Kunnanjohtajalta: Paljon vartijoina

Suomen maapinta-alaltaan suurimmasta Lapin maakunnasta valittiin tälle vaalikaudelle vain kuusi kansanedustajaa eli yksi edustaja vähemmän kuin aiemmin. Lapin vaalipiiristä eduskuntaan tulivat valituiksi Katri Kulmuni (kesk.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Heikki Autto (kok.), Sara Seppänen (ps.), Kaisa Juuso (ps) ja Markus Lohi (kesk.). Onnea kansanedustajillemme!

Nämä vaalit olivat Lapissa historialliset monessa mielessä, sillä perussuomalaiset nousi keskustan ohitse maakunnan suurimmaksi puolueeksi. Lisäksi vasemmistoliitto menetti ainoan kansanedustajan paikkansa.

Seuraava hallitus on isojen asioiden äärellä. Kannan huolta, miten Lapin ääni kuuluu valtakunnan päätöksenteossa entistä vähälukuisimpien edustajien toimesta. He kaikki edustavat lisäksi Etelä-Lapin suurempia kaupunkeja. Pohjois-, Itä- eikä Tunturi-Lapilla ole omaa edustajaa.

Toivon kuitenkin, että myös me pohjoisimmassa kolkassa ja Saamenmaalla hyödymme alkavan vaalikauden välttämättömistä muutoksista, joita valtakunnan politiikassa tarvitaan. Lapin merkitys koko maan huoltovarmuudelle ja saavutettavuudelle on muuttunut dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomen Nato-jäsenyys vahvisti geopoliittista historiallista muutosta entisestään.

Suomi on tunnetusti saari ilman Lappia ja hyviä kulkuyhteyksiä lännessä Ruotsiin ja pohjoisessa Norjaan. Tämä tarkoittaa uutta ajattelua Lapin liikenneinfran kehittämiseksi.

Jäämerenrata Rovaniemen kautta Kirkkoniemelle on historiaa ja toivottavasti sellaisena unohtuu. Ratalinjaus on pyyhitty pois Pohjois-Lapin maakuntakaavasta.

Sen sijaan kriittinen on koko Suomen pääväylän valtatie 4 kunnostaminen kasvavia liikennevirtoja vastaavaksi. Nelostie on Suomen keskeinen huoltovarmuuden runkolinja Helsingistä Utsjoelle ja sieltä Jäämerelle Norjan useisiin satamiin. Nelostietä kuormittavat Pohjois-Lapissa entistä enemmän kaivostoiminta, puolustusvoimien harjoitukset ja kasvava matkailu.

Seuraavan hallituksen on päätettävä liikenteen uusista rahoituskeinoista, jotta pääväylämme pysyvät kunnossa ja tukevat alueiden elinvoimaa ja elinkeinoja. Lappi on perinteisesti ollut mopen roolissa, kun hallituksen pöydässä on liikennerahoja jaettu. Tähän on tultava muutos.

Vihreä siirtymä tuulivoimarakentamisen osalta ei nykylainsäädännön valossa toistaiseksi näy saamelaisalueen kunnissa. Tilanne voi kuitenkin tulevaisuudessa muuttua ja paineet voivat kasvaa tuulivoiman rakentamiseen myös suojelualueilla poikkeusluvalla. Saamelaisalueella keskeinen kysymys on silloin perinteisten elinkeinojen turvaaminen.

Vihreä siirtymä etenee jo nyt vauhdilla naapurivaltio Norjan puolella. Talkoissa mukana ovat myös Pohjois-Norjan erämaa-alueet, jonne on suunnitteilla neljä isoa tuulivoimapuistoa. Niistä Davvi-puiston suurtehovoimalinjaa suunnitellaan vedettäväksi siten, että se näkyisi myös Suomen puolelle Utsjoella Tenojokilaaksossa.

Norjalaisten suunnitelmat ovat hämärän peitossa ja meille on tähän asti tyydytty jakamaan vain epäselviä karttoja. Syksyllä viimeistään alkavat kuulemiset Utsjoella. Davvi-tuulipuiston suurtehovoimalinjasta on nousemassa merkittävä edunvalvonnan kohde, jos norjalaisten suunnitelmat sijoittaa voimalinja Tenojokilaaksoon uhkaa toteutua. Haluamme säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman tulevien sukupolvienkin ilona ja Utsjoen matkailuvalttina.

Lapin kansanedustajat ovat paljon vartijoita. Utsjoelta Suomen ainoasta saamelaisenemmistöisestä kunnasta toivomme, että eduskunta saa ensimmäisen istuntovuotensa aikana käsiteltäväkseen saamelaiskäräjälakiesityksen. Esitys on jo neljännen hallituksen käsissä. Alkuperäiskansa tarvitsee kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa. Ne ovat eduskunnan käsissä.

Taina Pieski, kunnanjohtaja