Venemestari Jouni Laiti: ”Pro Finlandia lämmittää mieltä”
Kun astuu venemestari Jouni Laitin veneverstaaseen, on vastassa vahva tervan tuoksu. Mestarilla on parhaillaan rakenteilla 7-metrinen puuvene. Hallin toisella seinustalla on valmiina perinteiseen tapaan rakennettu Tenon vene, joka on tilattu Suomen kansallisoopperan produktioon.
Jouni Laiti on valmistanut veneitä 1970-luvulta lähtien. Ensin isän kanssa Nuvvuksen kylässä ja vuodesta 1990 Utsjoen kirkonkylässä. Nyt pitkä työ puuveneiden parissa palkitaan, sillä tasavallan presidentti on myöntänyt venemestari Jouni Laitille Pro Finlandia -kunniamerkin.
− Kyllähän tämä mieltä lämmittää, iloitsee Jouni Laiti. – On hienoa saada arvostusta omalle työlleen.
Laiti on jo kolmannen polven veneentekijä. Häntä arvostetaan veneentekijänä ja hän on elämäntyönään tehnyt perinteisiä tenolaisia jokiveneitä. Veneiden lisäksi hän on valmistanut rekiä, lastenkelkkoja ja poroahkioitakin. Toiminimellä toimiva yritys perustettiin alun perin porotilan liitännäiseksi.
− Isä opetti tekemään veneitä. Tenon varrella oli aikanaan muitakin veneentekijöitä ja veneitä rakennettiin ulkona taivasalla. Rakensimme Nuvvukseen verstaan 1975 , jolloin veneitä päästiin rakentamaan ympäri vuoden, kertaa Laiti yrityksen historiaa. – Norjalaiset olivat tuolloin ja ovat edelleen tärkeitä asiakkaita, sillä paikallisesti veneitä on mennyt vähemmän. Myös Ruotsiin on veneitä myyty paljon.
− Isä joutui luopumaan veneenrakentamisesta 1980-luvun alkuvuosina, ja siitä lähtien olen rakentanut veneitä itsekseni. Ostin tontin kirkonkylästä ja rakensin uuden hallin vuonna 1990. Nuvvukseen oli liian pitkä työmatka lasten ollessa pieniä, joten siirsin veneverstaan lähemmäksi kotia.
− Oma työ on opettanut veneen rakentamisesta eniten. Venemallit ovat muuttuneet vuosien saatossa. Nyt tilataan lyhyempiä ja leveämpiä veneitä, sillä pääosa asiakkaista on yrityksiä, jotka hankkivat safariveneitä matkailijoita varten. Veneiden on oltava turvallisia myös sellaisille kyytiläisille, jotka eivät ole aiemmin veneessä istuneet.
Perinteisen veneen kaaret tehdään luonnonkaarevista mäntypuista, mutta nykyisin niitä ei enää meinaa löytyä.
– Metsähallituksen mailta olen saanut hakea kaaripuita, sanoo Laiti. – Kaaripuiden vähäisyyden takia teen veneiden kaaret sormiliitoksin. Nykyisin käytän veneissäni Vendia Woodsin mäntyistä venelautaa, joka tulee Etelä-Suomesta. Se on arvokasta, mutta laadusta kannattaa maksaa.
Veneenrakentamisen lisäksi Laiti on vetänyt vuosien mittaan eripituisia kursseja veneiden ja ahkioiden rakentamisessa Suomessa ja Norjassa.
Yrityksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. – Välillä on oltu tiukoilla taloudellisesti ja yökaudet on pitänyt miettiä, miten selvitään, kertoo Laiti. − Uuden hallin rakentaminen sattui lamavuosiin, jolloin korot nousivat korkeiksi. Viime vuosina muun muassa Ukrainan sota on vaikuttanut erityisesti materiaalien hintaan, mikä taas heijastuu suoraan veneiden myyntihintaan. Onneksi yritysasiakkaita ja tilauksia on riittänyt.
Markkinointia on tehty aika vähän. Yrityksellä on nettisivut. Joillekin messuille ja tapahtumiin on osallistuttu kotimaassa ja Ruotsissa, mutta paras viesti kulkee suusta suuhun. Jounin kielitaitoinen Eeva-vaimo hoitaa netin kautta tulevat yhteydenotot ja tilaukset– parasta aikaa on kontaktit Irlantiin ja Norjaan. − Nykyistä enempää ei ehtisi töitä tehdäkään. Nuorempana ja voimissani saatoin tehdä kaksikin venettä viikossa, mutta silloin ei juuri ehtinyt nukkumaan. Näin 75-vuotiaana on jo rauhallisempi tahti. Toisekseen sydämen rytmihäiriöt pakottavat kuuntelemaan omaa jaksamista, on oltava varovainen.
− Vaimo patistelee eläkkeelle, mutta en malta lopettaa, sillä tykkään työstäni enkä osaa olla jouten. Heti herättyäni mietin päivän tavoitteet ja työvaiheet, jotka pitää saada päivän aikana tehtyä.
− Jatkajaa työlleni ei ole valitettavasti löytynyt. Kaikki veneen työvaiheet ovat minulla päässäni. Tosin työvaiheita yhdellä veneenrakennuskurssilla Norjassa taltioitiinkin teksteiksi ja videoille. Kaikkinensa perinteisen käsityön taitajia on vähän − erityisesti perinteisesti miesten töiksi katsotuissa taidoissa − eikä koulutustakaan oikein enää ole, suree venemestari Laiti.
Pro Finlandia lämmittää venemestarin mieltä todella paljon. − Mieleeni on jäänyt myös se, kun vuosi sitten rakentamani perinnevene liitettiin osaksi Lapin yliopiston taidekokoelmaa.
Viimeiseksi Jouni Laiti haluaa kiittää vaimoaan: − Vaikka olen verstaalla työskennellytkin yksin, on erityiskiitos annettava monitaitoiselle, rakkaalle vaimolleni Eevalle, joka on vuosikymmenten ajan ollut apuna yrityksen pyörittämisestä, hoitanut kodin ja huolehtinut myös minun hyvinvoinnistani.
