Gielddahoavddas: Lappi riikkabeaiáirasiidda oskkilduvvon stuorra ovddasvástádus
4.4.2023
Lappis, viidodaga beales Suoma stuorámus eanagottis, válljejuvvojedje dán válgabadjái dušše guhtta riikkabeaiáirasa, nappo okta ovddasteaddji uhcit go ovdal. Lappi válgabires riikkabeivviide válljejuvvojedje Katri Kulmuni (guovddáš), Johanna Ojala-Niemelä (sd), Heikki Autto (olgešbellodat), Sara Seppänen (vuođđosuopm.), Kaisa Juuso (vuođđosuopm.) ja Markus Lohi (guovddáš). Lihku min riikkabeaiáirasiidda!
Dát válggat ledje Lappi guovllus historjjálaččat máŋggaláhkai, dasgo vuođđosuopmelaččat manai guovddášbellodaga meattá eanagotti stuorámus bellodahkan. Lassin gurutlihttu manahii áidna riikkabeaiáirasa báikkis.
Čuovvovaš ráđđehus lea stuorra áššiid ovddas. Guottán fuola das, mo min Lappi guovllu jietna gullo riikka mearrádusdahkamis, go ovddasteaddjit geahppánit ovddežis. Dasa lassin sii buohkat ovddastit Mátta-Lappi stuorát gávpogiid. Davvi-, Nuorta- ja Duottar-Lappis ii leat iežas ovddasteaddji.
Sávan goit, ahte maiddái mii davimus guovllus ja Sámis ávkašuvvat álgi válgabaji vealtameahttun nuppástusain, mat riikka politihkas dárbbašuvvojit. Lappi mearkkašupmi oppa riikka fuolahussihkkarvuhtii ja olahahttivuhtii lea rievdan dramáhtalaččat dan maŋŋá go Ruošša fallehii Ukraina. Suoma Nato-lahttuvuohta nannii geopolitihkalaš historjjálaš nuppástusa ain ovddežis.
Suopma lea dovdosit suolu almmá Lappi guovllu ja buriid johtinoktavuođaid viestaris Ruŧŧii ja davvin Norgii. Dát oaivvilda ođđa jurddašeami, mo ovddidit Lappi johtolatinfra.
Jiekŋameara ruovdegeaidnu Roavvenjárgga bokte Girkonjárgii lea historjá ja doaivvu mielde dakkárin bissu. Ruovdegeaidnolinnjá lea sihkkojuvvon eret Davvi-Lappi eanagoddelávas.
Dan sadjái dehálaš lea oppa Suoma váldogeainnu riikkageaidnu 4 divvun nu, ahte dat vástida lassáneaddji johtolaga dárbbuide. Njelješgeaidnu lea Suoma guovddáš fuolahussihkkarvuođa geinnodat Helssegis Ohcejohkii ja doppe Jiekŋamerrii máŋggaide Norgga hámmaniidda. Njelješgeainnu noađuhit Davvi-Lappis eanet ja eanet ruvkedoaibma, bealuštanfámuid hárjehusat ja turisma, mii lassána oppa áigge.
Čuovvovaš ráđđehus galgá mearridit johtolaga ođđa ruhtadanvugiin, vai min váldogeainnut bissot ortnegis ja dorjot guovlluid eallinfámu ja ealáhusaid. Lappi oassin leamašan árbevirolaččat báhcit measta juo ollásit olggobeallái, go ráđđehusa beavddis leat juohkán ruđaid johtolahkii. Dása berre boahtit nuppástus.
Ruoná sirdáseapmi bieggafápmohuksema oasil ii dálá láhkaásaheami vuođul doisttážii oidno sámeguovllu gielddain. Dilli sáhttá goit boahttevuođas rievdat ja deattut sáhttet lassánit bieggafámu huksema ektui maiddái suodjalanguovlluin spiehkastatlobiin. Sámeguovllus guovddáš gažaldat lea dalle árbevirolaš ealáhusaid dorvvasteapmi.
Ruoná sirdáseapmi ovdána juo dál fárttain ránnjáriikkas Norggas. Mielde leat maiddái Davvi-Norgga meahcceguovllut, gosa plánejit njeallje stuorra bieggafápmopárkka. Dain Davvi-párkka beaktilis fápmolinnjá plánejuvvo sajáiduhttot nu, ahte dat oidnošii maiddái Suoma beallái Ohcejogas Deanuleagis.
Norgalaččaid plánat eai leat vel nu dieđus ja midjiide leat dán rádjai juhkkon dušše eahpečielga kárttat. Čakčat maŋimuštá álget gullamat Ohcejogas. Davvi-bieggapárkka fápmolinnjás lea šaddamin mearkkašahtti ovdduidgohcinášši, jos norgalaččaid plánat sajáiduhttit fápmolinjá Deanuleahkái ollašuvvet. Mii hálidat seailluhit riikkaviidosaččat mávssolaš kulturduovdaga maiddái boahttevaš sohkabuolvvaid illun ja Ohcejoga turismaseaktin.
Lappi riikkabeaiáirasiidda lea oskkilduvvon stuorra ovddasvástádus min áššiin. Ohcejogas Suoma áidna sámeeanetlogu gielddas mii sávvat, ahte riikkabeaivvit oažžu vuosttas jagi áigge gieđahallamii sámediggeláhkaevttohusa. Evttohus lea juo njealját ráđđehusa gieđain. Eamiálbmot dárbbaša gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaidis. Dat leat dál riikkabeivviid duohken.