Utsjoen virastotalo 40 vuotta

Kuva: Lapin Kansan arkisto

Tiesitkö, että Utsjoen kunnantalo valmistui ennen Saamen siltaa vuonna 1986? Talo täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kunnantaloa juhlittiin avoimin ovin 16.2.2026.

Ennen uutta rakennusta Utsjoen kunnantalona toimi asuintaloksi rakennettu puurakennus, jossa oli erittäin ahtaat tilat. Tänä päivänä vanhassa kunnantalossa toimii Kylätalo Giisá.

Utsjoella oli usean vuoden ajan 1970-80-lukujen taitteessa etsitty ratkaisua tilaongelmiin, mutta kunnan heikko taloustilanne ja rakennuttamisorganisaation puuttuminen estivät lisä- tai uudisrakentamisen. Kunnantalohankkeen puuhamiehinä olivat kunnanjohtaja Toivo Suomenrinne ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Niittyvuopio.

Kunta kääntyi toistuvasti valtion viranomaisten ja erityisesti valtiovarainministeriön ja rakennushallituksen puoleen kunnan ja valtion tarvitsemien virastotilojen rakentamiseksi. Kunta toivoi rakennushankkeesta yhteistä valtion kanssa niin, että valtion viranomaiset toimisivat pääasiallisesti rakennuttajana (Rakennushallitus, Utsjoki, tilantarveohjelma 10.2.1983)

Rakennushallituksessa laadittiin virkatyönä tilantarveohjelma, jossa kartoitettiin mahdolliset tilan tarvitsijat.  Kunnanjohtaja Toivo Suomenrinteen nimissä lähti useita tiedusteluja eri valtion organisaatioille tilatarpeista, esimerkiksi Alkolta kysyttiin, tarvitseeko kauppa tilaa Utsjoen taajamasta. Uusia tiloja ilmoittivat tarvitsevansa Lapin tuomiokunnan Utsjoen käräjäkunta, Utsjoen postitoimisto ja Inarin työvoimatoimiston sivupalvelupiste.

Tilantarveohjelmassa ehdotettiin, että valtio luovuttaisi Utsjoen kunnantalohankkeelle tarvittavan tontin, huolehtisi kiinteistöosakeyhtiömuotoisena toteutettavan hankkeen rakennuttamisesta ja varaisi rakennuksesta toimitilat Utsjoella toimivia valtion virastoja varten.

Valtiovarainministeriö vahvisti päätöksellään elokuussa 1983 Utsjoen virastotilojen tilantarveohjelman ja määräsi rakennushallituksen tehtäväksi suunnitella ja rakennuttaa Utsjoen kuntaan virastotalo perustettavan kiinteistöyhtiön nimiin.

Kiinteistö Oy Utsjoen Virastotalo -nimisen osakeyhtiön perustajaosakkaina olivat Suomen valtio (rakennushallitus), Utsjoen kunta ja Pohjolan Osuuspankki. Perustamiskokous pidettiin tammikuussa 1984 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin saman vuoden maaliskuussa. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin postitoimiston hoitaja Pekka Haapala.

Kiinteistöosakeyhtiö teki rakennushallituksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan rakennushallitus toimi kunnantalon rakennuttajana.

Tontti ostettiin Suomen valtiolta. Rakennushallitus myi kiinteistöyhtiölle 88 000 markan kauppahinnasta rakennuspaikaksi noin 11 000 neliön suuruisen määräalan Utsjoen taajamasta. Toukokuussa 1984 rakennushankkeen kustannusarvio oli lähes 7 miljoonaa markkaa, josta kunnan osuus oli 4,1 miljoonaa.

Uuteen taloon piirrettiin kunnan tarvitsemat tilat, valtion virastotilaa ja liiketilaa. Kiinteistön huoneistojen kokonaispinta-ala oli lähes 1100 m².

Marraskuussa 1984 allekirjoitettiin rakennushallituksen kilpailuttama urakkasopimus: Rakennusliike OPM-Yhtymä Oy teki noin 5,3 miljoonan urakkahinnasta rakennus-, putki-, ilmanvaihto- ja sähkötyöt. Pääurakoitsijana toimi OMP-Yhtymä Oy. Aliurakoitsijoista Pohjolan Onninen Oy vastasi putkitöistä, Putkipoke Oy ilmanvaihtotöistä ja Utsjoen Sähköosuuskunta sähkötöistä.

Harjannostajaiset vietettiin elokuussa 1985. Talo otettiin käyttöön tammikuussa 1986.

Lähteet: Kiinteistöyhtiö Utsjoen virastotalo Oy:n arkisto.

Esitys kunnanviraston rakentamisesta (pdf).