Ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisiin ja perinteisen tiedon merkitys sopeutumisessa

Tiivistelmä saamelaisen ilmastoneuvoston raporteista

Saamelainen ilmastoneuvosto julkaisi alkuvuonna 2025 kaksi laajaa raporttia:

Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille (Ramádat 1/2025)

Saamelaisten perinteinen tieto saamelaisen ilmastoneuvoston työssä (Ramádat 2/2025)

Raportit tuovat esiin ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia saamelaisten kotiseutualueen elinympäristöön, perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin. Lisäksi niissä kuvataan, miten saamelainen perinteinen tieto voi toimia voimavarana sopeutumisessa ja miten se tulisi huomioida ilmastopolitiikassa ja päätöksenteossa.

Tämä on tiivistelmä raporteista, linkit alkuperäisiin raportteihin löydät jutun lopusta. Tiivistelmän editointiin on käytetty apuna tekoälyä.

Ilmasto muuttuu – vaikutukset näkyvät jo

Raportissa Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille todetaan, että ilmastonmuutos näkyy saamelaisten kotiseutualueella jo selvästi. Alueen keskilämpötila on noussut 2–3 astetta viimeisten 60 vuoden aikana, muutos näkyy erityisesti talvella. Sademäärät ovat lisääntyneet ja tuulisuuden muutoksiakin on havaittu. Tulevaisuudessa lämpenemisen ja sateisuuden kasvun ennustetaan edelleen jatkuvan.

Nämä muutokset vaikuttavat suoraan saamelaiskulttuuriin ja erityisesti perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon, kalastukseen, metsästykseen, keräilyyn ja duodjiin. Esimerkiksi porojen ravinnonsaannin kannalta tärkeät jäkäläkankaat kuluvat ja uusiutuvat aiempaa huonommin, ja kuivina kesinä ei nouse sieniä. Talvenaikaiset suojasäät ja vesisateet jäädyttävät laitumia, jolloin porot eivät saa kaivettua ruokaa. Ilmaston lämmetessä myös vesien lämpötilat kohoavat ja vesistöjen happi- ja ravinnetilanne muuttuu, mikä vaikuttaa kalakantoihin. Lisäksi vaikeat talviolosuhteet ja jään kantavuudessa tapahtuneet muutokset lisäävät onnettomuusriskejä kalastajille ja muille maastossa liikkujille. Ilmaston lämpeneminen suosii joidenkin kasvilajien leviämistä samalla, kun toiset lajit vetäytyvät. Alueelle leviää myös uusia vieraslajeja. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi marjojen ja yrttien saatavuuteen. Kasvuolosuhteiden muutos vaikuttaa puun laatuun, joka taas heijastuu käsityömateriaaleihin. Lumen ominaisuuksien muuttuminen voi muuttaa metsästyksen ajankohtia ja sitä, missä ja miten voidaan liikkua. Tunturien metsittyminen haittaa liikkumista, porojen tarkkailua, sekä metsästyksessä saaliin jäljittämistä ja havaitsemista.

Ilmastonmuutos haastaa elinkeinoja, terveyttä ja hyvinvointia

Raportissa Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille kerrotaan, että ilmastonmuutos ei ole vain ympäristön muutos, vaan sillä on laajoja vaikutuksia myös saamelaisten hyvinvointiin ja kulttuurin jatkuvuuteen. Esimerkiksi poronhoitajien työ on muuttunut fyysisesti raskaammaksi ja riskialttiimmaksi. Vaihtelevat sääolot, jäiden heikko kantavuus ja vaikeat kelit lisäävät onnettomuusriskejä. Useat osallistujat kokivat myös stressiä jatkuvasta epävarmuudesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista elinkeinoonsa.

Raportissa mainitaan, että saamelaiset ovat huolissaan kulttuurin ja perinteisen elämäntavan jatkuvuudesta. Nuorten voi olla vaikea sitoutua perinteisiin elinkeinoihin, jos niihin ei ole tarjolla tukea tai jos tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta. Myös muuttoliike pois kotiseutualueelta on yksi uhka kulttuurin säilymiselle.

Raportti sisältää useita kommentteja ja havaintoja työpajoihin osallistuneilta henkilöiltä. Havainnot liittyvät luonnon muutoksiin, ja ajatuksiin muutosten vaikutuksista. Osallistujat ovat kuvailleet mm. tunturien metsittymisen vaikutuksia, räkän muutoksia, roudan sulamisen seurauksia, työolojen hankaloitumista ja onnettomuuksien lisääntymistä, nuorten epävarmuutta ja ahdistusta tulevaisuudesta, sekä perinteisen perhedynamiikan muutoksia.

Saamelainen perinteinen tieto on voimavara – mutta edellyttää kunnioitusta ja yhteistyötä

Raportissa Saamelaisten perinteinen tieto saamelaisen ilmastoneuvoston työssä korostetaan, että saamelaisilla on syvällistä perinteistä tietoa ympäristöstään, sen muutoksista ja muutoksiin sopeutumisesta. Tieto perustuu sukupolvien mittaiseen kokemukseen luonnon rytmistä ja ilmiöistä. Se ei ole vain havaintoja, vaan myös ymmärrystä syy-seuraussuhteista.

Raportin mukaan perinteisen tiedon haltijat toivovat, että heidän tietonsa ja kokemuksensa otetaan aidosti huomioon sekä päätöksenteossa että tutkimuksessa. He toivovat myös, että saamelainen ilmastoneuvosto toimii siltana heidän ja viranomaisten välillä, tuoden perinteisen tiedon rinnalle tutkittua tietoa ja edistäen oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa.

Raportissa ehdotetaan käytännön keinoja tiedon yhteistyön kehittämiseksi, esimerkiksi:

• Perinteisen tiedon haltijoille suunnattujen työpajojen järjestäminen säännöllisesti
• Karttapohjainen järjestelmä, johon voisi ilmoittaa ilmastohavaintoja
• Saamelaisille suunnattu resurssiverkosto tai tietopankki, joka kokoaa käytännön tietoa ja tukee perinteisten taitojen siirtämistä nuorille

Yhteenveto

Raporttien perusteella on selvää, että ilmastonmuutoksella on monisyisiä ja vakavia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ja -yhteisöön. Vaikutukset ulottuvat luonnonympäristön muutoksista hyvinvointiin, talouteen, ja tulevaisuudenuskoon. Samaan aikaan raportit kuitenkin tuovat esiin vahvaa tahtoa sopeutua, edellyttäen, että yhteiskunta tukee tätä sopeutumista ja että perinteinen tieto otetaan tutkimuksen rinnalle vakavaksi osaksi ilmastopolitiikkaa.

Saamelaisen ilmastoneuvoston tehtävänä on varmistaa, että tämä tieto tulee kuulluksi ja että päätökset pohjautuvat sekä tutkittuun että perinteiseen tietoon; yhdessä tuotettuna, kunnioittaen ja osallistavasti.

Utsjoen kunta on mukana hankkeessa jossa edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista

Utsjoen kunta on mukana EU-rahoitteisessa MountResilience-hankkeessa (1.9.2023–29.2.2028), jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan vuoristoaluiden paikallisyhteisöjen valmiutta sopeutua ilmastonmuutokseen. Utsjoella pohditaan sopeutumiskeinoja erityisesti poronhoidon, matkailun ja kunnan toiminnan näkökulmasta.

Hankkeessa toteutetaan Utsjoen alueella:

• Porotalous- ja matkailuyritysten sopeutumissuunnitelmia sekä sopeutumiseen liittyvää valmennusta
• Kunnan sopeutumissuunnitelma
• Osallistavan paikkatietomenetelmän (PPGIS) kehittämistä paikallisten ilmastohavaintojen keräämiseen
• Koulutus- ja osallistamistilaisuuksia, työpajoja, tiedon lisäämistä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista

Lue lisää MountResilience-hankkeesta:

MountResilience – hanke 1.9.2023 – 29.2.2028 | Utsjoki

MountResilience | Solutions for Resilient Communities in European Mountain Areas

Lue saamelaisen ilmastoneuvoston raportit kokonaisuudessaan täältä:

• Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille (PDF) Ramadat1_Ilmastonmuutoksen_nykyiset_ja_ennakoidut_vaikutukset_saamelaiskulttuurille
• Saamelaisten perinteinen tieto saamelaisen ilmastoneuvoston työssä (PDF) Ramadat2_Saamelaisten_perinteinen_tieto_saamelaisen_ilmastoneuvoston_tyossa

Kuva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Matti Poutvaara 1959.

Lisätietoja:

Taru Lindell
MountResilience projektipäällikkö, Utsjoen alue
taru.lindell@utsjoki.fi
+358 40 154 3649