Kunnanjohtaja Päivi Kontion puhe kunnan 150-vuotisjuhlissa

16.11.2026

kaksi naista lavalla pitämässä puhetta

//saamenkielisenä puhe julkaistaan sivuilla heti, kunhan tekninen ongelma selviää//

Hyvät juhlavieraat

Tervetuloa Utsjoelle, Saamenmaan sydämeen, saamelaisten kotiseutualueelle, Suomen suojelluimpaan ja EU:n ja Suomen pohjoisimpaan kuntaan.

Kuntaan, jossa Tenojoki erottaa kuningaskunnan ja tasavallan, moninkertaisesti suojellut erämaa-alueet ovat ainutlaatuisia Suomen mittakaavassa ja valtatie neljää suoraan ajaessaan päätyy huomaamatta Norjaan.

Kuten meistä jokainen tietää, syntyvät tarinat ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Utsjoella tarinat ovat omaa luokkaansa, ne ovat kertomuksia elämän ääripäistä, tarinoita, jotka ovat syntyneet Tenon joen virrasta, tuntureiden tuulista ja rajakaupasta.

Mistä alkoi Utsjoen kunnan 150-vuotinen historia? Vuoden 1865 kunnallisasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallis­hallituksesta maalla määräsi, että Suomessa maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäväksi ja hengelliset asiat luterilaisten seurakuntien vastuulle.

Kirkolle jäi maallisista tehtävistä väestökirjanpito ja se sai pitää koko omaisuutensa. Siirtymäaikaa oli kymmenisen vuotta ja niin 1876 Inarista ja Utsjoesta tuli maalaiskuntia.

Tutustuessani kunnan 150-vuotiseen historiaan ja lukiessani useiden eri kirjailijoiden ja runoilijoiden julkaisuja en voi muuta todeta kuin että olen äärimmäisen ylpeä Utsjoen kunnasta.

Myös mediaan päätyneet erilaiset tapahtumat vuosien varrelta ovat oma luokkaansa. Tarinoissa nousee esille sinnikkyys ja halu pitää oma kunta itsenäisenä, huoli kunnan taloudesta ja matkailun kehittämisestä. Tuttuja juttuja myös tänä päivänä….

Utsjoen kunnassa on yritetty kaikenlaista, osa asioista on edennyt toiminnan tasolle, osa jäänyt vain valtuustosalin ja kahvipöytien keskustelunaiheiksi.

Kun 1990-luvun alkupuolelle muualla Suomessa keskusteltiin liittymisestä Euroopan Unionin jäseneksi, kävi Utsjoella keskustelu kiivaana keskioluen myyntikiellon kumoamisesta. Keskioluen myyntikielto koettiin joidenkin tahojen keskuudessa myös matkailun kehittämisen esteeksi.

Tenojoen rooli jokisaamelaisen kulttuurin ylläpitäjänä ja kalastusmatkailun mekkana heijastuu läpi narratiivien, samoin kuin tuntureilla vaeltavien porojen merkitys porotaloudelle saamelaisten perinteisten elinkeinojen näkökulmasta.

Matkailu on pyörinyt kunnan historiassa pääasiassa Tenojoen ympärillä. Atlantin lohen kalastuskielto vuonna 2021 pysäytti koko kunnan ja pakotti miettimään uusia mahdollisuuksia.

Kyttyrälohi tuli ihmisten puheisiin ja tulevaisuutta yritetään rakentaa sen ympärille, tosin tässä norjalaisten kanssa neuvottelut ovat vielä varsin kesken.

Kyttyrälohi nähdään mahdollisuutena ja sen täysimääräinen hyödyntäminen ruokakalasta biopolttoaineeksi voisi tuoda kunnalle toivottuja euroja.

1980-luvulla kunnassa oli huoli tunturijärvien rauduista, joiden pelättiin häviävän tunturijärvistä. Tuolloin suunniteltiin kalahautomon perustamista: ensisijaisesti raudun poikasia haudutettaisiin ja istutettaisiin puhtaisiin tunturijärviin. Kalahautomoa ei kuitenkaan kuntaan koskaan tullut ja elämä jatkui.

Utsjoen kunnassa on paljon eri saamelaistaiteen edustajia. On käsityöläisiä, kirjailijoita, runoilijoita, kuvataiteilijoita ja muusikoita, joiden työ tunnustetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. On äärimmäisen tärkeää, että saamelainen kulttuuri ja kieli elää Utsjoen kunnan arjessa.

Olkaamme ylpeitä 150-vuotisesta kotikunnastamme, sen luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista.  Katsotaan eteenpäin, nähdään mahdollisuuksia siellä mikä vaikuttaa mahdottomalta ja yritetään edes puhaltaa siihen kuuluisaan hiileen yhdessä.

Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi kunnan yhteiseen juhlaan!