”Hansin monumentti” – Utsjoen virastotalo – juhli tasavuosiaan avoimin ovin

Utsjoen kunnan 150-juhlavuoden ohjelmaan kuului myös kunnan virastotalon avoimet ovet, joita vietettiin talon 40-vuotisjuhlien merkeissä. Utsjoen kunnantalo valmistui vuonna 1986. Tilaisuus houkutteli kuntalaisia valtuustosalin täydeltä kuuntelemaan muisteluita ja syömään juhlakakkua.

Tilaisuuden kunniavieraina oli kaksi talon rakennusaikaista vaikuttajaa: silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Niittyvuopio ja moneen toimeen rakennushankkeen aikana ehtinyt Aulis Nordberg.

Ennen uutta rakennusta Utsjoen kunnantalo toimi ahtaassa, alun perin asuintaloksi rakennetussa puutalossa. Talo tunnetaan nykyään Kylätalo Giisána.

Kunnassa oli vuosia haaveiltu uudesta kunnantalosta kunnan ja valtion tarvitsemille tiloille, mutta rahoitus ja rakennuttaja puuttuivat. Kunta kääntyi toistuvasti valtion viranomaisten ja erityisesti valtiovarainministeriön ja rakennushallituksen puoleen virastotilojen rakentamiseksi. Kunta toivoi rakennushankkeesta yhteistä valtion kanssa niin, että valtion viranomaiset toimisivat rakennuttajana. Rakennushankkeen puuhamiehinä ahkeroivat erityisesti kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Niittyvuopio ja kunnanjohtaja Toivo Suomenrinne.

Kunnan miesten neuvottelutaidoilla saatiin rahat rakentamiseen

Hans Niittyvuopio kertoi, kuinka kunnan virastotalolle haettiin ja saatiin rahoitus.

– Suorat ja hyvät yhteydet Lapin maaherraan ja hallituksen ministereihin auttoivat kunnan rakennushankkeiden valmistelussa, muistelee Hans Niittyvuopio. – Silloinen valtiovarainministeri Ahti Pekkala oli myötämielinen Utsjoen pyynnöille, koska ”kyllä koko maa on pidettävä asuttuna”. Niinpä valtiovarainministeriö myönsi elokuussa 1983 rahoituksen virastotalon rakennushankkeeseen.

–  Taloa on sanottu Hansin monumentiksi, kertoo Hans. – Kunnanjohtaja Suomenrinnekin oli epävarma rahoituksen järjestymisestä, mutta kun rakentamispäätös oli tehty, sanoi Topikin uskovansa kaiken, mitä minä sanon.

Rakennushallituksessa laadittiin tilantarveohjelma, jossa ehdotettiin, että valtio luovuttaisi Utsjoen virastotalolle tarvittavan tontin, huolehtisi kiinteistön osakeyhtiömuotoisena toteutettavasta rakennuttamisesta ja varaisi kiinteistöstä toimitilat Utsjoella toimivia valtion virastoja varten.

Kiinteistö Oy Utsjoen Virastotalon perustajaosakkaina olivat Suomen valtio eli rakennushallitus, Utsjoen kunta ja Pohjolan Osuuspankki. Perustamiskokous pidettiin tammikuussa 1984 ja yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin postitoimiston hoitaja Pekka Haapala.

Rakennushallitus myi kiinteistöyhtiölle rakennuspaikaksi noin 11 000 neliön tontin 88 000 markalla. Toukokuussa 1984 rakennushankkeen kustannusarvio oli lähes 7 miljoonaa markkaa. Uuteen taloon piirrettiin kunnan tarvitsemat tilat, valtion virastotilaa ja liiketiloja. Valtion virastoista tiloja tarvitsivat Lapin tuomiokunta, työvoimatoimisto ja posti. Kiinteistön kokonaispinta-ala oli lähes 1100 m².

Aulis Nordberg oli ensin rakentamassa ja sitten vastaanottamassa rakennusta

Aulis Nordberg pääsi virastotalon työmaalle mittakirvesmieheksi heti rakentamisen alussa. Ensimmäisiä tehtäviä oli huonetilaohjelman laatiminen.

– Kunnanjohtaja Suomenrinne haaveili näyttävästä ja isosta valtuustosalista, jossa voitaisiin pitää myös käräjiä, kertoo Aulis Nordberg. – Laamanni Tuomivaara latisti kunnanjohtajan haaveet toteamalla, että ”oikeutta voidaan kyllä jakaa vaatimattomammissakin tiloissa”.

– Kiinteistön suunnitellut arkkitehti yöpyi tontilla muutaman yönseudun teltassa, jolloin talo sai muotonsa. Rakentajaksi valittiin Oulun maanrakennuspojat OMP Oy. Työmaan mestari oli omalaatuinen pinttyneine tapoineen ja hänen kanssaan oli monesti erimielisyyksiä työmenetelmistä, muistelee Aulis Nordberg.

– Virastotalo on varmaan ainoa Utsjoen työmaa, jossa on ollut torninosturi käytössä. Yläpohjan betoniholvi valettiin pilarien, töttien, varaan, joten ennen valua työmaalla oli valtava metsä töttiä. Seiniä päästiin tekemään valun jälkeen.

– Siirryin työmaalta kunnan rakennustarkastajan sijaiseksi ja pääsin viran puolesta vastaanottamaan rakennusta. Talon käyttöönotto viivästyi monella kuukaudella, kun rakennushallituksen valvoja ja työmaamestari olivat erimielisiä viimeistelytöistä eikä valvoja suostunut hyväksymään taloa valmiiksi. Taloon tilattu kalustus jouduttiin jakamaan katon alle pitkin kylää, kun niitä ei saatu virastotalolle paikalleen ajallaan.

Virastotalo otettiin käyttöön tammikuussa 1986, kolmisen kuukautta suunnitellusta aikataulusta myöhässä.