vuodeosastotoiminnan osalta palveluverkkoluonnoksessa esitetään Muonion vuodeosaston lakkauttamista ja Ivalon osastopaikkojen vähentämistä 1.6.2026 alkaen. Molemmat osastot ovat erityisen tärkeitä saamelaisten kotiseutualueen asukkaille. Muonion vuodeosaston lakkauttamisen myötä matka Enontekiön Kilpisjärveltä lähimmälle vuodeosastolle olisi jatkossa 275 km.

Kunnat ja Saamelaiskäräjät muistuttavat, että vuodeosastotoiminnan merkitys pitkien välimatkojen alueilla on erityinen. Vuodeosaston lakkauttamisen myötä alueelta häviäisi laitteistoa ja osaamista, joka on tuonut turvaa ja mahdollistanut ketterän reagoinnin monenlaisiin hoitoa vaativiin tilanteisiin. Toiminnan volyymi supistuisi, samoin keskeiset tukitoiminnot, kuten röntgen- ja laboratoriotoiminnot. Terveysasemalle tulevan potilaan hoitoa ei pystyttäisi vuodeosaston mahdollistamin toimin enää jatkossa tehostamaan paikallisesti vaan osastohoitoa vaativat potilaat lähetettäisiin joko Kittilään tai Rovaniemelle. Vuodeosaston poistumisen myötä terveysaseman toiminta käytännössä supistuisi myös kiirevastaanoton poistumisen myötä. Mikäli yhä useammin potilas jouduttaisiin ohjaamaan ilman lääkärin tutkimusta eteenpäin, kuormittaisi tämä myös toisia kiirevastaanottoja, päivystyksiä tai vuodeosastoja nykyistä enemmän, ja voi aiheuttaa merkittäviä potilasturvallisuushaasteita. Vuodeosastojen ja päivystyksen supistamisen yhteydessä on huomioitava myös vainajien asianmukaiset säilytystilat. Vuodeosaston lakkauttamisella, ja siten lääketieteellisen monipuolisuuden supistumisella, olisi vaikutusta myös Muonion terveysaseman kouluterveyskeskusstatukseen: moni erikoistuva lääkäri työskentelee Muoniossa, joka lisää ko. ammattihenkilöstön osaamista pohjoisen harvaanasutun alueen erityislaatuisuudesta sekä väestöstä.

Kunnat ja Saamelaiskäräjät myös pyytävät huomioimaan, että Muonion vuodeosastolle sekä hyvinvointikeskukseen on vuosien mittaan pystytty rakentamaan palvelua myös pohjoissaamen kielellä. Muoniolla ja Enontekiöllä on ollut yhteinen vuodeosasto jo, niin ikään, yli puoli vuosisataa. Tällä on erityinen merkitys saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvan Enontekiön saamenkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien toteutumiselle. On hyvin epätodennäköistä, että sama työntekijäresurssi pystyttäisiin järjestämään muualla, jolloin lakkauttamispäätös heikentäisi saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista tilanteessa, jossa saamelaiset ovat valmiiksi eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen.

Sama uhkakuva koskee Ivalon vuodeosaston paikkamäärän laskua, sillä tämä voisi johtaa siihen, että osastopaikkojen ollessa täynnä, ohjattaisiin Utsjoen ja Inarin sekä Vuotson alueen ihmiset toisaalle pidemmän matkan päähän, jossa saamenkielinen palvelu ei todennäköisesti toteudu. Vuodeosasto on jo aiemmin suljettu Utsjoelta, jolloin välimatka lähimmälle vuodeosastolle Ivaloon on jo valmiiksi osin kohtuuton.

Lapin hyvinvointialueen on huomioitava, että saamelaisten kotiseutualueella asuvilla henkilöillä on oikeus käyttää palveluja saamen kielillä myös silloin, kun heidät ohjataan käyttämään palvelua kotiseutualueen ulkopuolella. Lapin hyvinvointialueen velvollisuus on huolehtia tämän toteutumisesta, mutta nyt esitetyillä muutoksilla tämän oikeuden toteutumista tosiasiallisesti heikennettäisiin.

Kotisairaalatoiminnan kehittämistä kunnat ja Saamelaiskäräjät lämpimästi kannattavat, mutta muistuttavat, ettei se korvaa vuodeosastojen tarjoamaa hoitoa ja tukea erityisesti pitkien välimatkojen alueilla. Potilas, joka voisi palvelujen läheisyydessä pärjätä kotisairaalan tuella kotona, voi olla pitkien välimatkojen alueilla turvallisinta hoitaa terveydenhuollon yksikössä.

Kylien palvelut turvattava pitkien välimatkojen alueilla

Lapin hyvinvointialueen palveluverkkoluonnoksessa kylien palvelujen osalta merkittävimpänä ehdotuksena on suunnitelma lakkauttaa Karesuvannon terveysaseman päivittäistoiminta. Muutoin kylien palvelujen osalta suunnitellaan räätälöityä palvelutarjontaa.

Karesuvannon terveysaseman sulkemisella ja näin alueen palvelujen supistamisella on vaikutusta alueen ihmisten asiointimatkoihin. Tämän kaltaiset muutokset ovat omiaan nostamaan kynnystä terveydenhuollossa asioimiseksi ja johtaa hoidon viivästymiseen. Pienten kylien säännölliset palvelut ovat erityisen tärkeitä sellaisille henkilöille, joiden on esimerkiksi perussairauden vuoksi asioitava säännöllisesti terveydenhuollon palveluissa, esimerkiksi näytteenotossa.

Räätälöityjen palvelujen osalta kunnat ja Saamelaiskäräjät korostavat ylipäätään, että myös näiden palvelujen saavutettavuus ja jatkuvuus on turvattava. Pienten kylien, kuten Vuotson, Kilpisjärven tai Sevettijärven, palveluilla on merkitystä niin lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Lähellä tuotetut palvelut tukevat erityisesti ikäihmisten mahdollisuuksia asua lähellä omaa sukuaan ja yhteisöään. Palveluita on järjestettävä kylissä edelleen kaikille ikä- ja asiakasryhmille huomioiden kohtuulliset asiointimatkat, potilasturvallisuuden, hoidon oikea-aikaisuuden ja matkoista aiheutuvat kustannukset.

Vaikutusten arviointi

Kunnat ja Saamelaiskäräjät peräänkuuluttavat Lapin hyvinvointialueelta asianmukaista vaikutusten arviointia, jossa huomioidaan ennen kaikkea vaikutukset perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen.

Lisäksi on arvioitava suunnitelmien kokonaistaloudelliset vaikutukset avoimesti. Palveluverkkouudistuksessa on tuotava läpinäkyvästi esille laskelmat, joihin esitetyt toiminnan supistamiset ja lakkautukset perustuvat. Huolena on, että nyt valmistellut päätökset johtavat lopulta vain kokonaiskustannusten kasvuun, jos suurin osa rahasta siirtyy palvelujen järjestämisestä matkakustannuksiin. Tällöin Lapin hyvinvointialueen taloudessa palvelujen alueellisen saavutettavuuden nakertaminen näkyy säästönä, mutta valtion taloudessa lisääntyneinä menoina Kelan korvaamien taksi- ja muiden matkojen muodossa. Samoin on arvioitava palveluverkon karsimisen riskit mm. ambulanssityhjiöiden muodostumiselle. Kustannusten osalta kunnat ja Saamelaiskäräjät myös pyytävät huomioimaan hintalapun tilanteissa, joissa hoitoon hakeutuminen ja pääsy pitkien matkojen vuoksi viivästyy.

Vaikutusten arvioinnissa on myös kiinnitettävä huomiota saamelaisten oikeuksien toteutumiseen, josta Lapin hyvinvointialueen on osaltaan kannettava vastuuta. Saamenkielisten palvelujen heikon toteutumisen takia saamelaisväestö on jo valmiiksi muita heikommassa asemassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jos palvelu siirretään saamelaisten kotiseutualueelta kauemmas tai kokonaan pois, tulee yhä epätodennäköisemmäksi, että palvelua on mahdollista käyttää saamen kielillä.

Vaikutusten arvioinnissa on lisäksi huomioitava, millainen merkitys toimivilla sote-palveluilla on alueen kokonaisturvallisuuteen. Terveydenhuollon palveluilla turvataan väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä myös häiriötilanteissa, jolloin niillä on varautumisen näkökulmasta keskeinen merkitys. Viime vuosien aikana kunnat ja muut toimijat ovat panostaneet merkittävästi varautumiseen ja toimintaan poikkeusolosuhteissa, mutta sote-palvelujen alueellisen kattavuuden murentaminen voisi viedä tältä työltä pohjan. On tärkeää, että vaikutusten arviointia varautumisen näkökulmasta tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kunnat yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa vetoavat sekä Lapin hyvinvointialueeseen että Suomen valtioon, että se kantaa vastuuta alueen ihmisten terveydestä ja turvaa palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden. Sote-uudistuksen tavoitteena oli perusterveydenhuollon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen – tästä tavoitteesta on edelleen pidettävä kiinni.

Eero Ylitalo
vt. kunnanjohtaja
Enontekiön kunta

Tommi Kasurinen
kunnanjohtaja
Inarin kunta

Laura Enbuska-Mäki
kunnanjohtaja
Muonion kunta

Päivi Kontio
kunnanjohtaja
Utsjoen kunta

Tuomas Aslak Juuso
puheenjohtajan sijainen
Saamelaiskäräjät